Ajankohtaista

»

Vuosikokouskutsu 2017 / Jäsentiedote

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2017

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2017

»

Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen

»

Itä-Suomen muikulle haetaan MSC-sertifikaattia

»

Lausuntopyyntö - Ehdotus vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueiksi

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2016

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2016

»

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä luovutti raporttinsa

»

Ahvenposti - jäsentiedote 6/2015

»

Kalastusasetus tehostaa kalojen suojelua, tiedote MMM 26.12.2015

»

Yhdellä kalastusmaksulla voi jatkossa kalastaa koko Suomessa

»

Ahvenposti - Jäsentiedote 4/2015

»

Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

»

Näytä kaikki



EKKTK:n julkaisuja

»

Loppuraportti Kaakon Jokitalkkarihanke 2014-2016

»

EKO energia Kaakon Jokitalkkari raportti 2015-2016

»

Kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuonna 2016

»

Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuraportti 2015

»

Kalastustiedustelu: Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen loppuraportti

»

Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma

»

Raportti Haapajärven poistokalastus 2011-2012

»

Pien Saimaan koetroolauksen tulokset 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen vuosiraportti 2011

»

Esitelmä Haapajärven poistokalastus Valtakunnaliset kalastusaluepäivät 2012

»

Muikku 'Jump Start' hankkeen loppuraportti

»

Matkaraportti elinkeinokalatalousmatka Hollantiin 3-10.4.2011

»

Pien-Saimaan kalaston selvitys 2009

»

Näytä kaikki

Ahvenposti - Jäsentiedote 4/2015

Julkaistu 2015-06-26 13:56:54

Hei,

 

Tässä jäsenille ja yhteistyökumppaneille vuoden neljäs Ahvenposti.

 

Ahvenposti on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

Tiedotteessa seuraavia aiheita:

 

-          Rannikko-ELYn tehtävät jaettu

 

-          Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

 

-          Rapala Rahasto jakoi avustuksia

 

-          Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma

 

-          Kalastusasetuksen luonnoksessa alamittoja ja rauhoituksia

 

-          Uusi kalastuslaki - mikä muuttuu? - esite

 

-          Kalasta norppaturvallisesti -esite

 

-          EU:n luonnonsuojelulainsäädäntö toimivuustarkastukseen

 

-          Onko osakaskuntasi Suomen paras?

 

-          Ilmianna paras kalastuksenvalvoja!

 

-          Luonnonvarakeskus kaipaa havaintoja puutteellisesti tunnetuista kalalajeista

 

Rannikko-ELYn tehtävät jaettu

Kalatalouspalvelut yksikkö on Rannikko-ELYssä (johon nyt myös Kaakkois-Suomi kuuluu) jaettu kolmeen ryhmään: kalavarat, sininen biotalous ja EU:n kalastuksenvalvonta.

Kalavarat tiimiä vetää Markku Marttinen Helsingistä. Tiimin alla ovat niin kalatalousaluetoiminta kuin kalavesien hoito ja kalatie- ja vaelluskalastrategia. Sininen biotalous ryhmää vetää Tuomas Oikari Kouvolasta. Tämän tiimin alta löytyvät muun muassa kalatalousryhmät ja muu EMKR toiminta. EU:n kalastuksenvalvonta ryhmää vetää Minna Uusimäki Vaasasta.

 

Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Ahvenen elohopeapitoisuuksia on vuosina 2012  -2014 selvitetty laajasti Suomessa vesienhoidon tarpeita varten. Elohopeapitoisuutta käytetään yhtenä mittarina vesien kemiallisen tilan arvioinnissa. Kaakkois-Suomen noin 60 tutkimuskohteesta valtaosa oli kalaelohopean perusteella hyvässä kemiallisessa tilassa, mutta noin neljäsosassa kohteista ahvenen elohopeapitoisuus ylitti vesieliöstön suojaamiseksi asetetun laatunormin. Yhdelläkään vesistöllä ahvenen keskiarvopitoisuus ei kuitenkaan ylittänyt ihmisravinnoksi käyttökelpoisen kalan raja-arvoa. Selvitys tehtiin yhteistyönä ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Hankkeen rahoitti pääosiltaan ympäristöministeriö.

Katso:

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedote  ja

Ahvenen tutkittuja elohopeapitoisuuksia Kaakkois-Suomessa vuosina 2012-2014 (pdf)

 

Lisätietoja:

- Hydrobiologi Jouni Törrönen, puh.  0295 026 296, jouni.torronen(at)ely-keskus.fi

- Limnologi Marja Kauppi, puh  0295 029 245, marja.kauppi(at)ely-keskus.fi

 

Rapala Rahasto jakoi avustuksia

Rapala Rahaston avustusten saajien joukossa on runsaasti kalavesistään huolehtivia osakaskuntia, kalastusalueita ja vesistökunnostushankkeita kuten esimerkiksi Kaakkois-Suomessa viime vuonna Kaakon jokitalkkarihanke. Tänä vuonna avustusta ovat meidän alueella saaneet saimaannieriän pelastamisen puolesta toimiva Kuolimon kalastusalue sekä Urpalanjoki lohijoeksi ry. Rapala Rahaston tarkoituksena on järjestää jälleen ensi vuonna avoin avustusten hakumenettely, josta tiedotetaan alan järjestöjen ja median kautta. Lista kaikista avustusta saaneista: http://eralehti.fi/rapala-rahasto-jakoi-avustukset/

 

Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma

Eduskuntavaalit pidettiin 19.4. ja Keskusta nousi niissä suurimmaksi puolueeksi. Uusi maatalous- ja ympäristöministeri on Kimmo Tiilikainen (kesk), kotoisin Ruokolahdelta ja 48 vuotta vanha. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja. Tiilikainen on toiminut keskustan eduskuntaryhmän johtajana ja hän on toiminut jo aiemmin ympäristöministerinä.

Hallitusohjelmassa raamitetaan kalastusta, metsästystä, luontomatkailua seuraavasti:

Luonnonsuojelun taso turvataan ja lisätään luonnonsuojelutoimien paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla. Kansallista ja kansainvälistä virkistys- ja luontomatkailua lisätään. Veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua. – Metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. – Laaditaan metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskeva selvitys, joka tähtää hyvinvointivaikutusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kasvuun. – Toteutetaan lohi- ja meritaimenstrategiaa Itämeren lohikantojen varmistamiseksi. – Huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista. – Varmistetaan saimaannorpan suojelu yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. – Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. – Arvioidaan uudelleen uhanalainen lajisto luonto- ja lintudirektiivien päivittämisen yhteydessä. – Tehostetaan uhanalaisten kalalajien suojelua ja toimeenpannaan kalatiestrategiaa.

Hallitusohjelma kokonaisuudessaan: http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf/6de03651-4770-492a-907f-89452141d0d5

 

Kalastusasetuksen luonnoksessa alamittoja ja rauhoituksia

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti huhtikuussa kalastusasetuksen toisen luonnosversion lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyi 15.5. Määräajassa asetusluonnoksesta annettiin 79 lausuntoa.

Asetusluonnos sisältää ehdotuksia kalojen alamittasäännöiksi ja rauhoitusajoiksi. Esimerkkeinä voidaan mainita kuhan 40 cm alamitta merellä ja 45 cm sisävesillä, eväleikatun taimenen 50 cm alamitta ja eväleikatun järvilohen 60 cm alamitta. Huomionarvoista on myös rasvaevättömälle järvilohelle esitetty kesäkuukaudet kattava rauhoitusaika Vuoksen vesistöalueella. Rasvaevällinen järvilohi olisi kokonaan rauhoitettu Vuoksen vesistössä.

Vapaa-ajankalastajille esitetään yhden lohen ja rasvaevättömän järvilohen vuorokausikohtaista saaliskiintiötä. Verkkokalastusta rajoitetaan keväällä ja syksyllä 0,20 mm vahvemmasta langasta tehdyillä verkoilla lähempänä kuin 50 metriä meren rannasta. Säännöksen tarkoitus on kalojen vaelluksen turvaaminen.

Vuonna 2012 uudistetut säännökset pyydysten merkinnästä ja kalastuksenvalvonnasta siirretään muuttamattomina uuteen asetukseen.

 

Uusi kalastuslaki - mikä muuttuu? - esite

Uusi kalastuslaki tulee voimaan 1.1.2016. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemassa esitteessä kerrotaan keskeisimmät muutokset nykyi¬seen lakiin verrattuna. A4-kokoinen esite löytyy sähköisenä Keskusliiton nettisivulta www.ahven.net/v2_tiedostot/415.pdf josta sen voi linkittää suoraan kalastusalueen tai osakaskunnan sivuille.

 

Kalasta norppaturvallisesti -esite

Saimaalla elää maailman uhanalaisin hylje. Yksi tärkeimmistä keinoista suojella saimaannorppaa on kalastuksen harjoittaminen norpalle turvallisilla pyydyksillä. Vaikka verkkokalastus on kielletty 15.4.–30.6., se ei tarkoita, että kalastus olisi kokonaan lopetettava. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä voit lukea miten voit kalastaa norppaturvallisesti. A4-kokoinen esite löytyy sähköisenä Keskusliiton nettisivulta www.ahven.net/v2_tiedostot/409.pdf josta sen voi linkittää suoraan kalastusalueen tai osakaskunnan sivuille. Esitettä levitetään myös yhteistyössä saimaannorppa-alueen ABC-ketjun kanssa.

 

EU:n luonnonsuojelulainsäädäntö toimivuustarkastukseen

Julkisen kuulemisen avulla kerätään näkemyksiä EU:n voimassa olevasta luonnonsuojelulainsäädännöstä (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) ja sen täytäntöönpanosta tähän mennessä. Toimivuustarkastuksessa selvitetään, onko nykyinen sääntelykehys oikeasuhteinen ja tarkoituksenmukainen ja toimiiko se odotetulla tavalla. Kuuleminen on avoinna 30.4.-24.7. välisenä aikana. Lisää aiheesta: http://ec.europa.eu/environment/consultations/pdf/nature_fitness/intro_fi.pdf

   

Onko osakaskuntasi Suomen paras?

Kalatalouden Keskusliitto etsii ensimmäistä kertaa Suomen parasta osakaskuntaa. Tarkastelemme osakaskunnan erinomaisuutta monesta näkökulmasta. Kalaveden hoidon suunnitelmallisuus, jossa kalojen luontainen lisääntyminen turvataan, on tärkeä kriteeri, samoin kuin luvanmyynnin aktiivisuus. Kalaveden hoitoon kuuluu myös kalastuksenvalvonnasta huolehtiminen. Arvostamme avointa tiedotusta, joka näkyy mediassa tai omien internet- tai facebooksivujen kautta. Lisäpisteitä annamme työstä omistusrakenteen eheyttämiseksi. Kilpailuun, joka on osa osakaskuntatoiminnan kehittämisprojektia, voi kuka tahansa ilmoittaa osakaskuntansa. Osallistuminen tapahtuu vapaamuotoisesti kirjeellä, joka lähetetään 28.10. mennessä osoitteeseen kalastus@ahven.net tai kirjepostilla Kalatalouden Keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Sähköpostin otsikoksi tai kirjekuoreen merkintä ”Suomen paras osakaskunta”. Lisää aiheesta: SKL 5/2015 ja http://www.ahven.net/v2_tiedostot/421.pdf

 

Ilmianna paras kalastuksenvalvoja!

Kalatalouden Keskusliitto haluaa muistuttaa kalastuksenvalvojien työn tärkeydestä julistamalla kilpailun jossa haetaan Suomen parasta kalastuksenvalvojaa. Suomen paras kalastuksenvalvoja tittelin voi saada henkilö joka on suorittanut ELY-keskuksen kalastuksenvalvojan kokeen hyväksytysti ja toimii kalastuksenvalvojana kalastusalueella tai vesialueen omistajan valtuuttamana. Suomen parhaan kalastuksenvalvojan tulee olla yhteistyökykyinen. Asiakkaat eli kalastajat ovat avainasemassa. Suomen paras kalastuksenvalvoja kantaa huolta kalakantojen tilasta. Kuka tahansa voi ilmoittaa kalastuksenvalvojan mukaan tähän kilpailuun. Erityisesti vesialueiden osakaskuntien ja kalastusalueiden toivotaan katsastavan omia kalastuksenvalvojiaan tällä silmällä. Osallistuminen tapahtuu vapaamuotoisesti kirjeellä, joka lähetetään 28.10. mennessä osoitteeseen kalastus@ahven.net tai kirjepostilla Kalatalouden Keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Sähköpostin otsikoksi tai kirjekuoreen merkintä ”Suomen paras kalastuksenvalvoja”. Lisää aiheesta: SKL 5/2015 ja http://www.ahven.net/v2_tiedostot/429.pdf

 

Luonnonvarakeskus kaipaa havaintoja puutteellisesti tunnetuista kalalajeista

Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja puutteellisesti tunnettujen kalalajien esiintymisestä uudessa www.kalahavainnot.fi -verkkopalvelussa. Näiden lajien esiintymisestä on vaikea saada tietoa, sillä useimmat niistä ovat joko pieniä tai oleilevat pohjan tuntumassa ja jäävät harvoin tavallisiin kalanpyydyksiin. Puutteellisesti tunnettuja kalalajeja ovat seitsenruototokko, vaskikala, elaska, teisti, imukala, piikkisimppu, isosimppu, nokkakala, miekkasärki ja piikkikampela.

 

Kesäterveisin, Aarno Karels, Vesa Tiitinen, Manu Vihtonen

  

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry,

Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta.  

www.ekkalatalouskeskus.fi

toiminnanjohtaja Aarno Karels p. 040-5171785;

kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen p. 0400-716120;

sähköpostit: etunimi.sukunimi@ekkalatalouskeskus.fi;

Kaakon jokitalkkari:

Manu Vihtonen p. 044-7121722,

sähköposti: manu.vihtonen@kaakonjokitalkkari.fi