Ajankohtaista

»

Vuosikokouskutsu 2017 / Jäsentiedote

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2017

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2017

»

Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen

»

Itä-Suomen muikulle haetaan MSC-sertifikaattia

»

Lausuntopyyntö - Ehdotus vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueiksi

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2016

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2016

»

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä luovutti raporttinsa

»

Ahvenposti - jäsentiedote 6/2015

»

Kalastusasetus tehostaa kalojen suojelua, tiedote MMM 26.12.2015

»

Yhdellä kalastusmaksulla voi jatkossa kalastaa koko Suomessa

»

Ahvenposti - Jäsentiedote 4/2015

»

Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

»

Näytä kaikki



EKKTK:n julkaisuja

»

Loppuraportti Kaakon Jokitalkkarihanke 2014-2016

»

EKO energia Kaakon Jokitalkkari raportti 2015-2016

»

Kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuonna 2016

»

Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuraportti 2015

»

Kalastustiedustelu: Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen loppuraportti

»

Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma

»

Raportti Haapajärven poistokalastus 2011-2012

»

Pien Saimaan koetroolauksen tulokset 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen vuosiraportti 2011

»

Esitelmä Haapajärven poistokalastus Valtakunnaliset kalastusaluepäivät 2012

»

Muikku 'Jump Start' hankkeen loppuraportti

»

Matkaraportti elinkeinokalatalousmatka Hollantiin 3-10.4.2011

»

Pien-Saimaan kalaston selvitys 2009

»

Näytä kaikki

Vuosikokouskutsu 2017 / Jäsentiedote

Julkaistu 2017-05-03 11:20:13

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry:n sääntömääräinen vuosikokous

pidetään keskiviikkona 26.4.2017 klo 18.00 Päivärannan kurssikeskuksessa, Päivärannantie 7, 55910 Imatra, www.paivarantaan.fi.


Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan uusi hallituksen puheenjohtaja.

 

Kokousesitelmän pitää: Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.

 

Aiheena: Etelä-Karjalan kalavedet ja maakunta-uudistus.

 

 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n henkilöstömuutokset 2017

Tämän vuoden aikana hallituksen puheenjohtaja Heikki Pellinen erosi terveydellistä syistä Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen puheenjohtajan tehtävästä 1.4.2017 lukien. Uusi hallituksen puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa. Myös toiminnanjohtaja Aarno Karels ei enää jatka kalatalouskeskuksen palveluksessa 31.4.2017 jälkeen. Hän siirtyy kalatalouden ja ympäristön alan yrittäjäksi. Hallitus valitsee uuden toiminnanjohtajan vuosikokouksen jälkeen. Myös Kaakon jokitalkkarihanke ja projektikoordinaattorin Manu Vihtosen työsuhde on loppunut kalatalouskeskuksessa 31.12.2016 lähtien. 

 

Kalastuslaki -esitteestä lisäpainos

Kalastuslaki esitesarjasta on tulossa lisäpainos. MMM:n yhdessä kalataloustoimijoiden kanssa tuottamassa esitteessä kuvataan lyhyesti uuden lain keskeiset aiheet, lupajärjestelmä sekä pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat. Esite on saatavil­la neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäk­si. Esitettä voi tiedustella oman alueen kalatalouskeskuksesta helmikuun lopulla. Esitteet löytyvät sähköisenä Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta: www.ahven.net. Kalastussäädöksiä 2016 on saatavilla Kalatalouskeskuksesta.

 

Kalatalousalueiden lukumääräksi ehdotetaan 119

Suomessa toimii kymmenen ELY-keskusten asettamaa alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää. Yhteistyöryhmien tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Ehdotusta ovat olleet valmistelemassa nykyisten kalastusalueiden edustajat ja suuri joukko kalatalouden toimijoita ja sidosryhmien edustajia. Yhteistyöryhmät ehdottavat Suomeen 119 kalatalousaluetta. Esityksen mukaan Etelä – Karjalan alueella toimisi viisi kalatalousaluetta vuodesta 2019 alkaen.

 

Kalastonhoitomaksu 2017

Kalastonhoitomaksun hinnat ovat vuonna 2017 ennallaan. Maksu on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja 5 euroa/vuorokausi. Kalastonhoitomaksun voi maksaa verkossa Eräluvat.fi (http://www.eraluvat.fi/) -sivujen kautta, soittamalla Metsähallituksen maksuttomaan palvelunumeroon 020 69 2424 (arkisin kello 8‒16) tai Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskeissa. R-Kioskilla maksuun tulee päälle palvelumaksu.

Vuonna 2016 kalastonhoitomaksusta kertyi yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Siitä 2,6 miljoonaa euroa käytetään korvauksiin vesialueiden omistajille vesien käytöstä yleiskalastusoikeuksilla. Yleisavustukset kalastusaluetoimintaan putoavat noin 16 % Kaakkois – Suomen kalastusalueilla vuonna 2017.

 

Kaupallisten kalastajien määrät vuoden alussa

Merialueella oli vuoden 2017 alussa rekisteröityneitä ryhmään 1 kuuluvia kaupallisia kalastajia 369 kpl ja ryhmään 2 kuuluvia kalastajia 1721 kpl. Yhteensä kalastajia on merialueella 2090 kpl.

Sisävesialueella oli vuoden 2017 alussa rekisteröityneitä ryhmään 1 kuuluvia kaupallisia kalastajia 249 kpl ja ryhmään 2 kuluvia kalastajia 1236. Yhteensä kalastajia oli sisävesillä 1485 kpl. Etelä – Karjalassa ryhmään 1 kuului 11 kaupallista kalastajaa ja ryhmää 2, 72 kaupallista kalastajaa vuonna 2016.

Kalastuksenvalvoja – muista toimittaa tapahtumailmoitukset!

Kalastuksenvalvojana toimivan henkilön on tammikuun kuluessa toimitettava edellisen vuoden kalastuksenvalvontaa koskevat tapahtumailmoitukset ELY-keskukselle. Tapahtumailmoitus pitää laatia annetuista huomautuksista, tehdyistä talteenotoista ja toimenpiteistä luopumisista (kalastuslain 117 §). Ilmoitukset toimitetaan kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle.

Ilmoituksen voi tehdä Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvontalomakkeella

http://www.ahven.net , ELY-keskuksen Kalastuksenvalvojan tapahtumailmoituslomakkeella

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ely_ely11j1/index.html tai sähköisesti kalastuksenvalvontaohjelman kautta.

 

Sisävesikalastajat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa

Sisävesikalastuksessa molempien ryhmien kaupalliset kalastajat ovat velvollisia

pitämään sisävesillä tapahtuvasta kalastuksesta ja ravustuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan Luonnonvarakeskukselle pyytämänsä tai heidän lukuunsa pyydetyt saaliit. LUKE on lähettänyt rekisteröidyille kalastajille kyselylomakkeen vuonna 2016 saadusta saaliista. Saalisilmoitus vuoden 2016 saalista tulee tehdä vuoden 2017 helmikuun loppuun mennessä. Uusi sähköinen saalisilmoituslomake on myös valmisteilla ja sillä voitaneen myös ilmoittaa vuoden 2016 saaliita tammi-helmikuussa 2017.

 

Sähköinen istutuspöytäkirja ja istutuslupa (SÄHI) palvelu tulossa käyttöön

Kalastuslaki velvoittaa istuttajan ilmoittamaan kalaistutuksesta kolmen kuukauden kuluessa istutusrekisteriin. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja istutustietojen ilmoittamisen helpottamiseksi on maa- ja metsätalousministeriön hanke luonut sähköisen istutustietojen tallennus- ja raportointipalvelun. Sähköinen istutuspöytäkirja ja istutuslupa (Sähi) palvelu otetaan käyttöön viimeistään maaliskuussa 2017, jolloin palvelussa voi sähköisesti täyttää istutuspöytäkirjat. Istutusluvan hakeminen palvelun kautta otetaan käyttöön myöhemmin. Sähi-palvelun kautta voi myös selata ja tulostaa istutustietoraportteja. Vuoden 2017 istutustiedot tulee toimittaa ELY-keskuksille Sähi-palvelun kautta. Kalatalouskeskus hoitaa keskitetysti omat toimittamansa kalanistukkaat istutusrekisteriin.

 

Lohikala-istutukset

Välitämme edellisen vuosien tapaan järvilohta-, taimenta ja kirjolohta kevään istutuksiin. Ensimmäiset istutukset (järvilohi 2-v ja kirjolohi) tapahtuvat huhtikuun loppupuolella/toukokuun alkupäivinä jään alle. Seuraava lohikalojen (taimen 2-v isokoinen ja kirjolohi) istutusajankohta on kesäkuussa. Oheisena kalanpoikasten hinnasto ja tilauskaavake vuodelle 2017. Ottakaan yhteyttä asiassa Vesa Tiitiseen.

 

Osakaskuntien kalastuslupien ja osakkaiden kalastusoikeuksien myynti

Kalatalouskeskus on kehittänyt yhdessä PT – Konsultointi Oy:n kanssa kalastuslupien myyntiohjelmaa vuodesta 2014 alkaen. Ohjelma toimii sekä kalatalouskeskuksen verkkokaupassa (www.kalaluvat-etelakarjala.fi) että fyysisten luvanmyyntipisteiden luvanmyyntiohjelmana. Lupakuittivihkot on korvattu ko. ohjelmalla. Ohjelma mahdollistaa sekä ulkopuolisten kalastuslupien että osakkaiden kalastusoikeuden myynnin.  Tällä hetkellä yli 20 osakaskunnan tuotteita voi ostaa ohjelman kautta. Ohjelman käyttöönotto tuo apua myös kalastuksenvalvontaan, tiedotukseen, saalistietojen keruuseen ja osakaskuntien kokoukseen.  Ottakaa yhteyttä Vesa Tiitiseen, joka tulee kertomaa asiasta esimerkiksi osakaskunnan hoitokunnan kokoukseen.

 

Ystävällisin terveisin,

 

Aarno Karels                                 Vesa Tiitinen                               

toiminnanjohtaja                       kalatalousneuvoja                    

 

 

 

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2017

Julkaistu 2017-02-09 11:04:19

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

Hei,

 

Tässä jäsenille ja yhteistyökumppaneille vuoden toinen Ahvenposti.

 

Tiedotteessa seuraavia aiheita:

 

>> Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen


>> Itä-Suomen muikulle haetaan MSC-sertifikaattia


>> Lausuntopyyntö - Ehdotus vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueiksi


Ystävällisin terveisin,


><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> <>< <>< <>< <>< <><


Aarno Karels

toiminnanjohtaja 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry

Hietakallionkatu 253850

Lappeenranta

aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi

http://www.ekkalatalouskeskus.fi

 

 

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2017

Julkaistu 2017-02-09 11:14:17

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

 

Kalastuslaki -esitteestä lisäpainos

 

Kalastuslaki esitesarjasta on tulossa lisäpainos. MMM:n yhdessä kalataloustoimijoiden kanssa tuottamassa esitteessä kuvataan lyhyesti uuden lain keskeiset aiheet, lupajärjestelmä sekä pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat. Esite on saatavil­la neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäk­si. Esitettä voi tiedustella oman alueen kalatalouskeskuksesta helmikuun lopulla. Esitteet löytyvät sähköisenä Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta:

Suomeksi http://www.ahven.net/kalastus

Ruotsiksi http://ahven.net/fiske
Englanniksi http://ahven.net/english

Venäjäksi http://ahven.net/russian

 

 

Kalatalousalueiden lukumääräksi ehdotetaan 119

 

Suomessa toimii kymmenen ELY-keskusten asettamaa alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää. Yhteistyöryhmien tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Ehdotusta ovat olleet valmistelemassa nykyisten kalastusalueiden edustajat ja suuri joukko kalatalouden toimijoita ja sidosryhmien edustajia. Yhteistyöryhmät ehdottavat Suomeen 119 kalatalousaluetta.

 

ELY-keskus on lähettämässä tammikuun lopulla ehdotukset lausunnolle ja niitä voi kommentoida maaliskuun loppuun. Lausuntojen yhteydessä ovat nähtävillä kartat koko Suomen kalatalousalueista ja kalatalousaluekohtaiset kartat.

 

 

Sähköinen istutuspöytäkirja ja istutuslupa (SÄHI) palvelu tulossa käyttöön

 

Kalastuslaki velvoittaa istuttajan ilmoittamaan kalaistutuksesta kolmen kuukauden kuluessa istutusrekisteriin. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja istutustietojen ilmoittamisen helpottamiseksi on maa- ja metsätalousministeriön hanke luonut sähköisen istutustietojen tallennus- ja raportointipalvelun. Sähköinen istutuspöytäkirja ja istutuslupa (Sähi) palvelu otetaan käyttöön viimeistään maaliskuussa 2017, jolloin palvelussa voi sähköisesti täyttää istutuspöytäkirjat. Istutusluvan hakeminen palvelun kautta otetaan käyttöön myöhemmin. Sähi-palvelun kautta voi myös selata ja tulostaa istutustietoraportteja. Vuoden 2017 istutustiedot tulee toimittaa ELY-keskuksille Sähi-palvelun kautta.

 

 

Kalastonhoitomaksu 2017

 

Kalastonhoitomaksun hinnat ovat vuonna 2017 ennallaan. Maksu on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja 5 euroa/vuorokausi. Kalastonhoitomaksun voi maksaa verkossa Eräluvat.fi (http://www.eraluvat.fi/) -sivujen kautta, soittamalla Metsähallituksen maksuttomaan palvelunumeroon 020 69 2424 (arkisin kello 8‒16) tai Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskeissa. R-Kioskilla maksuun tulee päälle palvelumaksu.

 

Vuonna 2016 kalastonhoitomaksusta kertyi yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Siitä 2,6 miljoonaa euroa käytetään korvauksiin vesialueiden omistajille vesien käytöstä yleiskalastusoikeuksilla.

 

 

Kalastuksenvalvoja – muista toimittaa tapahtumailmoitukset!

 

Kalastuksenvalvojana toimivan henkilön on tammikuun kuluessa toimitettava edellisen vuoden kalastuksenvalvontaa koskevat tapahtumailmoitukset ELY-keskukselle. Tapahtumailmoitus pitää laatia annetuista huomautuksista, tehdyistä talteenotoista ja toimenpiteistä luopumisista (kalastuslain 117 §). Ilmoitukset toimitetaan kalastuksenvalvojan hyväksyneelle ELY-keskukselle.

 

Ilmoituksen voi tehdä Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvontalomakkeella

http://www.ahven.net/index.php?os=6&subos=1&subsubos=1&lan=fi&categorylan=fi&categoryid=8

tai ELY-keskuksen Kalastuksenvalvojan tapahtumailmoituslomakkeella

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ely_ely11j1/index.html

 

 

Kaupallisten kalastajien määrät vuoden alussa

 

Merialueella oli vuoden 2017 alussa rekisteröityneitä ryhmään 1 kuuluvia kaupallisia kalastajia 369 kpl ja ryhmään 2 kuuluvia kalastajia 1721 kpl. Yhteensä kalastajia on merialueella 2090 kpl.

 

Sisävesialueella oli vuoden 2017 alussa rekisteröityneitä ryhmään 1 kuuluvia kaupallisia kalastajia 249 kpl ja ryhmään 2 kuluvia kalastajia 1236. Yhteensä kalastajia oli sisävesillä 1485 kpl.

 

 

Kalan käyttöä elintarvikkeena ja rehuna pyritään lisäämään

 

EU kalat III -hankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan syöntiä ja siinä tuotetaan tietoa kalastuselinkeinon kehittämiseksi terveydellisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi.

 

Hankkeessa keskitytään niihin Itämeren kalalajeihin, jotka ovat kaupallisesti merkittäviä, joita suomalaiset pääsääntöisesti käyttävät ravinnokseen, ja joiden käyttöä halutaan lisätä elintarvike- ja rehuteollisuudessa. Hankkeessa tutkitaan myös ammattikalastuksen ja kalansyönnin kannalta tärkeimpien järvikalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia.

 

 

Sisävesikalastajat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa

 

Sisävesikalastuksessa molempien ryhmien kaupalliset kalastajat ovat velvollisia

pitämään sisävesillä tapahtuvasta kalastuksesta ja ravustuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan Luonnonvarakeskukselle pyytämänsä tai heidän lukuunsa pyydetyt saaliit. LUKE on lähettänyt rekisteröidyille kalastajille kyselylomakkeen vuonna 2016 saadusta saaliista. Saalisilmoitus vuoden 2016
saalista tulee tehdä vuoden 2017 helmikuun loppuun mennessä. Uusi sähköinen saalisilmoituslomake on myös valmisteilla ja sillä voitaneen myös ilmoittaa vuoden 2016 saaliita tammi-helmikuussa 2017.

 

Kalastajat päättävät itse omista silakka- ja kilohailikiintiöistään

 

Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut Suomen silakka- ja kilohailikiintiöt siirrettävinä käyttöoikeuksina kaupallisille kalastajille 30.12.2016. Tästä vuodesta alkaen Suomen silakan ja kilohailin kalastuskiintiöiden käytöstä päättävät valtion sijaan kaupalliset kalastajat itse. Siirrettävät käyttöoikeudet koskevat Manner-Suomen kaupallisia kalastajia.

 

Seuraavaksi on vuorossa lohen siirrettävien käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haun valmistelu. Ministeriö lähettää lohenkalastajille asiasta kirjeen.

 

Aiheesta tarkemmin

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/merikalastuksessa-historiallinen-muutos-kalastajat-paattavat-silakan-ja-kilohailin-kalastusalueet-ja-ajat

 

 

Silakan ja kilohailin kalastuksen MSC-sertifiointityö alkaa

 

Suomen Ammattikalastajaliiton joulukuussa 2016 käynnistämän hankkeen tavoitteena on toteuttaa silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastuksen MSC-täysarviointi aiemmin tehdyn esiselvityksen pohjalta. Täysarviointityö kestää noin vuoden.

 

 

Kalatalouden Keskusliiton tuotteita

 

Kalastussäädöksiä 2017 on odotettu uutuuspainos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskunta- ja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville. Kirja tulee myyntiin helmikuussa. Hinta 15 €.

 

Tsaarin ajasta EU-aikaan ei ole Kalatalouden Keskusliiton historiikki, vaan artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalatalousneuvonta on ollut mukana. Suomen Kalastusyhdistys perustettiin vuonna 1891 jakamaan ja levittämään tietoa kalastuksesta, kalavesien hoidosta, kalankäytöstä ja kalatalouden tapahtumista meillä ja muualla. Lähtökohtaisesti järjestö on suunnannut neuvontaa 125 vuoden ajan kalavesistä huolehtiville, joita ovat olleet kalastuskunnat ja kalastusalueet. Sotien jälkeen yhteiskunnallisten muutosten myötä syntyi kiistaa yleiskalastusoikeuksien laajentamisesta. Se sai heti alkuun poliittista väritystä, eikä keskustelu ole vieläkään päättynyt. Kirjoittanut Kari Kilpinen 2016. 239 sivua. Hinta 35 €.

 

Kalastusmatkailu - minustako kalastusmatkailuyrittäjä kirjaan on koottu perustietoja kalastusmatkailuyrittäjäksi aikoville, tietoja Suomen kalavesistä, kaloista ja kalastuksesta, lainsäännön koukeroita, esimerkkejä kalastusmatkailusta ulkomailta ja kotimaasta, kalastuksen tuotteistamisesta, markkinoinnista ja mainonnasta. Kirjan tarkoituksena on herättää ajatuksia ja antaa tietoa kalastusmatkailuyrityksen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi. Kirjoittaja Markku Myllylä 2016. 210 s. Hinta 25 €.

 

Kalastuksenvalvojan viestimerkit uuden kalastuslain mukaisilla selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Viestimerkkien materiaali on vedenkestävä ja luja polyeteeni, jolle voi tarvittaessa kirjoittaa asiakkaalle kohdistetun viestin. Kääntöpuolella ruotsinkieliset tekstit. Hinta 15 €/100 kpl.

 

Kalastuksenvalvontalomake on päivitetty uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukaiseksi. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Hinta 7 €.

 

Suomen kalojen tunnistusopas esittää uudessa painoksessa Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Hinta 12 €.

 

Suomen Kalastuslehti on mahdollista tilata osakaskuntasi tai kalastusalueesi päätöksentekijöille. Lehdessä on paljon tärkeää tietoa uutta kalastuslakia ja -asetusta koskien. Kestotilaus 44 € ja määräaikaistilaus 45 €.

 

Tilaukset Ahvennetin tuotekaupasta http://www.ahven.net/nettikauppa

 

Ankeriastilaukset 2017 

 

Kalatalouden keskusliitto haluaa ennakkotilaukset 16.2 mennessä. Ilmoittakaa haluamanne ankerias määrät kalatalouskeskukselle . Ankeriaat ovat Brittein saarilla sijaitsevan Severnjoen kantaa. Ankeriaat karantenoidaan Ruotsissa Silver Eelin laitoksella. Toimitukset ovat kesä – elokuussa. Poikasten tukkuhinta tulee olemaan n. 1,30 € molemmin puolin/ kpl. Huonot ankeriassaaliit ovat nostaneet hintoja.   Mutta ankerias on yksi sitkeimmistä istukkaista, jonka selviytymisprosentti on korkea. Lisäksi pitkäikäisenä kalana se on kalastettavissa kauan.

 

 

 

 

<><                <><                <><                <><

 

 

 

Ystävällisin terveisin,
Tapio Gustafsson

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

 

Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen

Julkaistu 2017-02-09 10:15:11

Lehdistötiedote 9.2.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta valitsi 8. helmikuuta liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttusen.

 

Vesa Karttunen on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kalatalous.

Hän valmistui maa- ja metsätaloustieteen maisteriksi vuonna 1991. Ennen Kalatalouden Keskusliittoon tuloaan hän työskenteli tutkijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Keskusliiton palvelukseen kalastusbiologiksi hän tuli vuonna 1995. Karttusen vastuualueena liitossa on ollut elinkeinokalatalous ja siinä erityisesti kaupallinen kalastus ja kansainvälinen kalatalous.

Vesa Karttunen ottaa toiminnanjohtajan tehtävän vastaan 1. kesäkuuta alkaen pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Markku Myllylän jäädessä eläkkeelle.

 

Lisää Kalatalouden Keskusliitosta ja uuden toiminnanjohtajan tehtävistä:

Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. 050 3850 875

 

Kuva Vesa Karttusesta vapaasti käytettävissä tiedotteen yhteydessä.

Kuva: Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto

http://www.ahven.net/v2_tiedostot/579.jpg

 

<><               <><               <><


Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

 

 

Ystävällisin terveisin,
Tapio Gustafsson

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

 

Itä-Suomen muikulle haetaan MSC-sertifikaattia

Julkaistu 2017-02-09 10:21:10

>>Katso lehtijuttu tästä

 

Leader-taustainen Itä-Suomen kalatalousryhmä on hakemassa Itä-Suomen muikulle MSC-sertifikaattia. Kyseessä on pilottihanke, sillä kyseistä sertifikaattia ei ole Suomessa vielä millään kalalajilla.

 

Hankkeen taustalla on ryhmä itäsuomalaisia muikunkalastajia ja muita kala-alan toimijoita. Myös Puruveden muikku kuuluisi sertifioitavien kalojen joukkoon.

 

MSC-sertifikaatti on maailmanlaajuisesti tunnustettu todistus siitä, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. Muun muassa Maailman Luonnonsäätiö WWF suosittelee MSC-sertifioitujen kalojen käyttöä. Monissa maissa sertifikaatti alkaa olla kalamarkkinoille pääsyn ehtona.

 

Kalatalousryhmä rahoitti esiarvioinnin, jossa suositeltiin täyden arvioinnin teettämistä.
– Itäsuomalainen muikku ja sen kalastus näyttäisi esiarvioinnin pohjalta täyttävän laatujärjestelmän vaatimukset, sanoo kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama.
Sertifiointeja tekee puolenkymmentä auditointilaitosta, joilta on nyt pyydetty tarjouksia arvioinnista.
Sertifikaatti myönnetään aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Pekka Sahama arvioi sertifioinnin kustannusten olevan ylläpitoineen viiden vuoden ajalta 100 000 – 125 000 euroa.
– Sertifikaattiin ollaan saamassa yksityistä rahaa ja neuvottelut kaupallisten toimijoiden kanssa ovat pitkällä, toteaa Sahama.
Loppurahoitus on tarkoitus hakea Euroopan meri- ja kalatalousrahastolta. Kalastajille ei ensimmäisten viiden vuoden aikana pitäisi tulla suuria kustannuksia.

 

Eteläisen Saimaan muikusta tehty esiarviointi oli ensimmäinen Suomessa kalalle tehty arviointi.

>> Katso tästä Etelä-Saimaan muikkukalastuksen MSC sertifioinnin esiselvitysraportti.

 

Nyt käynnissä on myös silakan ja kilohailin sertifiointi.
– Muikun osalta aluerajaus täsmentyy lopullisesti neuvotteluissa, mutta tällä hetkellä puhutaan Itä-Suomen muikusta. Seitsemänkymmentä prosenttia Suomen muikusta tulee kuitenkin täältä.
Joulun alla sertifiointia pohjustettiin kalastajien kokoontumisessa, johon osallistui muikunpyytäjiä Etelä-Saimaalta Pielisen pohjoisosia ja Rautalammin reittiä myöten. Mukana oli myös Puruveden ammattikalastajia.
– Täkäläinen muikun kalastus nuottaamalla ja troolilla näyttää täyttävän kestävän kalastuksen edellytykset. Sivusaaliskysymys on huomioitava, samoin muut reunaehdot, sanoo Pekka Sahama.
MSC-sertifikaatti jakautuu 28 alakohtaan, joiden vaatimukset on täytettävä. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa kalakantoja, kalastuksen ympäristövaikutuksia vesiluonnolle sekä kalastuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmiä.

 

Myös kalan jäljitettävyyden kuluttajalle asti on oltava kunnossa.
– Tässä tulevat mukaan esimerkiksi kalatalot.
Kevään aikana valitaan auditoija ja jätetään rahoitushakemus Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle. Auditoinnin pisteytys ratkaisee, täyttääkö kalastus MSC-organisaation asettamat kriteerit.

 

Tavoitteena on saada sertifikaatti vielä tämän vuoden aikana. Juridisesti sertifikaattihanketta hallinnoi Rajupusu Leader ry, jonka alaisuudessa kalatalousryhmä toimii.
Muikun kalastus nuottaamalla ja troolilla näyttää täyttävän kestävän kalastuksen edellytykset.

 

 

Lausuntopyyntö - Ehdotus vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueiksi

Julkaistu 2017-02-09 10:11:36

ASIA          Alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmät ovat tehneet ELY-keskukselle kalastuslain 22§ ja 33 §:n mukaisen ehdotuksen vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueisiin.

 

NÄHTÄVÄNÄPITO, LAUSUNTOJEN ANTAMINEN JA MIELIPITEIDEN ESITTÄMINEN               

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asettamat kalatalouden alueelliset yhteistyöryhmät ovat:

 

Kaakkois-Suomen  (Dnro: VARELY/346/530-2017), Uudenmaan (Dnro: VARELY/349/5730-2017), Lounais-Suomen (Dnro: VARELY/350/5730-2017) ja Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan (Dnro: VARELY/351/5730-2017) yhteistyöryhmät.

 

Ehdotus liiteasiakirjoineen on nähtävänä ELY-keskusten internetsivuilla osoitteessa: www.ely-keskus.fi - > (Kaakkois-Suomi, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) -> Ajankohtaista -> Kuulutukset.

 

Suora linkki kartta-aineistoon: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalatalous-ehdotus-kalatalousaluejaoksi#.WIs8fMu7roo

 

ELY-keskus pyytää lausuntoa asiasta jakelussa mainituilta tahoilta.

Myös muilla, joiden oikeutta tai etua asia koskee, on mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide asiasta.

Lausunnot ja muistutukset on toimitettava viimeistään pe 31.3.2017 klo 16.15 mennessä. Pyydämme teitä viittaamaan yllämainittuihin yhteistyöryhmien nimiin tai diaarinumeroihin.

  • postitse osoitteeseen:

Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirjaamo

PL 236, 20101 TURKU

 

LISÄTIETOJA

 

Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmä: kalastusbiologi Kauko Poikola (puh. 0295 029 079, sähköposti kauko.poikola@ely-keskus.fi) ja kalastusmestari Vesa Vanninen (puh. 0295 029 095), sähköposti vesa.vanninen@ely-keskus.fi).

 

Uudenmaan yhteistyöryhmä: johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta (puh. 0295 021 080, sähköposti mikko.koivurinta@ely-keskus.fi) ja kalastusmestari Petri Savola (puh. 0295 021 460), sähköposti petri.savola@ely-keskus.fi).

 

Lounais-Suomen yhteistyöryhmä: kalastusbiologi Leena Rannikko (puh. 0295 022 649, sähköposti leena.rannikko@ely-keskus.fi) ja johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta (puh. 0295 021 080), sähköposti mikko.koivurinta@ely-keskus.fi).

 

Etelä.Pohjanmaan, Keskipohjanmaan ja Pohjanmaan yhteistyöryhmä: kalastusmestari Kyösti Nousiainen (puh. 0295 028 602, sähköposti kyosti.nousiainen@ely-keskus.fi) ja johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta (puh. 0295 021 080), sähköposti mikko.koivurinta@ely-keskus.fi).

 

JAKELU

 

-        Yhteistyöryhmien jäsenyhteisöt

-        Maa- ja metsätalousministeriö

-        Suomen luonnonsuojeluliitto

-        WWF

-        Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry

 

Turussa 31.1.2017

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Rannikon kalatalouspalvelut

 

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2016

Julkaistu 2016-09-08 07:38:42

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

Kalastuslaki esitesarja on nyt valmis

 

Uusi Kalastuslaki esitesarja on nyt kokonaan valmis. MMM:n yhdessä kalataloustoimijoiden kanssa tuottamassa esitteessä kuvataan lyhyesti uuden lain keskeiset aiheet, lupajärjestelmä sekä pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat. Esite on saatavil­la neljällä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäk­si. Esitettä voi tiedustella oman alueen kalatalouskeskuksesta. Esitteet löytyvät sähköisenä Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta:

Suomeksi http://www.ahven.net/kalastus

Ruotsiksi http://ahven.net/fiske
Englanniksi http://ahven.net/english

Venäjäksi http://ahven.net/russian

 

Hyljekorvaukset ja innovaatiot haussa

 

MMM on avannut haun Euroo­pan meri- ja kalatalousrahastos­ta rahoitettavien toimenpiteiden osalta. Ykkösryhmän kaupalliset kalastajat voivat hakea tukea hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista saalisvahingoista. Määräaikaisessa haussa tukea voidaan myöntää olemassa olevien kalasatamien ja purkupaikkojen parantamiseen. Tukea ei voida myöntää uusien satamien raken­tamiseen. Tukea voi hakea myös kalastuksen ja vesiviljelyn inno­vaatio-ohjelmista sekä vesiekosys­teemien suojeluun ja ennallista­miseen. Hyljekorvausten osalta hakuaika päättyy 30.9.2016 ja muiden toi­menpiteiden osalta 9.9.2016.

 

Yli 250 000 maksanut kalastonhoitomaksun

 

Kalastajat maksavat nyt kalastus­maksunsa viime vuotta innok­kaammin. Kalastonhoitomaksuja oli lunastettu yli 251 000  kappaletta elokuun loppuun mennessä. Lupamaksuista saatu tulokertymä on ollut yli 8,6 miljoonaa euroa. Kalastonhoitomaksuista tuleva rahallinen kertymä vaikuttaa kuitenkin jäävän selvästi tälle vuodelle budjetoidusta määrästä.

 

Kalatalousalueiden muodostaminen vauhdissa

 

Kalatalouden alueelliset yhteistyö­ryhmät ovat kokoontuneet tiiviisti alkuvuonna. Ryhmien ensimmäi­nen tarkoitus on saada tehtyä ehdotus uusien vuonna 2019 toi­mintansa aloittavien kalatalousalu­eiden rajoista. Järvi-Suomen alueella entisis­tä yli 100 kalastusalueesta ollaan muodostamassa 56 uutta kalatalo­usaluetta. Lapissa alueet ovat jo entuudestaan suuria, joten siellä vähennystä ei juuri tapahdu. Uu­det kalatalousalueet tulevat näillä alueilla noudattamaan vesistö- ja valuma-alueiden rajoja. Rannikkoalueella työ on vielä kesken. Eniten työtä tuottaa si­sävesien ja rannikkoalueiden yh­teensovittaminen. Työn odotetaan valmistuvan marraskuussa.

 

Rekisteristä poisto uhkaa 40 000 yhdistystä

 

Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Pa­tentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa rekisteristä toimintansa lopettaneita yhdistyksiä. Poistou­han alla on noin 40 000 yhdistystä eri puolilta Suomea. Näiltä yh­distyksiltä ei ole tullut ilmoitusta vuoden 1995 jälkeen. Osakaskuntia ei ole siivouslistalla, mutta poistaminen uhkaa useaa kalastajaseuraa ja kyläyhdis­tystä. Mikäli poistomenettelyssä mukana oleva yhdistys jatkaa toimintaansa, siitä tulee ilmoittaa kirjallisesti PRH:lle 12.1.2017 mennessä. Osakaskuntien kannattaa muis­taa joka vuosi tehdä vaadittavat ilmoitukset. Moni osakaskunta on hankkinut y-tunnuksen, mutta harvempi muistaa päivittää tiedot.

 

Kirjanpitovelvollisuus on muuttunut

 

Osakaskuntien kirjanpitovelvol­lisuus on muuttunut. Aiemmin osakaskunta on ollut kirjanpito­velvollinen vain, jos se harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa. Kir­janpitolakia on uudistettu 1.1.2016 voimaan tulleella lainmuutoksella. Lainmuutoksen merkitys on, että osakaskunnat jatkossa ovat aina kirjanpitovelvollisia, liike- tai am­mattitoiminnasta riippumatta. Osakaskuntien on pidettävä kahdenker­taista kirjanpitoa tarkemmin laissa säädetyllä tavalla.

 

Korkeakosken kalatie valmistui

 

Suomen kalateiden kärkikohde Kotkan Korkeakoskelle rakennettu kalatie avattiin kesäkuun alussa. Korkeakos­ken kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian emokalojen nousun Kymijokeen kalojen lisään­tymisalueille. Kymijoki on yksi hallituksen vaelluskala-kärkihankkeen pilottikohteista.

 

Täplärapu vieraslajilistalle

 

EU komissio päätti joulukuussa 2015 liittää täpläravun Euroopan Unionin vieraslajiasetuksessa määriteltyyn haitallisten vieraslajien luetteloon. EU:n vieraslajiasetus kieltää täplärapujen viljelyn ja istuttamisen. Suomi sai EU-komissiolta luvan jatkaa täpläravun pyyntiä, kauppaa ja rapujen käyttöä. Täplärapujen viljely ja istuttaminen on nyt kiellettyä – myös kannan kehitystä tukevat uudet istutukset nykyisiin täplärapuvesiin. Ylimääräiset ravut saa laskea takaisin samaan järveen josta ne on pyydetty.

 

Täpläravun levinneisyyttä selvitetään

 

Kuluvan vuoden aikana Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää täplärapujen nykyesiintymiä ELY- ja kalatalouskeskuksille suunnatulla kyselyllä sekä internetsivujen kautta kerättävien rapuhavaintoilmoitusten avulla. Toivomme, että mahdollisimman moni kävisi täyttämässä havaintoilmoituksen tietämistään täplärapuvesistä osoitteessa http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.53031/show On tärkeää, että saisimme mahdollisimman todenmukaisen kuvan täplärapuesiintymistä. Jos nykyisiä esiintymiä saadaan tietoon vasta myöhempien kartoitusten yhteydessä, voidaan tunnettujen täplärapuvesien kasvanut määrä tulkita hallintastrategian epäonnistumisena ja vaatia entistä jyrkempiä hallintoimia.

 

Ankeriaat viikon tärkeiden uutisten joukkoon

 

Helsingin Sanomat listasi viikon 35 tärkeät uutiset. Kalatalouden Keskusliiton ankeriaiden maahantuonti pääsi uutisen joukkoon. Kyseessä on lapsille suunnattu helposti luettava uutistietoisku. Uutisiin voi tutustua osoitteessa http://www.hs.fi/lastenuutiset/a1472698289216

 

Yhteisaluelain muutostarpeita selvitetään

 

Eduskunta edellytti kalastuslain säätämisen yhteydessä, että yhteisaluelain muutostarpeet on arvioitava osakkaiden keskinäisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osakaskuntatoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut muutostarpeiden kartoittamisen pyytämällä lokakuun loppuun mennessä lausuntoja. Yhteisaluelain tulkinnanvaraisuuden ja yhteisten alueiden hallintoa kuormittavien säännösten poistamiseksi Kalatalouden Keskusliitto esittää, että yhteisaluelaki tulee uudistaa kokonaisuudessaan.

 

Tenojoen uusista kalastussäännöistä sovittu

 

Suomen ja Norjan valtuuskunnat pääsivät kesän alussa sopuun Tenojoen uusista kalastussäännöksistä. Tenojoen nykyinen kalastussääntö on vuodelta 1990.  Uuden neuvottelutuloksen mukaan Tenon kalastusta rajoitettaisiin tuntuvasti vuodesta 2017 alkaen. Uusia rajoituksia on laajasti kritisoitu sekä vesienomistajien että saamelaisten oikeuksien näkökulmasta. Suomi ei ole vielä sitoutunut sopimukseen. Allekirjoittamisen jälkeen sopimuksen voimaansaattaminen käsitellään vielä Eduskunnassa.

 

Kalatalouden Keskusliiton tuotteita

 

Kalastuksenvalvojan viestimerkit uuden kalastuslain mukaisilla selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Viestimerkkien materiaali on vedenkestävä ja luja polyeteeni, jolle voi tarvittaessa kirjoittaa asiakkaalle kohdistetun viestin. Kääntöpuolella ruotsinkieliset tekstit. Hinta 15 €/100 kpl.

 

Kalastussäädöksiä 2016 sisältää keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskunta- ja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15 €.

 

Suomen kalojen tunnistusopas esittää uudessa painoksessa Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Hinta 12 €.

 

Kalastuksenvalvontalomake on päivitetty uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukaiseksi. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Hinta 7 €.

 

Suomen Kalastuslehti on mahdollista tilata osakaskuntasi tai kalastusalueesi päätöksentekijöille. Lehdessä on paljon tärkeää tietoa uutta kalastuslakia ja -asetusta koskien. Kestotilaus 44 € ja määräaikaistilaus 45 €.

 

 

<><                <><                <><                <><

 

 

Ystävällisin terveisin,
Tapio Gustafsson

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2016

Julkaistu 2016-02-15 23:11:14

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

Uutta kalastuslakia koskevat esitteet

 

Kalastuslaki esite on julkaistu. MMM:n tuottamassa esitteessä kuvataan lyhyesti uuden lain keskeiset aiheet, lupajärjestelmä sekä pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat. Ensimmäinen koepainos oli jaossa Kalastusaluepäivien osallistujille. Varsinainen painos on tulossa viikolla 10. Esitettä voi tiedustella oman alueen kalatalouskeskuksesta. Esite löytyy myös sähköisenä >> katso tästä.

 

Kalastuslaki, mikä muuttuu esite on päivitetty ja se löytyy sähköisenä Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta osoitteesta: http://ahven.net/v2_tiedostot/452.pdf

 

Vapaa-ajankalastuksen lupajärjestelmä Suomessa taulukko löytyy Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta kaikkiaan 10 eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, italia, puola, venäjä, kiina ja espanja). Suomenkielinen taulukko löytyy sähköisenä osoitteesta: http://ahven.net/v2_tiedostot/478.pdf

 

Kalojen pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat taulukko löytyy Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta kaikkiaan 10 eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, italia, puola, venäjä, kiina ja espanja). Suomenkielinen taulukko löytyy sähköisenä osoitteesta:  http://ahven.net/v2_tiedostot/474.pdf

 

Uutta materiaalia osakaskunnille

Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uuden osakaskuntatoiminnasta kertovan esitteen sekä osakaskunnille tarkoitetut mallit säännöistä, vuosisuunnitelmasta ja vuosikertomuksesta. Osoitteesta http://ahven.net/osakaskunta löytyy edellä mainittujen lisäksi myös ideoita osakaskunnan viestinnän tueksi.

 

Kalaerän jäljitettävyys

Kala-alan toimijat ovat päässeet Suomessa yhteisymmärrykseen tunnistekoodista, jonka avulla kalaerä on jäljitettävissä aina pyynti- tai keruuvaiheeseen asti. Taustalla ovat tänä vuonna voimaan tulleet EU:n yhteisen kalastuspolitiikan asetukset kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyydestä. Lisätietoa osoitteesta: http://www.sakl.fi/index.php/fi/ajankohtaista/3570-kalaerien-jaeljitettaevyys

 

Kalastusrajoitus.fi-palvelu on avattu

Kalastusrajoitus.fi-palvelu on avattu tammikuun lopussa. Uudesta palvelusta selviävät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Palvelua tullaan jatkossa täydentämään muiden kalastusrajoitusten osalta. Niitä ovat muun muassa luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset, kalastusalueiden siirtyvät rajoituspäätökset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Palvelu löytyy osoitteesta http://kalastusrajoitus.fi/

 

Suomen meriluontoa esittelevä karttapalvelu avattu

VELMU-ohjelman karttapalvelussa on tietoa lajien ja luontotyyppien esiintymisestä, meriympäristöstä, merenpohjan geologiasta ja ihmisen toiminnasta merellä sekä yli tuhat valokuvaa ja videota. Paikkatietoa tarvitaan merialuesuunnittelussa sovitettaessa yhteen eri toimintoja merialueilla. Karttapalvelu löytyy osoitteesta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/velmu/

 

Alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät

ELY-keskusten tulee uuden kalastuslain mukaan asettaa alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät, jotka vuoden 2016 aikana työstävät ehdotukset kalatalousaluejaoksi.

Yhteistyöryhmiä asetetaan kaikkiaan 10. Yhteistyöryhmä koostuu kalatalous- ja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen sekä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjien edustajista. Myös nykyisten kalastusalueiden edustajat osallistuvat aluejakopäätöksen laatimiseen. Kartta yhteistyöryhmien aluejaoksi löytyy osoitteesta: http://www.ahven.net/v2_kuvat/449.jpg

 

Apurahoja

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan 30.4.2016 mennessä osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala. Päätökset avustuksista tehdään toukokuun 2016 aikana. Lisätietoja antaa Maria Axberg, puh. 0400 451 363, s-posti maria.axberg@livia.fi.

 

Kalatalouden Keskusliiton uusia tuotteita

Kalastuksenvalvojan viestimerkit uuden kalastuslain mukaisilla selkeillä teksteillä ja näkyvillä väreillä. Viestimerkkien materiaali on vedenkestävä ja luja polyeteeni, jolle voi tarvittaessa kirjoittaa asiakkaalle kohdistetun viestin. Kääntöpuolella ruotsinkieliset tekstit. Hinta 15 €/100 kpl.

 

Kalastussäädöksiä 2016 sisältää keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen lisäksi teokseen on koottu kalataloudessa tärkeitä säädöksiä kuten yhteisaluelaki, hallintolaki sekä otteita vesilaista, kielilaista ja rikoslaista. Teos on tarpeellinen käsikirja osakaskunta- ja kalastusaluetoiminnassa, kalastuksenvalvonnassa ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15 €.

 

Suomen kalojen tunnistusopas esittää uudessa painoksessa Suomessa vakinaisesti esiintyvät kalalajit tunnistusta helpottavien upeiden värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Hinta 12 €.

 

Kalastuksenvalvontalomake on päivitetty uuden kalastuslain ja kalastusasetuksen mukaiseksi. Koko A4, 25 kpl 3-osaista lomaketta kussakin vihossa. Hinta 7 €.

 

Suomen Kalastuslehti on edelleen mahdollista tilata osakaskuntasi tai kalastusalueesi päätöksentekijöille vuodelle 2016. Lehdessä on paljon tärkeää tietoa uutta kalastuslakia ja -asetusta koskien. Kestotilaus 44 € ja määräaikaistilaus 45 €.

 

<><                     <><                     <><                     <><

 

 

Ystävällisin terveisin,
Tapio Gustafsson

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

 

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä luovutti raporttinsa

Julkaistu 2015-12-18 19:57:42

Katso tästä: MMM:n tiedote 

 

Julkaistu: 18.12.2015 klo 12:52
 

Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriön syksyllä 2014 perustama laajapohjainen Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä luovutti raporttinsa tänään ministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Seurantaryhmä esittää, että kalastusrajoituksia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan saimaannorpan suojelemiseksi.  Esityksen mukaan nykyiset kaksi erillistä ja alueellisesti rikkonaista aluetta yhdistettäisiin yhdeksi yhtenäiseksi rajoitusalueeksi. Nykyinen järjestelmä on ollut monimutkainen viranomaisten, vesialueen omistajien, kalastajien, valvojien ja viestinnän kannalta.

Kalastusrajoitusten sisältöä esitetään säilytettäväksi pääasiassa entisellään eli verkkokalastuskielto säilyisi ennallaan kesäkuun loppuun asti (15.4.–30.6.). Lisäksi seurantaryhmä ehdottaa, että rajoitusten noudattamisen valvontaa tehostetaan.

– Saimaannorppia arvioidaan olevan 320 yksilöä. Kanta on kasvanut, vuonna 1990 saimaannorppia oli noin 190 yksilöä. Nyt tehty suojelutyö ja -strategia ovat luoneet vahvan pohjan saimaannorppakannan kasvattamiselle kohti 400 yksilön välitavoitetta vuonna 2025. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat omalla toiminnallaan saimaannorpan parantuneen tilan mahdollistaneet, toteaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

– Seurantaryhmän raporttiin jätettiin useampi eriävä mielipide. Toivottavasti yhteistä pohjaa löytyisi siten, että varmistaisimme saimaannorpan riittävän suojelun yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa yhteen sovittaen kalastus ja suojelu, sanoo Tiilikainen.

– Eriävistä mielipiteistä johtuen on tarpeen vielä katsoa, toimitaanko nyt annettavan asetuksen osalta piirulleen raportin mukaan. Varmaa on kuitenkin, että kalastusrajoituksista pyritään tekemään sopimukset vesialueen omistajien kanssa mahdollisimman nopealla aikataululla ennen huhtikuuta. Saimaannorppaa voi suojella vain Saimaalla, muistuttaa Tiilikainen. 

Seurantaryhmän esityksen perusteena ovat norppakannan kasvu sekä uudet tutkimustulokset kannanseurannasta ja norpan liikkumisalueista.

 

Seurantajaksolla vuosina 2010–2015 saimaannorppakanta on kasvanut vuosittain keskimäärin 3,5 prosenttia. Syntyvyys on ollut 20 prosenttia kannan koosta. Tunnusluvut vastaavat saimaannorpan suojelustrategian tavoitetta. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Lisätietoja:
kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 029 5162404
erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 364 0836

Saimaannorppa ja kalastus -työryhmäraportti: http://mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot

 

Ahvenposti - jäsentiedote 6/2015

Julkaistu 2015-12-14 09:10:43

Hei,

 

Tässä jäsenille ja yhteistyökumppaneille vuoden kuudennen Ahvenposti

 

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

MMM uudet nettisivut

Maa- ja metsätalousministeriö on uusinut nettisivunsa http://mmm.fi/etusivu

Kalat http://mmm.fi/kalat

Uusi kalastuslaki http://mmm.fi/kalastuslaki

 

Vapaa-ajankalastus kääntyi kasvuun

Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Kalastusharrastus lisääntyy erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Nuorista aikuisista taas kalaan ehtii yhä harvempi.

Suomessa oli vapaa-ajankalastajia viime vuonna hieman alle 1,6 miljoonaa, kun heitä vuonna 2012 oli noin 1,5 miljoonaa. Suomalaisista lähes joka kolmas, eli noin 30 prosenttia, harrastaa kalastusta. Suomalaismiehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista taas 20 prosenttia.

Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/vapaa-ajankalastus-2014_fi

 

Valtion yleisten vesialueiden kalastusasioiden hoito siirtyy Metsähallitukselle

Yleisvesien kalastusasiat siirtyvät Metsähallituksen vastuulle vuoden 2016 alusta. Aiemmin sisävesien yleisvesialueita hoitivat kalastusalueet. Muutos johtuu uudesta kalastuslaista.

http://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutiset/valtion-yleisten-vesialueiden-kalastusasioiden-hoito-siirtyy-metsahallitukselle.html

 

Yhdellä kalastusmaksulla voi jatkossa kalastaa lähes koko Suomessa

Kalastuslupajärjestelmä yksinkertaistuu vuoden 2016 alusta, kun uusi kalastuslaki tulee voimaan. Selkein muutos on, että kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset kalastusmaksut yhdistyvät. Uusi yhdistetty maksu on nimeltään kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18‒64-vuotiaat kalastajat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastaa pilkillä, mato-ongella tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi hankkia joko koko vuodeksi 39 eurolla, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla.

http://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutiset/yhdella-kalastusmaksulla-voi-jatkossa-kalastaa-koko-suomessa.html

 

Ensi vuoden kalastusmahdollisuuksista Itämerellä sovittu

Maatalous- ja kalastusneuvosto pääsi Luxemburgin kokouksessaan 22. lokakuuta poliittiseen yhteisymmärrykseen Itämeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2016. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö päätettiin Suomen tavoitteen mukaisesti pitää kuluvan vuoden tasolla (95 928 lohta). Myös Suomenlahden lohikiintiö pysyy nykytasollaan (13 106 lohta).  Suomen kalastuselinkeinon kannalta tärkeä Pohjanlahden silakkakiintiö pienenee Suomen tavoitteen mukaisesti 24 prosenttia 120 872 tonniin. Selkämeren silakkakanta on kuitenkin edelleen ennätyksellisen suuri. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiö suurenee 8,6 prosentilla (177 505 tonnia) ja kilohailikiintiö pienenee 5,3 prosentilla (202 320 tonnia). Samoin turskakiintiöitä pienennetään huomattavasti, 20 prosenttia.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ensi-vuoden-kalastusmahdollisuuksista-itamerella-sovittu

 

Työryhmä selvittämään merimetson aiheuttamien ongelmien vähentämistä

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävä on selvittää merimetsojen aiheuttamien ongelmien vähentämistä kestävällä tavalla ja laatia asiaa koskevat toimenpide-ehdotukset. Suomessa pesi vuonna 2015 noin 24 000 merimetsoparia, kokonaiskannan ollessa noin 128 000 yksilöä. Yhdyskuntia oli 46 ja ne sijaitsivat 74 luodolla. Pesien määrä kasvoi viime vuodesta noin 3 800 pesällä.

 

Valtakunnallinen kalastuspäivä 18.5.2016

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään ensi vuonna keskiviikkona 18.5.2016. Muutkin ajankohdat ovat tapahtumien järjestelyissä sallittu vanhaan tapaan, mutta 18.5. on virallinen päivä. Tapahtuman logo jaetaan kaikille, kun SVK saa sen valmiiksi. Varmasti melko pian. SVK on järjestelyvastuussa seuraavat kaksi kautta vuodet 2016-2017. Toivottavasti teemme yhteistyötä vanhaan malliin.

 

Kalataloustoimintaryhmät Suomessa

Kalataloustoimintaryhmien uusi rahoituskausi on alkamassa ja Suomen kymmenestä ryhmästä puolet on jo aloittanut toimintansa. Kalataloustoimintaryhmien budjetti vaihtelee miljoonan euron molemmin ryhmää ja rahoituskautta kohden. Tarkoituksena on rahoittaa lähinnä pieniä hankkeita, joiden maksimirahoitus on noin 30000 euroa. Pienin omarahoitusosuus on 10 % ja hankkeen kasvaessa omarahoitusosuus nousee.

Kalataloustoimintaryhmien tehtävänä on muun muassa ammattikalastuksen, vesiviljelyn ja kalastusmatkailun edellytysten parantaminen ja kalatalouden yritystoiminnan kehittäminen. Kalataloustoimintaryhmät ovat oiva rahoituskanava kalatalouskeskuksille ja ryhmät näkevät mielellään lisää hakemuksia myös kalastusalueilta ja osakaskunnista. Hankesuunnitelmien tulee olla laadukkaita.

 

Kalastusasetus tehostaa kalojen suojelua

Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Hallituksen 26. marraskuuta antama asetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan.

Asetus toteuttaa vuoden 2016 alussa voimaan tulevan uuden kalastuslain tavoitteita. Laki pyrkii turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä ja hyviä kalastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus.

Lisää: http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kalastusasetus-tehostaa-kalojen-suojelua

 

Asetus kaupallisista kalastajista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaupallisista kalastajista, julkaistu 25.11.2015, tulee voimaan 1.1.2016. Asetus  osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151349

 

Täplärapujen pyynti Suomessa voi jatkua

EU:n vieraslajiluettelossa on Suomessa jo laajasti eri vesistöihin istutettu täplärapu, jolla on merkittävä rooli Suomen kalataloudessa. Täpläravun pyynti ja käyttö saa meillä edelleen jatkua. EU:ssa ymmärrettiin, että laajalle levinneen täpläravun hävittäminen ei ole mahdollista eikä järkevää. Jatkossa täplärapua ei saa kuitenkaan enää levittää uusiin vesistöihin.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-lta-luettelo-torjuttavista-vieraslajeista-myos-suomeen-uusi-laki-riskien-hallitsemiseksi

 

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta Kalatalouskeskuksen toimihenkilöiden ja hallitusjäsenien puolesta!

 

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> <>< <>< <>< <>< <><

 

Aarno Karels

toiminnanjohtaja 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry

Hietakallionkatu 253850 Lappeenranta

aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi

http://www.ekkalatalouskeskus.fi

 

 

 

 

Kalastusasetus tehostaa kalojen suojelua, tiedote MMM 26.12.2015

Julkaistu 2015-11-26 15:47:25

Valtioneuvosto on hyväksynyt 26.12.2015 uuden kalastusasetuksen.

 

Katso tästä:

 

>> MMM:n tiedote uudesta kalastusasetuksesta 

 

>> Valtioneuvoston  hyväksymä lopullinen kalastusasetus

 

>> Valtioneuvoston kalastusasetuksen muistio

 

>> Kalastusasetuksen karttaliite

 

Julkaistu: 26.11.2015 klo 13:33

Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Hallituksen 26. marraskuuta antama asetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan.

Asetus toteuttaa vuoden 2016 alussa voimaan tulevan uuden kalastuslain tavoitteita. Laki pyrkii turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä ja hyviä kalastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus.

Uhanalaiset luonnonvarainen järvilohi ja taimen saavat huomattavaa suojaa asetuksesta. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi rauhoitetaan kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevällinen taimen rauhoitetaan koko merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella.

Vuodesta 2017 alkaen istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois. Eväleikkausvaatimus koskee vuoden ikäisinä tai sitä vanhempina istutettavia kaloja. Rasvaeväleikkaus mahdollistaa luonnossa syntyneiden ja istutettujen kalojen erottamisen toisistaan, minkä ansiosta otettava saalis voidaan valikoida. Rasvaeväleikatut eli istutetut taimenet ovat rauhoituksen ulkopuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen pyynti- eli alamitta on 50 senttimetriä.

Luonnontaimenta saa edelleen kalastaa maan pohjoisosassa. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta säilyy leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 senttimetrissä ja leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 senttimetrissä.

Taimen ja lohi ovat jatkossa kokonaan rauhoitettuja joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun, eli kalojen kutua turvaava rauhoitusaika pitenee vapakalastuksen kohdalla. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään.

Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousee 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Siirtymäkaudella päätoimisten kaupallisten kalastajien pyyntimitat kuhalle ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin.

Laki antaa mahdollisuuden asettaa paikallisesti asetusta tiukempia kalastusrajoituksia, jos ne ovat kalakantojen suojelemiseksi tarpeen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat alueellisesti määrätä valtakunnallisia pyyntimittoja korkeammista tai matalammista pyyntimitoista. Vuonna 2016 perustettavissa kalatalouden yhteistyöryhmissä voidaan keskustella alueellisista lisärajoituksista.

Kalastusasetus tulee voimaan 1.1. 2016. Asetus säätelee kalojen rauhoittamisen ja pyyntimittojen lisäksi pyydysten asettamista ja merkintää sekä kalastuksenvalvojan koetta ja koulutusta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 040 772 1262
kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. 02951 62313
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 02951 62494

 

Lähde: http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/kalastusasetus-tehostaa-kalojen-suojelua.html

 

 

Yhdellä kalastusmaksulla voi jatkossa kalastaa koko Suomessa

Julkaistu 2015-11-06 09:41:45

Tiedote. Julkaistu: 06.11.2015 klo 07:00 

 

Metsähallitus

 

Kalastuslupajärjestelmä yksinkertaistuu vuoden 2016 alusta, kun uusi kalastuslaki tulee voimaan. Selkein muutos on, että kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset kalastusmaksut yhdistyvät.

 

Uusi yhdistetty maksu on nimeltään kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla kaikilla niillä vesialueilla, joihin on ennen tarvittu jokin läänikohtaisista viehemaksuista. Kalastonhoitomaksun keräämisestä vastaa Metsähallitus. Varojen käytöstä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

 

Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18‒64-vuotiaat kalastajat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastaa pilkillä, mato-ongella tai ns. silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi hankkia joko koko vuodeksi 39 eurolla, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla.

Vapakalastajille muutos on edullinen. Aikaisemmin vapakalastukseen tarvittiin kalastuksenhoitomaksu 24 euroa /vuosi sekä jokaisen kalastusläänin alueelle oma läänikohtainen maksu 31 euroa vuodelta. Yhden entisen läänin alueella saattoi siis kalastaa 55 euron vuosimaksulla, kun vuoden 2016 alusta alkaen käytössä on kaikkien entisten läänien kalavesiä 39 eurolla.

 

Pyydyskalastus sen sijaan hieman kallistuu. 18‒64-vuotiaiden pyydyskalastajien tulee maksaa 39 euron kalastonhoitomaksu (tai jokin lyhytkestoisemmista maksuista) sekä vesialueen omistajalta hankittava lupa, kuten tähänkin saakka.

 

Uutta kalastonhoitomaksua voi maksaa 1.12.2015 alkaen osoitteessa www.eraluvat.fi tai puhelinpalvelussa 020 69 2424, joka vastaa arkisin kello 8‒16.

 

Kalastonhoitomaksua ei voi maksaa suoraan pankkitilille, sillä uusi kalastuslaki edellyttää 18‒64-vuotiaiden kalastajien rekisteröitymistä. Kun kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun ensimmäistä kertaa, hänen tulee rekisteröityä. Rekisteröinnin yhteydessä kalastajalta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta).

 

Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä. Maksun maksaneet kalastajat eivät voi kalastaa rauhoitetuilla vesialueilla, kohdekohtaisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai uuden lain määrittelemillä vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla.

 

Lue lisää aiheesta:

www.eraluvat.fi ja www.mmm.fi/kalastus 

 

Linkki kalastuslakiin! https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150379#Pidp4099408

 

Lisätietoja:

Vs. ylitarkastaja Mikko Malin, Metsähallitus, 040 8377548 (etunimi.sukunimi@metsa.fi)

 

 

Ahvenposti - Jäsentiedote 4/2015

Julkaistu 2015-06-26 13:56:54

Hei,

 

Tässä jäsenille ja yhteistyökumppaneille vuoden neljäs Ahvenposti.

 

Ahvenposti on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

Tiedotteessa seuraavia aiheita:

 

-          Rannikko-ELYn tehtävät jaettu

 

-          Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

 

-          Rapala Rahasto jakoi avustuksia

 

-          Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma

 

-          Kalastusasetuksen luonnoksessa alamittoja ja rauhoituksia

 

-          Uusi kalastuslaki - mikä muuttuu? - esite

 

-          Kalasta norppaturvallisesti -esite

 

-          EU:n luonnonsuojelulainsäädäntö toimivuustarkastukseen

 

-          Onko osakaskuntasi Suomen paras?

 

-          Ilmianna paras kalastuksenvalvoja!

 

-          Luonnonvarakeskus kaipaa havaintoja puutteellisesti tunnetuista kalalajeista

 

Rannikko-ELYn tehtävät jaettu

Kalatalouspalvelut yksikkö on Rannikko-ELYssä (johon nyt myös Kaakkois-Suomi kuuluu) jaettu kolmeen ryhmään: kalavarat, sininen biotalous ja EU:n kalastuksenvalvonta.

Kalavarat tiimiä vetää Markku Marttinen Helsingistä. Tiimin alla ovat niin kalatalousaluetoiminta kuin kalavesien hoito ja kalatie- ja vaelluskalastrategia. Sininen biotalous ryhmää vetää Tuomas Oikari Kouvolasta. Tämän tiimin alta löytyvät muun muassa kalatalousryhmät ja muu EMKR toiminta. EU:n kalastuksenvalvonta ryhmää vetää Minna Uusimäki Vaasasta.

 

Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Ahvenen elohopeapitoisuuksia on vuosina 2012  -2014 selvitetty laajasti Suomessa vesienhoidon tarpeita varten. Elohopeapitoisuutta käytetään yhtenä mittarina vesien kemiallisen tilan arvioinnissa. Kaakkois-Suomen noin 60 tutkimuskohteesta valtaosa oli kalaelohopean perusteella hyvässä kemiallisessa tilassa, mutta noin neljäsosassa kohteista ahvenen elohopeapitoisuus ylitti vesieliöstön suojaamiseksi asetetun laatunormin. Yhdelläkään vesistöllä ahvenen keskiarvopitoisuus ei kuitenkaan ylittänyt ihmisravinnoksi käyttökelpoisen kalan raja-arvoa. Selvitys tehtiin yhteistyönä ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Hankkeen rahoitti pääosiltaan ympäristöministeriö.

Katso:

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedote  ja

Ahvenen tutkittuja elohopeapitoisuuksia Kaakkois-Suomessa vuosina 2012-2014 (pdf)

 

Lisätietoja:

- Hydrobiologi Jouni Törrönen, puh.  0295 026 296, jouni.torronen(at)ely-keskus.fi

- Limnologi Marja Kauppi, puh  0295 029 245, marja.kauppi(at)ely-keskus.fi

 

Rapala Rahasto jakoi avustuksia

Rapala Rahaston avustusten saajien joukossa on runsaasti kalavesistään huolehtivia osakaskuntia, kalastusalueita ja vesistökunnostushankkeita kuten esimerkiksi Kaakkois-Suomessa viime vuonna Kaakon jokitalkkarihanke. Tänä vuonna avustusta ovat meidän alueella saaneet saimaannieriän pelastamisen puolesta toimiva Kuolimon kalastusalue sekä Urpalanjoki lohijoeksi ry. Rapala Rahaston tarkoituksena on järjestää jälleen ensi vuonna avoin avustusten hakumenettely, josta tiedotetaan alan järjestöjen ja median kautta. Lista kaikista avustusta saaneista: http://eralehti.fi/rapala-rahasto-jakoi-avustukset/

 

Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma

Eduskuntavaalit pidettiin 19.4. ja Keskusta nousi niissä suurimmaksi puolueeksi. Uusi maatalous- ja ympäristöministeri on Kimmo Tiilikainen (kesk), kotoisin Ruokolahdelta ja 48 vuotta vanha. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja. Tiilikainen on toiminut keskustan eduskuntaryhmän johtajana ja hän on toiminut jo aiemmin ympäristöministerinä.

Hallitusohjelmassa raamitetaan kalastusta, metsästystä, luontomatkailua seuraavasti:

Luonnonsuojelun taso turvataan ja lisätään luonnonsuojelutoimien paikallista hyväksyttävyyttä avoimella yhteistyöllä ja osallistavalla päätöksenteolla. Kansallista ja kansainvälistä virkistys- ja luontomatkailua lisätään. Veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua. – Metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. – Laaditaan metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskeva selvitys, joka tähtää hyvinvointivaikutusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kasvuun. – Toteutetaan lohi- ja meritaimenstrategiaa Itämeren lohikantojen varmistamiseksi. – Huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista. – Varmistetaan saimaannorpan suojelu yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. – Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. – Arvioidaan uudelleen uhanalainen lajisto luonto- ja lintudirektiivien päivittämisen yhteydessä. – Tehostetaan uhanalaisten kalalajien suojelua ja toimeenpannaan kalatiestrategiaa.

Hallitusohjelma kokonaisuudessaan: http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf/6de03651-4770-492a-907f-89452141d0d5

 

Kalastusasetuksen luonnoksessa alamittoja ja rauhoituksia

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti huhtikuussa kalastusasetuksen toisen luonnosversion lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyi 15.5. Määräajassa asetusluonnoksesta annettiin 79 lausuntoa.

Asetusluonnos sisältää ehdotuksia kalojen alamittasäännöiksi ja rauhoitusajoiksi. Esimerkkeinä voidaan mainita kuhan 40 cm alamitta merellä ja 45 cm sisävesillä, eväleikatun taimenen 50 cm alamitta ja eväleikatun järvilohen 60 cm alamitta. Huomionarvoista on myös rasvaevättömälle järvilohelle esitetty kesäkuukaudet kattava rauhoitusaika Vuoksen vesistöalueella. Rasvaevällinen järvilohi olisi kokonaan rauhoitettu Vuoksen vesistössä.

Vapaa-ajankalastajille esitetään yhden lohen ja rasvaevättömän järvilohen vuorokausikohtaista saaliskiintiötä. Verkkokalastusta rajoitetaan keväällä ja syksyllä 0,20 mm vahvemmasta langasta tehdyillä verkoilla lähempänä kuin 50 metriä meren rannasta. Säännöksen tarkoitus on kalojen vaelluksen turvaaminen.

Vuonna 2012 uudistetut säännökset pyydysten merkinnästä ja kalastuksenvalvonnasta siirretään muuttamattomina uuteen asetukseen.

 

Uusi kalastuslaki - mikä muuttuu? - esite

Uusi kalastuslaki tulee voimaan 1.1.2016. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemassa esitteessä kerrotaan keskeisimmät muutokset nykyi¬seen lakiin verrattuna. A4-kokoinen esite löytyy sähköisenä Keskusliiton nettisivulta www.ahven.net/v2_tiedostot/415.pdf josta sen voi linkittää suoraan kalastusalueen tai osakaskunnan sivuille.

 

Kalasta norppaturvallisesti -esite

Saimaalla elää maailman uhanalaisin hylje. Yksi tärkeimmistä keinoista suojella saimaannorppaa on kalastuksen harjoittaminen norpalle turvallisilla pyydyksillä. Vaikka verkkokalastus on kielletty 15.4.–30.6., se ei tarkoita, että kalastus olisi kokonaan lopetettava. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä voit lukea miten voit kalastaa norppaturvallisesti. A4-kokoinen esite löytyy sähköisenä Keskusliiton nettisivulta www.ahven.net/v2_tiedostot/409.pdf josta sen voi linkittää suoraan kalastusalueen tai osakaskunnan sivuille. Esitettä levitetään myös yhteistyössä saimaannorppa-alueen ABC-ketjun kanssa.

 

EU:n luonnonsuojelulainsäädäntö toimivuustarkastukseen

Julkisen kuulemisen avulla kerätään näkemyksiä EU:n voimassa olevasta luonnonsuojelulainsäädännöstä (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) ja sen täytäntöönpanosta tähän mennessä. Toimivuustarkastuksessa selvitetään, onko nykyinen sääntelykehys oikeasuhteinen ja tarkoituksenmukainen ja toimiiko se odotetulla tavalla. Kuuleminen on avoinna 30.4.-24.7. välisenä aikana. Lisää aiheesta: http://ec.europa.eu/environment/consultations/pdf/nature_fitness/intro_fi.pdf

   

Onko osakaskuntasi Suomen paras?

Kalatalouden Keskusliitto etsii ensimmäistä kertaa Suomen parasta osakaskuntaa. Tarkastelemme osakaskunnan erinomaisuutta monesta näkökulmasta. Kalaveden hoidon suunnitelmallisuus, jossa kalojen luontainen lisääntyminen turvataan, on tärkeä kriteeri, samoin kuin luvanmyynnin aktiivisuus. Kalaveden hoitoon kuuluu myös kalastuksenvalvonnasta huolehtiminen. Arvostamme avointa tiedotusta, joka näkyy mediassa tai omien internet- tai facebooksivujen kautta. Lisäpisteitä annamme työstä omistusrakenteen eheyttämiseksi. Kilpailuun, joka on osa osakaskuntatoiminnan kehittämisprojektia, voi kuka tahansa ilmoittaa osakaskuntansa. Osallistuminen tapahtuu vapaamuotoisesti kirjeellä, joka lähetetään 28.10. mennessä osoitteeseen kalastus@ahven.net tai kirjepostilla Kalatalouden Keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Sähköpostin otsikoksi tai kirjekuoreen merkintä ”Suomen paras osakaskunta”. Lisää aiheesta: SKL 5/2015 ja http://www.ahven.net/v2_tiedostot/421.pdf

 

Ilmianna paras kalastuksenvalvoja!

Kalatalouden Keskusliitto haluaa muistuttaa kalastuksenvalvojien työn tärkeydestä julistamalla kilpailun jossa haetaan Suomen parasta kalastuksenvalvojaa. Suomen paras kalastuksenvalvoja tittelin voi saada henkilö joka on suorittanut ELY-keskuksen kalastuksenvalvojan kokeen hyväksytysti ja toimii kalastuksenvalvojana kalastusalueella tai vesialueen omistajan valtuuttamana. Suomen parhaan kalastuksenvalvojan tulee olla yhteistyökykyinen. Asiakkaat eli kalastajat ovat avainasemassa. Suomen paras kalastuksenvalvoja kantaa huolta kalakantojen tilasta. Kuka tahansa voi ilmoittaa kalastuksenvalvojan mukaan tähän kilpailuun. Erityisesti vesialueiden osakaskuntien ja kalastusalueiden toivotaan katsastavan omia kalastuksenvalvojiaan tällä silmällä. Osallistuminen tapahtuu vapaamuotoisesti kirjeellä, joka lähetetään 28.10. mennessä osoitteeseen kalastus@ahven.net tai kirjepostilla Kalatalouden Keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Sähköpostin otsikoksi tai kirjekuoreen merkintä ”Suomen paras kalastuksenvalvoja”. Lisää aiheesta: SKL 5/2015 ja http://www.ahven.net/v2_tiedostot/429.pdf

 

Luonnonvarakeskus kaipaa havaintoja puutteellisesti tunnetuista kalalajeista

Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja puutteellisesti tunnettujen kalalajien esiintymisestä uudessa www.kalahavainnot.fi -verkkopalvelussa. Näiden lajien esiintymisestä on vaikea saada tietoa, sillä useimmat niistä ovat joko pieniä tai oleilevat pohjan tuntumassa ja jäävät harvoin tavallisiin kalanpyydyksiin. Puutteellisesti tunnettuja kalalajeja ovat seitsenruototokko, vaskikala, elaska, teisti, imukala, piikkisimppu, isosimppu, nokkakala, miekkasärki ja piikkikampela.

 

Kesäterveisin, Aarno Karels, Vesa Tiitinen, Manu Vihtonen

  

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry,

Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta.  

www.ekkalatalouskeskus.fi

toiminnanjohtaja Aarno Karels p. 040-5171785;

kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen p. 0400-716120;

sähköpostit: etunimi.sukunimi@ekkalatalouskeskus.fi;

Kaakon jokitalkkari:

Manu Vihtonen p. 044-7121722,

sähköposti: manu.vihtonen@kaakonjokitalkkari.fi

 

 

Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Julkaistu 2015-06-26 14:05:44

Ahvenen elohopeapitoisuuksia on vuosina 2012  -2014 selvitetty laajasti Suomessa vesienhoidon tarpeita varten. Elohopeapitoisuutta käytetään yhtenä mittarina vesien kemiallisen tilan arvioinnissa. Kaakkois-Suomen noin 60 tutkimuskohteesta valtaosa oli kalaelohopean perusteella hyvässä kemiallisessa tilassa, mutta noin neljäsosassa kohteista ahvenen elohopeapitoisuus ylitti vesieliöstön suojaamiseksi asetetun laatunormin. Yhdelläkään vesistöllä ahvenen keskiarvopitoisuus ei kuitenkaan ylittänyt ihmisravinnoksi käyttökelpoisen kalan raja-arvoa. Selvitys tehtiin yhteistyönä ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Hankkeen rahoitti pääosiltaan ympäristöministeriö.

 

Kaakkois-Suomen alueelta ahvenia kartoitukseen kerättiin yhteensä 35 järvestä ja useista paikoista eri puolilta Saimaata, suurimmista joista (Vuoksi, Kymijoki ja Hiitolanjoki) ja muutamasta pienemmästä joesta (Urpalanjoki, Alajoki/Hounijoki) sekä lisäksi myös rannikolta Ahvenkoskenlahden ja Virolahden edustalta. Rakkolanjoesta ahvenia ei saatu tutkimukseen yrityksistä huolimatta. Näytteet kerättiin pääosin paikallisten vapaa-ajankalastajien avustuksella. Kaakkois-Suomesta kerätyistä ahvenista elohopeamäärityksiä tehtiin kaikkiaan 511 kpl. Näytteet analysoitiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja SYKEn laboratorioissa.  Tutkitut ahvenet olivat pieniä, ns. pilkkikokoluokkaa (15-20,5 cm). Tulosten vertailtavuuden vuoksi ympäristölaatunormiin liittyvissä laskelmissa tutkittavien kalojen koko on vakioitu niin, että käytetään tuloksia vain 15-20,5 cm kokoluokan yksilöistä.

 

Elohopea on yksi EU-tasolla määritellyistä vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista ja sen laatunormi on asetettu ahvenen lihaksen pitoisuudelle. Tehdyn selvityksen tarkoituksena oli tutkia tämän ns. ympäristölaatunormin ylittymistä Kaakkois-Suomessa. Elohopealle vesieliöstön suojaamiseksi asetettu laatunormi (0,2-0,25 mg/kg vesistön humuspitoisuudesta riippuen) on selvästi tiukempi kuin kalan ravintokäytölle asetettu raja-arvo (0,5 mg/kg).

Pienten ahventen (15-20,5 cm) elohopeapitoisuuden keskiarvo ylitti ympäristölaatunormin 15 tutkitussa vesistössä, ja laatunormin rajalla pitoisuus oli 2 järvessä. Kaikista tutkituista kaloista syömäkelpoisuusrajalla (0,5 mg/kg) tai sen yli oli 15 ahventa, eli noin  3 % tutkituista kaloista. Koska elohopea on ravintoketjussa kertyvä raskasmetalli, suuremmissa ahvenissa ja paikallisissa petokaloissa (kuten hauessa) elohopeapitoisuudet saatavat olla suurempia, jolloin on riski syömäkelpoisuusrajan ylitykselle.

 

Ympäristölaatunormin ylitykset ja elohopeapitoisuudet olivat:

Vesistö

Kunta

Elohopeapitoisuus mg/kg  (15-20,5 cm ahven)

keskiarvo (vaihteluväli)

n

Hiitolanjoki

Rautjärvi

0,33 (0,23-0,49)

10

Loituma

Ruokolahti

0,23 (0,15-0,30)

8

Torsa

Ruokolahti

0,25 (0,13-0,37)

10

Sarajärvi

Ruokolahti

0,23 (0,16-0,38)

9

Änikkä

Ruokolahti

0,42 (0,25-0,67)

10

Nauksenjärvi

Ruokolahti

0,26

1

Saimaa Haapavesi

Ruokolahti

0,33 (0,23-0,44)

10

Alajoki/Hounijoki

Lappeenranta

0,27 (0,19-0,40)

10

Suuri-Sarkanen

Lappeenranta

0,27 (0,19-0,45)

10

Ottojärvi

Lappeenranta

0,25 (0,13-0,37)

10

Sanijärvi

Kouvola

0,45 (0,21-0,68)

10

Kymijoki

Kouvola

0,26 (0,15-0,61)

8

Tammijärvi

Pyhtää

0,37 (0,20-0,67)

15

Vehkajärvi

Hamina

0,26 (0,14-0,55)

7

Kannusjärvi

Hamina

0,30 (0,17-0,46)

10

 

Humaljärvi ja Korppinen Lappeenrannasta olivat ympäristölaatunormin rajalla.

 

Saimaalla Haapavettä lukuun ottamatta ympäristölaatunormi ei ylittynyt. Suur-Saimaan, itäisen ja läntisen Pien-Saimaan ahventen elohopeapitoisuudet olivat pieniä ollen tasolla 0,10-0,14 mg/kg. Myös Maavedellä pitoisuudet olivat pienet eikä ylityksiä todettu. Näytekaloja oli myös metsäteollisuuden vaikutuspiiristä Pulpinlahdelta, Honkalahdelta ja Vatavalkamasta, mutta niissäkin pitoisuudet olivat pienet.

 

Vuoksen ahventen elohopeapitoisuuden keskiarvo oli 0,07 mg/kg. Kuolimolla ahventen elohopeapitoisuudet (keskiarvo 0,18 mg/kg) olivat yllättäen Saimaata suuremmat, mutta kuitenkin alle ympäristölaatunormin (0,2 mg/kg).

 

Kymenlaaksossa Valkealan reitiltä ja Salpausselkien pohjoispuolen järvialueilta tutkittujen ahventen elohopeapitoisuus ei järvikohtaisesti ylittänyt ympäristölaatunormia. Myös rannikolta tutkittujen kalojen elohopeapitoisuudet olivat pieniä. Jonkinlainen positiivinen yllätys oli, ettei myöskään Pyhtään Ahvenkoskenlahdelta pyydettyjen ahventen keskipitoisuus ylittänyt laatunormitasoa. Aikaisemmin Kymijoen eri jokihaarojen edustoilla pyydetyistä hauista on mitattu kohonneita elohopeapitoisuuksia.

 

Hiitolanjoen ja Kymijoen kalojen kohonneet elohopeapitoisuudet johtuvat jokivarren teollisuushistoriasta. Pitoisuudet ovat kuitenkin olleet laskusuunnassa. Muiden vesistöjen kohdalla kohonneet kalaelohopeat johtuvat valuma-alueen maaperästä tapahtuvasta huuhtoumasta maankäytön seurauksena. Ilmaperäisestä elohopealaskeumasta maaperään elohopeaa huuhtoutuu vesistöön etenkin humusmailla mm. maan pintaa rikkovan toiminnan seurauksena. Vesistöissä elohopea muuttuu bakteeritoiminnan seurauksena ravintoketjussa rikastuvaksi metyylielohopeaksi, jota kaloissa esiintyvä elohopea pääosin on.

 

Elohopea on vesiemme pitkäaikainen ongelma

Ilmakehässä elohopea voi kulkeutua jopa mantereelta toiselle ja Suomenkin laskeumasta yli 90 prosenttia tulee maamme rajojen ulkopuolelta. Ilmaperäisen laskeuman on arvioitu kasvattaneen järvien elohopeakuormituksen Skandinaviassa noin nelinkertaiseksi verrattuna teollistumista edeltäneeseen aikaan. Suomessa järvikalojen elohopeapitoisuuden arvioidaankin nousseen pääasiassa juuri ilman kautta tulevan elohopean johdosta.

Elohopean ympäristölaatunormi ylittyy Suomessa varsin yleisesti, erityisesti turvevaltaisten valuma-alueiden vesistöissä. Kaakkois-Suomen elohopea-aineistossakin on selvästi nähtävissä, että laatunormin ylitykset ovat yleisiä turvemaavaltaisten valuma-alueiden latvaosien ruskeavetisissä järvissä. Ympäristölaatunormit on kuitenkin asetettu tasolle, jolla metyylielohopeasta johtuvia haitallisia vaikutuksia voi havaita sekä kaloissa, vesilinnuissa että nisäkkäissä. Haittavaikutukset ovat ennen kaikkea hormonaalisia, lisääntymisen onnistumiseen vaikuttavia muutoksia.

Elohopeapäästöjä on pyritty jo pitkään rajoittamaan kansainvälisin sopimuksin, mutta vesistöjen toipuminen ja kalojen elohopeapitoisuuksien laskeminen saattaa laskeuman vähentymisestä huolimatta kestää vuosikymmeniä, koska elohopeaa on varastoituneena maaperään. Pienet metsäjärvet, joilla on suo- ja turvemaavaltainen suurehko valuma-alue, ovat erityisen herkkiä elohopean kertymiselle ja myös toipuminen elohopeakuormituksesta on hidasta. Myös metsänhoitotoimenpiteiden on joissakin tutkimuksissa osoitettu edistävän metyylielohopean muodostumista ja kertymistä kaloihin ja karkeasti on arvioitu, että Pohjoismaissa metsänhakkuut ja maan muokkaus voivat olla vastuussa noin 10-25 prosentista kalojen elohopeapitoisuudesta.  Näin ollen metsätalouden vesiensuojelutoimillakin on merkitystä myös kalojen elohopeapitoisuuksille.

 

Ahvenen elohopeapitoisuus vaikuttaa vesistöjen kemialliseen tilaan

Ahvenen elohopeapitoisuus on yksi kriteereistä, jolla vesiemme kemiallinen tila luokitellaan. Kemiallisesti hyvään tilaan pääseminen, eli vesiekosysteemin suojaaminen haitallisilta aineilta, on yksi vesienhoidolle asetetuista tavoitteista. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kalojen elohopeapitoisuus on merkittävin vesien kemiallista tilaa heikentävä tekijä Suomessa.  Koska mitattuja kalojen elohopeapitoisuuksista on vain osasta vesistöjä, joudutaan muiden vesistöjen kemialliset tila-arviot tekemään mallintamalla, jotta vesienhoitosuunnitelmien edellyttämät kemiallisen tilan arvioinnit saadaan tehtyä. Vesienhoitosuunnitelmat vahvistetaan valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. 

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskusta koskevat aineistot löytyvät kätevimmin osoitteestahttp://www.ymparisto.fi/vesienhoito/kaakkois-suomi

 

Liitteet

Ahvenen tutkittuja elohopeapitoisuuksia Kaakkois-Suomessa vuosina 2012-2014 (pdf)

 

Lisätietoja:
- Hydrobiologi Jouni Törrönen, puh.  0295 026 296, jouni.torronen(at)ely-keskus.fi
- Limnologi Marja Kauppi, puh  0295 029 245, marja.kauppi(at)ely-keskus.fi

 

Lisätietoja kalojen syöntisuosituksista ja elohopeasta

 

Ahvenposti - Jäsentiedote 3/2015

Julkaistu 2015-03-25 14:02:52

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen sääntömääräinen vuosikokouspidetään

 

tiistaina 14.4.2015 klo 18.00 Jaakkiman kristillinen opistossa,

Opistontie 21, 56100 Ruokolahti.

 

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

 

Katso tässä >> kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuonna 2014

 

Kokousesitelmän pitää:

Kalatalouskeskusliiton lakimies Jenny Fredriksson

Aiheena: ’Uusi kalastuslaki ja vedenomistajien oikeudet’

 

Eduskunta hyväksyi uuden kalastuslain

Eduskunta hyväksyi 13.3. klo 13.39 uuden kalastuslain. Laki yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää, antaa työvälineet heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojeluun, tukee kalojen luontaista lisääntymistä istutusten sijaan. Kaiken kaikkiaan uusi laki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016. 

Katso tässä: >> Uusi kalastuslaki - mikä muuttu ?

 

Kala-istutukset 2015

Järvilohi- ja taimen (2-v) istutukset aloitetaan huhtikuussa viikoille 15-16. Onkikokoisia kirjolohen istukkaita toimitetaan juhannuksen aikana.

Tilauslomake löydät netistä, www,ekkalatalouskeskus.fi -> osakaskunnat-> kala- ja rapuistutukset. Voitte myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse: Vesa Tiitinen 0400-716120.

 

Maakunnallinen kalastuslupien verkkokauppa käynnistyy

Etelä – Karjalan kalatalouskeskus aloitti vuodenvaihteessa kalastuslupien verkkokaupan osoitteessa www.kalaluvat-etelakarjala.fi. Verkkokaupan kautta kalastaja voi ostaa 24/7 periaatteella aluksi maakunnan kalastusalueiden vieheluvat ja Vuoksen, Lappeenrannan kalavesien, Haapaveden yhteislupa – alueen, Siitolan ja Kyläniemen osakaskuntien luvat. Kalastuslupien tuotevalikoima laajenee kevään 2015 aikana osakaskuntien luvilla. Verkkokauppa helpottaa luvanmyyntiä ja parantaa merkittävästi luvan lunastajien ostomahdollisuuksia kellonajasta riippumattomaksi. Lisäksi verkkokauppa helpottaa tilityksiä ja raportointia ja antaa mahdollisuuden saalistietojen keruuseen, mikä aloitetaan ensiksi kalastusalueen viehelupien osalta. 

Verkkokaupan lisäksi myös perinteisissä luvanmyyntipisteissä tapahtuu muutos kalastuslupien kaupassa. Lupakuittivihkoista siirrytään verkossa tapahtuvaan kauppaan. Tämä muutos helpottaa edelleen kalastuslupien tilityksiä ja raportointia ja antaa yhdessä verkkokaupan kanssa reaaliaikaisen työkalun kalastusalueen kalastuksenvalvojille. PTu Konsultointi Oy on vastannut ohjelmiston kehittämisestä ja ylläpidosta. Kehitystyö jatkuu vuonna 2015 yhdessä kalatalouskeskuksen, kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa. Lisätietoja: Vesa Tiitinen p.0400 – 716120 tai vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi.

 

Kalastusmaksuja ei voi enää maksaa mobiilisti

Metsähallitus vastaa vuoden vaihteesta valtion lupien myynnistä. Valtion kalastuksenhoitomaksujen tai kalastusläänikohtaisten viehekalastusmaksujen mobiililuvat poistettiin käytöstä helmikuussa 2015. Näitä maksuja voi jatkossa hoitaa muun muassa verkkokaupassa erälupat.fi, palvelunumerossa 020 69 2424 tai suoraan ministeriön tileille. Mobiilimaksut toimivat yhä Metsähallituksen virkistyskalastusluvissa tai viehekalastusluvissa. Lisää lupamyynnistä Metsähallituksen sivuilla: http://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutiset/nain-maksat-valtion-kalastusmaksut.html

 

Kaakon jokitalkkari- hanke  

Kaakon jokitalkkari – hankeen toisen toimintavuoden alku on ollut mm. työaikataulutusta, kohteiden sekä rahoituksen järjestämistä. Jokitalkkari on järjestänyt Haminan Summanjoella (18.2.2015) ja Vehkajoella (16.3.2015) ns. jokipalaverit yhdessä osakaskuntien, kalastusalueen isännöitsijän ja ELY-keskuksen kanssa. Jokipalavereissä käsiteltiin jokien kehittämistä vaelluskalojen näkökulmasta, keskiössä nyt Summa- Vehka ja Virojoen kalastusalue. Jokitalkkari esitelmöi 11.2.2015 kalatalouden keskusliiton valtakunnallisilla kalastusaluepäivä risteilyllä. Vastuullisen kalastuksen seminaarissa Helsingissä 6.3.2015 jokitalkkari sai positiivista kannustusta työlleen seminaarin eri puheenvuoroissa. Lisäksi Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen jokitalkkarihanke sai 9.3.2015 myönteisen tiedon EKOenergian ympäristörahastolta, että osallistuvat 10 000 euron edestä vesistökunnostusten rahoittamiseen vuosina 2015 - 2016.

Jokitalkkari suoritti Kaakon hankealueella taimenen istutuksia mätirasia – menetelmän avulla. Kymenlaakson virtavesiin istutettiin 11.–12.3.2015 mätinä 28 000 kpl Rautalammin reitin taimenta. Etelä-Karjalan kohteilla istutuksissa 13.3.2015 käytettiin Vuoksen taimenen mätiä 25 308 kpl. Kaikkiaan mätiä istutettiin 70 rasiaa, eli 8 litraa ja yhteensä 53 308 kpl. Jokitalkkari kiertää nyt kalastusalueiden kokouksia esitelmöimässä ja kertomassa viime vuoden toiminnasta sekä keskustellaan tulevasta vuodesta. Valmistelussa on myös kunnostussuunnitelmia ja -ilmoituksia. Jokipalaverejä on tarkoitus järjestää myös jatkossa lisää tilanteen, tarpeen ja tärkeyden mukaan. Jokitalkkari on alustavasti sopinut kunnostus kivimateriaalin lahjoituksista ja toimituksista Rudus Oy:n kanssa Haminan kohteille.

Jokitalkkarin nettisivut: http://www.kaakonjokitalkkari.fi 

 

Rapustrategia antaa vastuuta kalastusalueille

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi kansallisen rapustrategian heinäkuussa 2014. Strategian käytännön toteutuksessa kalastusalueilla on keskeinen asema. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat on haluttu nostaa keskeisiksi välineiksi, joissa määritellään rapukantojen hoidon käytännön tavoitteet ja keinot. Kalastusalueet voivat korttivaroista hakea tukea käyttö- ja hoitosuunnitelmien rapuosien laatimista varten. Myös EMKR-rahaa on käytettävissä rapuprojekteille jotka ovat rapustrategian linjauksien mukaisia.

Vesienomistajien tulisi muistaa, että istutuksissa käytetään tutkitusti taudittomia istukkaita ja rapuja ei tule sumputtaa muualla kuin pyyntivesistössä. Strategia löytyy osoitteesta: http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/P4hhgvN0f/mmm_kansallinen_rapustrategia_WEB_2.pdf

 

LIFE+ RapuKamu – CrayMate tiedotus hanke  

LIFE+ RapuKamu on EU -rahoitteinen tiedotus- ja valistushanke (2013-16). E-K kalatalouskeskus on yksi hankkeen kahdeksan osatoteuttajista ja hankkeen koordinaattorina on Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen tavoitteena on suomalaisten herättäminen huomaamaan jokirapu-kantojen suojelun ja hoidon merkitys ja sen onnistumiseen tarvittavat keinot ja taidot. Hankkeen aikana toteutetaan monipuolinen ja kattava tiedotuskampanja, katso: http://www.uef.fi/fi/rapukamu/rapukamu .

 

Uusi Vastuullinen vesienomistus esite

Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut Vastuullinen vesienomistus esitteen. Uusi esite on tarkoitettu  jakamaan tietoa vesienomistajuudesta, vesistön käyttömahdollisuuksista ja hoitamisesta. Ajatuksena on innostaa uusia osakkaita mukaan osakaskuntien toimintaan. Esitettä voi kysellä paikallisesta kalatalouskeskuksesta tai kalastajaliitosta. Esite sähköisenä http://www.ahven.net/v2_tiedostot/389.pdf

 

Lomakkeet löytyvät netistä

Olemme tallentaneet nettiin lomakkeita (sääntömalli, kokouskutsu, esityslista, toimintakertomus, tuloslaskelma), joita käytetään järjestötoiminnassa. Lomakkeet löytyvät sivuilta www.ekkalatalouskeskus.fi / osakaskunnat ja www.ahven.net.

 

Osakaskuntien yhdistäminen

Iso yksikkö on toimintakykyisempi kuin pieni yksikkö. Apuvälineitä osakaskuntien yhdistämiseen löytyy netistä osoitteesta www.ahven.net ja apua yhdistämisasioihin voi pyytää oman alueen kalatalousneuvojilta. Etelä-Karjalassa yhdistettiin viime vuonna 20 osakaskuntia (yht. 17.811 ha).

 

Suomen Kalastuslehti tilaukset

Lehti ilmestyy 8 kertaa, vuosikerran määräaikainen tilaushinta on 44 € ja kesto-tilaus 43 €. Lehden tilauksen voi tehdä joko kalatalouskeskuksen tai Kalatalouden keskusliiton kautta (jos teet tilauksen Keskusliiton kautta, mainitse että olet Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n jäsen).

 

Kevätterveisin, Aarno Karels, Vesa Tiitinen, Manu Vihtonen

  

 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry,

Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta.  

www.ekkalatalouskeskus.fi

toiminnanjohtaja Aarno Karels p. 040-5171785;

kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen p. 0400-716120;

sähköpostit: etunimi.sukunimi@ekkalatalouskeskus.fi;

Kaakon jokitalkkari:

Manu Vihtonen p. 044-7121722,

sähköposti: manu.vihtonen@kaakonjokitalkkari.fi

 

Ahvenposti 2/2015: Eduskunta hyväksyi uuden kalastuslain

Julkaistu 2015-03-16 11:40:43

Hei kaikki ahvenposti jäsenet!

Eduskunta hyväksyi perjantai 13.3.2015 uuden kalastuslain. Laki yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää ja antaa työvälineet heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojeluun. Laki tukee kalojen luontaista lisääntymistä istutusten sijaan.

Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016.

Katso tässä Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteet:

 

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150313_eduskuntahyvaksyiuudenkalastuslain.html

 

ja kalastuslain keskeiset muutokset:

 

Katso tässä: >> Uusi kalastuslaki - mikä muuttu ?


><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> <>< <>< <>< <>< <><

Aarno Karels
toiminnanjohtaja
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
Hietakallionkatu 2
53850 Lappeenranta
p. 040-5171785
aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi
http://www.ekkalatalouskeskus.f

 

Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon

Julkaistu 2015-01-14 10:01:08

Pakkasten saavuttua Etelä-Suomeen vedet alkavat jäätyä ja talvikalastuksen ystävät pääsevät mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

 

Näin merkitset pyydyksesi:

 

1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

 

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

 

Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Muista että oikea merkintä on turvallisuusasia.

 

Valtion kalastuksenhoitomaksun hinta ennallaan

 

Talvikalastajalla tulee olla kalastusluvat kunnossa. Pilkintä kuuluu maksuttoman yleiskalastusoikeuden piiriin, mutta pyydyskalastaja tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun ja vedenomistajan luvan. Kalastuksenhoitomaksu on 24 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta.

 

Maksun voi suorittaa suoraan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI47 5000 0121 5028 42, ostaa Metsähallituksen Eräluvat.fi palvelusta, R-kioskista tai sen voi hankkia mobiilisti. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa. Alle 18-vuotiaan ja 65 vuotta täyttäneen ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua.

 

Kuva: Pyydyksen merkitsemiseen talvella käytettävä merkkisalko (Kuva: Anu Välitalo/Kalatalouden Keskusliitto)  http://www.ahven.net/v2_kuvat/392.jpg

 

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:

Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/375.pdf

 

Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917


><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

Ahvenposti 1/2015

Julkaistu 2015-01-11 12:21:29

Hei,

 

Hyvää alkanutta vuotta 2015. Tässä jäsenille ja yhteistyökumppaneille vuoden ensimmäinen Ahvenposti.

 

Tiedotteessa seuraavia aiheita:

 

-          Etelä-Karjalan kalatalouskeskus aloitti kalastuslupien verkkomyynnin

 

-          Maa- ja metsätalousministeriö on siirtänyt valtion kalastusmaksut

           Metsähallituksen kerättäväksi 2015.

           Kalastuslääninlupien hinnat pysyvät ennallaan 2015

 

-          Kalatalouden aluehallinto organisoitiin uudelleen vuoden 2015 alusta alkaen

 

-          Osakaskuntien yhteystiedot maamittauslaitokselle ja AVI:lle kuntoon

 

-          Kalastuslain uudistaminen ja sen aikataulut

 

-          Kaakon jokitalkkarin vuosiraportti 2014  

 

 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus aloitti vuodenvaihteessa kalastuslupien verkkomyynnin

 

Osoitteesta http://www.kalaluvat-etelakarjala.fi/ voi ostaa aluksi maakunnan kalastusalueiden vieheluvat ja Vuoksen, Lappeenrannan kalavesien, Haapaveden yhteislupa-alueen, Siitolan ja Kyläniemen osakaskuntien luvat. Tulevan kevään aikana tuotevalikoima laajenee osakaskuntien luvilla.

Verkkokaupasta luvan voi lunastaa ympäri vuorokauden. Kalastuslupien myynti muuttuu myös perinteisissä luvanmyyntipisteissä, joissa lupakuittivihkoista siirrytään verkossa tapahtuvaan kauppaan.

Uudistukset helpottavat tilityksiä ja raportointia ja antavat mahdollisuuden saalistietojen keruuseen. Lisäksi kalastuksenvalvojat saavat reaaliaikaisen työkalun.

Katso lisää >> http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=9&id=126

 

 

Valtion kalastuksenhoitomaksu ja lääninlupien hinnat pysyvät ennallaan 2015

 

Kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut ovat vuodelle 2015 samansuuruisia kuin ennenkin. Myös tilinumerot ovat samat. Kalastuksenhoitomaksu on 24 euroa vuodelta ja 7 euroa seitsemältä vuorokaudelta. Läänikohtaiset maksut 31 euroa vuodelta ja 7 euroa seitsemältä vuorokaudelta.

 

Näin maksat:
 

1. Eräluvat-verkkokauppa
Mene Eräluvat-verkkokauppaan, valitse kalastuksenhoitomaksu tai läänikohtainen viehekalastusmaksu, valitse alue (kalastuksenhoitomaksussa "koko Suomi"), valitse kalenterista alkamisaika, valitse "Hae luvat". Valitse viikon tai koko vuoden lupa ja siirry maksamaan! (jos et valitse kalenterista alkamisaikaa, sinulle ehdotetaan kuluvan vuoden 2014 lupaa, joka on Eräluvat-verkkokaupassa kalliimpi kuin ensi vuoden lupa)
 

2. Palvelunumero 020 69 2424
Soita arkena kello 8-16 palvelunumeroon ja maksa kalastuksenhoitomaksusi ja/tai kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksusi sitä kautta.
 

3. Mobiililupanumerot (24 h)
Soita kalastuksenhoitomaksun tai kalastusläänikohtaisen viehekalastusmaksun mobiililupanumeroon (automaatti, 24 h).
Kalastuksenhoitomaksu mobiilisti!
Kalastusläänikohtaiset maksut mobiilisti!
 

4. Postissa tullut tilisiirtolomake
Mikäli olet rekisteröitynyt MMM:n kalastuksenhoitomaksurekisteriin lokakuun loppuun mennessä, sait joulukuussa kotiisi tilisiirtolomakkeen. Kun maksat kalastuksenhoitomaksun lomakkeella, saat postitse muovisen kalastuskortin. Kalastuskortteja lähetetään niille, jotka maksavat maksun toukokuun loppuun mennessä. Säilytä myös kuitti maksusta, sillä kuitti toimii yhtä lailla todisteena kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta.
 

5. Maksa suoraan ministeriön tilille
Sekä kalastuksenhoitomaksun että kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut voi maksaa suoraan ministeriön tileille.
Kalastuksenhoitomaksu 2015 (koko vuosi 24 euroa, viikko 7 euroa):
Koko maa: FI47 5000 0121 5028 42
Kalastusläänikohtaiset viehekalastusmaksut 2015 (koko vuosi 31 euroa, viikko 7 euroa):
Etelä-Suomi FI69 5000 0121 5028 34
Länsi-Suomi FI81 5000 0121 5029 09
Itä-Suomi FI82 5000 0121 5028 91
Oulu-Kainuu FI07 5000 0121 5028 83
Lappi FI73 5000 0121 5028 59
Lisäksi valtion kalastusmaksut voi maksaa muutamien sopimuspalveluiden kautta, kuten R-kioskeissa.

 

 

Kala ELY-Keskusten uudelleen järjestelyt

 

Kalatalouden aluehallinto organisoitiin uudelleen vuoden 2015 alusta alkaen. Tähän saakka kalatalousasioita hoidettiin 11:ssa ELY-keskuksessa, mutta 1.1.2015 alkaen kalataloustehtävät keskitettiin kolmeen suuralueeseen: Pohjois-Suomi, Järvi-Suomi ja Rannikko-Suomi.

Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa kalatalouden aluehallinnon tehtävistä Järvi-Suomen seitsemän maakunnan alueella: Etelä-Savossa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Keskeisiä tehtäviä ovat kalakantojen hoito, kalataloudellisen yrittäjyyden edistäminen, kalatalouden rahoitus, kalastusalueiden toiminnan ohjaus ja kalataloudelliset kunnostukset.

Kalatalousasioiden keskittäminen ei vaikuta asiakkaille tarjottavaan palveluun, vaan ELY-keskusten kalatalouspalveluja tuotetaan jatkossakin nykyisistä toimipaikoista.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut rannikkoalueen kalatalouspäällikön tehtävään ajalle 1.1.2015 – 31.12.2019 FM Kari Ranta-ahon. Ranta-aho on toiminut vuodesta 1984 lähtien alueellisen kalataloushallinnon suunnittelu- ja johtamistehtävissä, viimeksi ELY-keskuksen kalatalouspäällikkönä toimialueena Varsinais-Suomi ja Satakunta.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sijoittuvat Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskustenten kalataloustehtävät sekä valtakunnallisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä kalastuksen EU-valvonnan toimeenpanotehtävät.

 

FM Pentti Pasanen on valittu kalatalouspäälliköksi Pohjois-Suomen suuralueelle ajalle 1.1.2015–31.12.2019. Pentti Pasanen on vuodesta 2006 lähtien työskennellyt Lapin ELY-keskuksen ja sitä edeltäneen TE-keskuksen kalatalouspäällikkönä.

Lapin ELY-keskukseen sijoitetaan Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kalataloustehtävät. Kainuun ELY-keskuksen kalataloushenkilöstö siirretään Lapin ELY-keskuksen alaisuuteen, mutta sijoituspaikkana säilyy edelleen Kajaani.

 

Pohjois-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kalatalouspäällikön tehtävään on valittu 1.1.2015 - 31.12.2019 dosentti, filosofian tohtori Matti Sipponen. Hän toimi aiemmin Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkönä. Tätä ennen hän työskenteli Keski-Suomen TE-keskuksessa kalatalousjohtajana.

 

Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa kalatalouden aluehallinnon tehtävistä Järvi-Suomen seitsemän maakunnan alueella: Etelä-Savossa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Keskeisiä tehtäviä ovat kalakantojen hoito, kalataloudellisen yrittäjyyden edistäminen, kalatalouden rahoitus, kalastusalueiden toiminnan ohjaus ja kalataloudelliset kunnostukset.

 

Kouvolassa on edelleen ELY-Keskuksen kalatalouden asiantuntijoita, vaikka uusi kalatalouspäällikkö (Kari Ranta-aho) on  Turun päätoimipaikassa.

 

 

Osakaskuntien yhteystiedot maamittauslaitokselle ja AVI:lle kuntoon

 

Vuoden vaihteessa käynnistyi tuhannelle osakaskunnalle suunnattu osakaskuntatiedustelu, jonka osoitteisto on peräisin rekisteriviranomaisilta. Kymmenet kirjeet ovat menneet vanhentuneiden yhteystietojen johdosta vääriin osoitteisiin ja niistä on aiheutunut monenlaista hämmennystä ja jo kuolleiden henkilöiden kohdalla omaisten mielipahaakin. Tiedustelun tekijälle väärään osoitteeseen mennyt posti tarkoittaa ylimääräisiä kuluja ja huonompaa tutkimustulosta. Osoitetietojen päivittäminen on tärkeää, helppoa ja lakisääteistä.

 

Maanmittauslaitoksella on yhteystietojen ilmoittamista varten nettisivu: http://www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/yhteisen-alueen-osakaskunnan-yhteystietojen-ilmoittaminen

 

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:lle tiedot voi laittaa sähköpostilla: kirjaamo.lansi@avi.fi.

 

 

Kalastuslain uudistaminen ja sen aikataulu:

 

Uuden kalastuslain käsittely eduskunnassa (aikataulut)

•      Ensimmäinen versio uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013

•      Lausuntokierros talvella 2014, annettiin yli 200 lausuntoa

•      Toinen versio keväällä 2014, viilattu lausuntojen perusteella

•      Kolmas versio alkukesästä

•      Poliittinen valmistelu kesällä - syksyllä 2014

•      Hallituksen yksimielinen esitys annettiin eduskunnalle 16.10.2014

•      Eduskunnassa kalastuslakiesitystä käsitellään kolmessa valiokunnassa:

•      Maa- ja metsätalousvaliokunta. KKL kuultavana 9.12.2014

•      Ympäristövaliokunta. KKl kuultavana 21.11.2014

•      Perustuslakivaliokunta. KKL lähettänyt kirjallisen lausunnon.

•      Valiokunnissa laaja kuulemismenettely

•      Jatkuu tammikuun 2015 puolessa välissä

•      Eduskunnan valiokunnat haluavat myös asetusluonnokset nähtäväksi

•      MMM tehnyt luonnoksen uudesta kalastuslaista 8.1.2015

•      Kalastuslain valiokuntakäsittely valmis helmikuun 2015 viimeisellä viikolla

 

 

Kaakon jokitalkkarihanke

 

Etelä - Karjalan ja Kymenlaakson kalatalouskeskuksien yhteinen Kaakon jokitalkkari hankkeen ensimmäinen vuosi on takana, vuoden 2014 raportti on luettavissa osoitteessa:

http://www.kaakonjokitalkkari.fi/index.php?p=8&id=37

 

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> <>< <>< <>< <>< <><

 

Aarno Karels

toiminnanjohtaja

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry

Hietakallionkatu 2

53850 Lappeenranta

aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi

http://www.ekkalatalouskeskus.fi

 

 

MAAKUNNALLINEN KALASTUSLUPIEN VERKKOKAUPPA KÄYNNISTYY

Julkaistu 2014-12-30 10:54:54

Etelä – Karjalan kalatalouskeskus aloittaa vuodenvaihteessa kalastuslupien verkkokaupan osoitteessa www.kalaluvat-etelakarjala.fi. Verkkokaupan kautta kalastaja voi ostaa 24/7 periaatteella aluksi maakunnan kalastusalueiden vieheluvat ja Vuoksen, Lappeenrannan kalavesien, Haapaveden yhteislupa – alueen, Siitolan ja Kyläniemen osakaskuntien luvat. Kalastuslupien tuotevalikoima laajenee kevään 2015 aikana osakaskuntien luvilla. Verkkokauppa helpottaa luvanmyyntiä ja parantaa merkittävästi luvan lunastajien ostomahdollisuuksia kellonajasta riippumattomaksi. Lisäksi verkkokauppa helpottaa tilityksiä ja raportointia ja antaa mahdollisuuden saalistietojen keruuseen, mikä aloitetaan ensiksi kalastusalueen viehelupien osalta. Esitäytetyn saalislomakkeen täyttö oston yhteydessä antaa automaattisesti luvanostajalle esim. vuosiluvan hinnasta 10 – 15 euron alennuksen luvan kokonaishinnasta. Saalistiedot ovat tärkeä asia päätettäessä kalavesien käytöstä ja hoidosta. Jotta vältyttäisiin epäselvistä tilanteista, kalastusalueiden viehelupien myynti loppuu www.kalakortti.com: ssa vuoden 2014 loppuun mennessä.

Verkkokaupan lisäksi myös perinteisissä luvanmyyntipisteissä tapahtuu muutos kalastuslupien kaupassa. Lupakuittivihkoista siirrytään verkossa tapahtuvaan kauppaan. Tämä muutos helpottaa edelleen kalastuslupien tilityksiä ja raportointia ja antaa yhdessä verkkokaupan reaaliaikaisen työkalun kalastusalueen kalastuksenvalvojille.

PTu Konsultointi Oy on vastannut ohjelmiston kehittämisestä ja ylläpidosta. Kehitystyö jatkuu vuonna 2015 yhdessä kalatalouskeskuksen, kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa.

 

Lisätietoja: Vesa Tiitinen p.0400 – 716120 tai vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi.

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 3/2014

Julkaistu 2014-10-14 10:33:41

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

LIFE+ RapuKamu -hanke

  

Itä-Suomen yliopiston ja kalatalouskeskusten ja metsähallituksen LIFE+ RapuKamu -hanke etenee suunnitelman mukaisesti ja on saanut runsaasti huomiota tiedotusvälineissä. Olemme osallistuneet vesialueen omistajien tapaamisiin ja näyttäytyneet rapuaihetta sivuavilla messuilla ja muissa vastaavissa tapahtumissa ahkerasti. RapuKamu on näkynyt myös TVssä ja radiossa, erityisesti viime ravustuskauden alkuun tähdätyssä kahden viikon pituisessa mainoskampanjassa, katso:https://www.youtube.com/watch?v=1IqbwVXiaZ4. TV ja radiomainos on nähtävissä LIFE+ RapuKamu -hankkeen Facebook-sivulla: https://fi-fi.facebook.com/RapuKamu. Myös RapuKamun nettisivuilla www.rapukamu.fi on vierailtu ahkerasti.

 

Kaakon jokitalkkari – hanke

  

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskusten yhteisessä Kaakon jokitalkkari – hankkeessa on suoritettu tänä vuonna taimenen mäti-istutuksia, haettu istutuskohteista tuloksia, laadittu kunnostussuunnitelmia, kartoitettu uusia kohteita, osallistuttu laajalti alueen sähkökoekalastusseurantoihin (yhdessä ELY-keskuksen kanssa) sekä tehty virtavesikunnostuksia usealla eri kohteella. Mäti-istutuksista saatiin vaihtelevia tuloksia ja tiheyksiä.  Parhaimmat tulokset saatiin kunnostetuilta ja lähes luonnontilaisilta kohteilta.Kunnostussuunnitelmat laadittiin yhdessä osakaskuntien, maanomistajien ja ELY:n kanssa.  Kunnostuksia tehtiin erittäin kustannustehokkaasti paikallisten sekä ulkopuolisten talkoolaisten voimin. Syksyiseen kunnostuskohteiden kuduntarkkailuun on aktivoitu paikallisia talkoissa mukana olleita ihmisiä.Näkyvyyttä hankkeelle on haettu facebookin https://www.facebook.com/kaakonjokitalkkari ja nettisivujen www.kaakonjokitalkkari.fi kautta. 

 

Etelä – Karjalassa selvitettiin muikunkalastuksen MSC- sertifiointimahdollisuuksia

 

Etelä-Karjalassa tehtiin esiselvitys Etelä-Saimaan muikunkalastuksen mahdollisuuksista Marine Stewardship Council:n (MSC) kestävän kalastuksen sertifiointiin. Esiarvioinnin tavoitteena oli saada tietoa Saimaan ammattimaisen muikunkalastuksen (trooli- ja nuotta) sertifiointimahdollisuuksien lisäksi myös sen kustannuksista. Tämä oli ensimmäinen Suomessa tehty MSC kestävän kalastuksen sertifioinnin esiselvitys.

 

MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardin kolme pääperiaatetta ovat:

 

1.      Kalakannan tulee olla kestävällä tasolla ja sertifioidun kalastuksen täytyy toimia tavalla, joka mahdollistaa sen toiminnan ilman vaaraa kalavarojen liikakäytöstä.

 

2.      Kalastusta tulee harjoittaa tavalla, joka turvaa ympäröivän ekosysteemin rakenteen, monimuotoisuuden sekä tuotanto- ja toimintakyvyn (sivusaalit, uhanalaiset lajit jne.)

 

3.      Kalastuksen täytyy noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja sen tulee olla tehokkaasti säädelty ja hallittu.

 

Johtopäätös oli että arviointiryhmä totesi Saimaan muikun trooli- ja nuottapyyntiä harjoitettavan todennäköisesti MSC:n kestävän kalastuksen kriteerien mukaisesti ja suositteli kalastusta jatkamaan varsinaiseen MSC- arviointiin. Katso tässä MSC esiselvitysraportti (englanniksi/suomalainen yhteenveto) ja kalastuslehden juttu asiasta.

 

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettiin syyskuun alusta

 

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettiin 1. syyskuuta. Jatkossa valitukset kalastusalueiden ja ELY-keskusten kalastusta koskevista päätöksistä tehdään hallinto-oikeuksiin. Kaikissa hallinto-oikeuksissa käsitellään jatkossa muutoksenhakuja, jotka liittyvät metsästykseen, kalastukseen, Metsähallituksen päätösvaltaan kuuluviin viranomaisasioihin ja yhteisaluelain mukaisiin asioihin. Eräät maataloudellista asiantuntemusta vaativat asiakokonaisuudet keskitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asioiden siirron myötä hallinto-oikeudet saavat käsiteltäväkseen vuosittain noin 250 uutta asiaa, joista valtaosa tulee Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

 

Osakaskuntien yhteystiedot Maanmittauslaitokselle ja Aluehallintovirastolle

  

Osakaskunnilla on lakisääteinen velvollisuus toimittaa ajantasaiset tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään ja heidän osoitteistaan Maanmittauslaitokselle ja Aluehallintovirastoille (AVI). Tätä ilmoitusvelvollisuutta on noudatettu huonosti. Valtaosa tiedoista puuttuu tai ne ovat vanhentuneita.

Maanmittauslaitoksella on yhteystietojen ilmoittamista varten nettisivu: http://www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/yhteisen-alueen-osakaskunnan-yhteystietojen-ilmoittaminen

 

Aluehallintovirastolle tiedot lähetetään sähköpostilla keskitetysti osoitteeseen: kirjaamo.lansi@avi.fi

 

Kalatalousneuvonnan palveluihin ollaan tyytyväisiä

 

Kalatalouden Keskusliiton maakunnallisten jäsenjärjestöjen asiakkailta kysyttiin alkuvuodesta nettitiedustelulla miten tyytyväisiä he ovat olleet saamiinsa neuvontapalveluihin vuonna 2013. Kysymyksiä oli osakaskunta ja kalastusaluetoiminnasta, kalastuksenvalvonnasta, kalastuslakiasioiden tiedottamisesta, ammattikalastuksesta sekä kalastusmatkailusta. Vastauksia saatiin yli 600. Asiakkaiden arviot olivat pääosin hyvin myönteisiä. Asiakkaiden antaman arvosana neuvonnan kokonaisuudelle, asteikolla jossa 5 oli paras, oli peräti 4,15. Vastaajat antoivat myös vapaamuotoista palautetta. Järjestöt lukevat saamansa palautteen tarkasti kehittääkseen toimintaansa. Tiedustelu oli osa maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovittua tulostavoitetta.

 

Maanmittauslaitokselta uusi yhdistämisesite

 

Maanmittauslaitokselta on ilmestynyt uusi yhteisten alueiden yhdistämistä koskeva esite. Esite on vapaasti käytettävissä, tulostettavissa ja kopioitavissa osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/e1050_yhteisten_alueiden_yhdistaminen_0114.pdf

 

 

<><                <><                <><                <><

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2014

Julkaistu 2014-06-14 07:43:10

 

 

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

Missä olet vesialueenomistaja? – Tiedustelu osakaskuntatoiminnasta

Kalatalouden Keskusliitto toteuttaa tänä kesänä tiedustelun, jolla kootaan uusia ideoita osakaskuntatoimintaan sekä innostetaan osakkaita osallistumaan oman vesialueensa päätöksentekoon. Tiedustelu avattiin Riihimäen Kansainvälisillä Erämessuilla 5.–8.6. Lisäksi liiton asiantuntijat olivat messujen kalastusluennoilla kertomassa vastuullisesta vesienomistajuudesta ja vesialueen hyvästä hoidosta lauantaina 7.6. ja sunnuntaina 8.6. Suora linkki tiedusteluun https://www.webropolsurveys.com/S/48B827B23BED58A1.par

 

Kesäkalastus ja valvontakampanja alkaa juhannuksesta

Kalatalouden Keskusliitto ja sen maakunnalliset jäsenjärjestöt kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot yhteistyössä Metsähallituksen kanssa toteuttavat kesäkauden alkuun sijoittuvan Kesäkalastuskampanjan, jolloin tiedotetaan pyydysten merkinnästä, kalastusmaksuista, alamitoista ja kesäkalastuksen nikseistä. Kesä on aktiivisinta kalastusaikaa ja siksi myös kalastuksenvalvojat ovat liikkeellä.

Lisätietoja kalastusluvista, kalastusmaksuista, kalastusmääräyksistä, kalojen alamitoista, rauhoitusajoista, kalastuksesta löytyy Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta www.ahven.net. Valtion kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun voi maksaa maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilla www.mmm.fi.

 

Seuraa lohen nousua Tornionjokeen ja Simojokeen

Seuraa RKTL:n verkkosivuilla, minkä verran lohta nousee kudulle ja miten kutuvaellus ajoittuu Tornionjoella ja Simojoella. Sivuilta löytyy vertailutietoa aikaisempien vuosien lohen noususta. Verkkosivuilla on lisäksi taustatietoa kaikuluotausmenetelmästä ja luotauspaikasta Tornionjoessa ja Simojoessa.

 

Tutkijat esittävät silakkakiintiöiden nostoa edelleen

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) julkaisi toukokuun lopussa neuvonantonsa ensi vuoden 2015 kalastuskiintiöitä koskien. Tutkijoiden mukaan Suomen lähialueiden silakkakannat ovat edelleen vahvistuneet. Pohjanlahden silakkakiintiötä esitetään nostettavaksi 36 %. Itämeren pääaltaan-Suomenlahden silakkakiintiön nosto voisi olla vielä tätäkin enemmän.

Kiintiöiden yhteydessä eniten keskustelua on perinteisesti herättänyt lohi. Tutkijat esittivät Itämeren pääaltaan-Pohjanlahden lohen kaupalliseksi kokonaissaaliiksi enimmillään 116 000 lohta. Tämänvuotinen kiintiö on 106 587 lohta. Suomenlahdelle tutkijat esittävät 11 800 lohen kiintiötä, joka olisi 10 prosenttia tämänvuotista vähemmän. Euroopan komissio tekee neuvonannon perusteella oman esityksensä kiintiöistä ja EU ministerineuvosto päättää lopulliset kiintiöt syksyllä.

 

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015.

Luonnonvarakeskuksen perustaminen vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja muiden asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta kokonaisvaltaisesti ja ratkaisee yhteiskunnan ongelmia entistä integroidummin.

Lisää aiheesta: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/luonnonvarakeskus

 

<><                <><                <><                <><


><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

Vetoomus Saimaan norppa-alueen verkkokalastajille (Etelä-Savon ELY-keskus)

Julkaistu 2014-05-30 11:59:30

>> Katso tästä

 

Verkkokalastus on kiellettyä 15.4.-30.6. välisenä aikana saimaannorpan keskeisillä lisääntymis- ja oleskelualueilla. Tämän kiellon rikkominen on ikävää uhkapeliä kaikkien Saimaan verkkokalastajien kannalta. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten kalatalouspäälliköt vetoavatkin kaikkiin norppa-alueen kalastajiin, että nämä muistaisivat vastuullisuutensa eivätkä vaarantaisi muiden kalastusmahdollisuuksia.

 

Kuluvana keväänä ja alkukesällä on ELY-keskuksiin tullut soittoja epäillystä verkkopyynnistä norpansuojelun vuoksi kalastuskiellossa olevilta vesialueilta. Havainnot on yleensä tarkastettu, mutta varsinaisen valvonnan yhteydessä ei ole luvattomia pyydyksiä löytynyt. Katiskoissa on ollut jonkin verran puutteita, ja katiskoiden nieluun on laitettu muun muassa norppaestot valvonnan yhteydessä, sekä huomautettu puutteellisista yhteystiedoista. ELY-keskukset ovat tyytyväisiä Saimaan verkkokalastajien kurinalaisuuteen. Kalastajat ovat yleensä suhtautuneet kiitettävän yhteistyöhaluisesti valvojien pyyntöön poistaa verkot kieltoalueen ulkopuoleltakin, jos alueella kerran on havaittu kuutteja.

 

Verkkokiellon rikkominen lisää paineita laajempaan kieltoon

 

Viime viikonlopun aikana on tullut esille ensimmäinen varma verkkohavainto kieltoalueella. Ulkopuolisen uistelijan viehe tarttui piilopolossa olevaan verkkoon.  ELY-keskusten kalatalouspäälliköt toteavat, että tällainen verkottaminen on täysin edesvastuutonta toisia kalastajia kohtaan. Verkkokiellon rikkominen lisää paineita paljon laajempaan kieltoon, ja siitähän kärsivät kaikki. Yksikin luvattomaan pyydykseen kuoleva kuutti vaikeuttaa kalastuksen asemaa oleellisesti vuoden 2016 alusta alkavalla uudella asetuskaudella (pyydysten rakennetta ja verkkokalastuskiellon määrittävät asetukset uusitaan vuoden 2016 alusta). Saimaalla on mahdollista kalastaa verkoilla 9,5 kuukauden ajan, eikä sitä pidä vaarantaa muutamien "pikavoittojen" vuoksi. Jo pelkät huhut luvattomasta verkkokalastuksesta voivat vaikeuttaa kalastuksen asemaa norpansuojelussa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että luvattomia verkkoja ei ole norppa-alueen vesissä.

 

ELY-keskuksiin tulleen tiedon mukaan  jotkut henkilöt kertovat luvattomasta pyynnistään muillekin, kun kiinnijäämisen riski koetaan pieneksi. Saimaa on suuri ja valvojia vähän. Toivottavasti nämä puheet ovat vain puheita. Viikonlopulla tuli myös ikävä uutinen kuutin menehtymisestä katiskaan Pohjois-Karjalan vesillä. Tapaturma oli "luvallinen", eli vahinko tapahtui kieltoalueiden ulkopuolella, mutta samalla ikävä muistutus estolaitteettomien katiskoiden vaarallisuudesta kuuteille. Katiskan omistaja osoitti todellista kansalaisrohkeutta ilmoittamalla vahingosta välittömästi Metsähallitukselle.

 

Lisätietoja:

 

Kalatalouspäällikkö  Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY-keskus (norppavastaava), p. 029 502 4095

Kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, p. 029 502 9075

Kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 029 502 6059

Kalatalouspäällikkö Timo Takkunen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 029 502 6626

 

Tiedote Partakosken alueen rauhoituspiirit 1.5.2014 - 30.4.2018

Julkaistu 2014-05-10 21:40:40

TIEDOTE

 

Rauhoituspiirit Partakosken alueelle

 

Suur - Saimaan kalastusalue tiedottaa, että rauhoituspiirit on perustettu Partakosken alueelle aikavälillä

01.05.2014 – 30.04.2018 seuraavasti:

 

1) Parta- ja Kärnänkosken jokisuiston kalaväylä

-Rauhoituspiirissä on kaikki kalastus kielletty vuosittain 01.09. – 30.11

-Rauhoituspiirissä on kielletty alle 45 mm verkot vuosittain 01.05. – 31.05 smolttivaelluksen turvaamiseksi >> Katso kartta 1

 

2) Partakosken alapuolisiin kapeikkoalueet (nousuväylät)

-Uitonsalmi ja Vehkaselkä – Partakoski >> Katso kartta 1 ja kartta 2

-Jussinsalmi ja Pöllänsalmi >> Katso kartta 2

-Kuitinselkä – Ieselkä >> Katso kartta 3

 

Rauhoituspiireissä on kielletty verkot ja koukkukalastus (viehekalastus, syöttikoukut, pitkäsiima) vuosittain 01.09. – 31.10. Päätös ei koske muikkuverkkoja.

 

Rauhoituspiireissä on kielletty alle 45 mm verkot vuosittain 01.05. – 31.05 smolttivaelluksen turvaamiseksi

 

Kartat rauhoituspiireistä on saatavilla osakaskuntien luvanmyyntipisteistä, www.kuivasenosakaskunta.com ja www.ekkalatalouskeskus.fi ja voidaan toimittaa tarvittaessa joko sähköisesti tai paperiversiona ottamalla yhteyttä kalastusalueen isännöitsijään Vesa Tiitiseen p. 0400 – 716120 tai vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi.

  

Suur – Saimaan kalastusalue hallitus

 

Jäsentiedote 1/2014

Julkaistu 2014-03-23 15:20:18

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään:

 

maanantaina 28.4.2014 klo 18.00 Imatran kaupungin valtuustosalissa,

Virastokatu 2, 55120 Imatra.

 

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

 

Kokousesitelmän pitää: Kalatalousneuvos, vuoden 2013 vesistökunnostaja, limnologi Juha Keto. Aiheena: ’Lahden Vesijärven hoitokalastukset’

 

Kalastuslupien myynti posteissa päättyy

Valtion kalastuslupien myynti Postin omissa myymälöissä sekä Postin yhteistyökumppanien hoitamissa myyntipisteissä loppuu 28.2.2014. Valtion kalastusluvat voi edelleen ostaa entiseen tapaan suoralla tilisiirrolla maa- ja metsätalousministeriön tilille, maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta www.mmm.fi , R-kioskista, mobiilisti tai lupia myyvistä myyntipisteistä.

 

Kalastuksenvalvojan koetilaisuus

Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjestää ke 9.4.2014 kalastuksenvalvojakokeen mikä antaa mahdollisuuden toimia kalastuksenvalvojana uusien kalastuksenvalvontaa koskevien säännösten mukaisesti. ELY:n koemaksun hinta on 55 €/osallistuja. Aika ja paikka: klo 15:00, Kahvi-Pakari, Saarentie 1, Luumäki.  

Lisätietoja: Vesa Tiitinen Puh: 0400 716120, vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi.

Kalastuksenvalvonnan oppimateriaali löytyy: http://www.ahven.net/kalastuksenvalvonta

 

Väylät ja kalastus-opas uusittu

Liikennevirasto on julkaissut päivitetyn version Väylät ja kalastus-oppaastaan. Oppaaseen on koottu tuore tieto kalastuksesta vesiväylillä ja niiden läheisyydessä. Opas löytyy liikenneviraston sivuilta: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2014-04_vaylat_kalastus_web.pdf

 

Kala-istutukset 2014

Ilmoittakaa meille lohikalaistutustilaukset mielellään 4.4. mennessä. Järvilohi- ja taimen (2-v) istutukset aloitetaan huhtikuussa viikolla15-16. Onkikokoisia kirjolohen istukkaita toimitetaan juhannuksen aikana. Lomakkeen löydät myös netistä: http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/kalanpoikastilauslomake.pdf.

Voitte myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse: Vesa Tiitinen 0400-716120.

 

Näyttömääräys- ja tapahtumailmoituslomakkeita Keskusliitosta

ELY-keskusten suunnalta on tullut palautetta kalastuksenvalvojien käyttämistä itse tehdyistä ja vaikeasti ymmärrettävistä tapahtumailmoituksista. Kalastuksen valvojien tulee laatia tapahtumailmoitus ELY-keskukselle talteenotosta (100§), huomautuksen antamisesta (104b§) ja toimenpiteestä (104 c§) luopumisesta. Vesialueen omistaja on velvollinen ilmoittamaan valitsemansa kalastuksen valvojan ELY-keskuksen kalatalousryhmälle. Kalatalouden Keskusliitolta voi ostaa kalastuslain ja -asetuksen mukaisia näyttömääräyslomakkeita,  joita voi käyttää myös tapahtumailmoituksen tekoon. Lomakevihkossa on ohjeet tapahtumailmoituksen tekoon. Vihkon hinta 7 €/kpl. Tapahtumailmoituslomakkeen saa tulostettua ilmaiseksi ahvennetistä http://www.ahven.net/kalastuksenvalvonta

 

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautetaan syyskuun alussa

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautetaan syyskuun alusta. Jatkossa valituslautakunnan toimivaltaan kuuluvista asioista valitetaan hallinto-oikeuksiin.  Hallinto-oikeuksissa käsitellään syyskuun alusta lähtien muutoksenhakuja, jotka liittyvät muun muassa metsästykseen, kalastukseen, kasvinterveyteen sekä Metsähallituksen päätösvaltaan kuuluviin viranomaisasioihin ja yhteisaluelain mukaisiin asioihin.

Kaakon jokitalkkari- hanke

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus aloitti yhdessä Kymenlaakson kalatalouskeskuksen kanssa 1.3.2014 Kaakkois-Suomen jokitalkkari hankkeen. Hankkeen tavoitteena on saada luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat palautettua Kaakkois-Suomen vesiin. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, kalastusalueiden, vesialueiden omistajien ja muiden paikallisten asukkaiden kanssa. Tehtävänä on saada kalakannat kohti kestävämpää, vahvempaa ja monimuotoisempaa pohjaa. Huomiota kiinnitetään vaellusesteiden poistoon, kunnostusten toteutukseen, elinalueiden kartoitukseen, kalaston seurannan järjestämiseen, yhtenäisiin kalastus-sääntöihin ja istutuksien järjestämiseen. Hankkeeseen on palkattu jokitalkkari Manu Vihtonen. Jokitalkkarin nettisivut avataan lähiaikoina: http://www.kaakonjokitalkkari.fi .

 

LIFE+ RapuKamu – CrayMate tiedotus hanke

LIFE+ RapuKamu on EU -rahoitteinen tiedotus- ja valistushanke (2013-16). Työrupeamaa on rahoitettu 420 00 eurolla. E-K kalatalouskeskus on yksi hankkeen kahdeksan osatoteuttajista ja hankkeen koordinaattorina on Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen tavoitteena on suomalaisten herättäminen huomaamaan jokirapukantojen suojelun ja hoidon merkitys ja sen onnistumiseen tarvittavat keinot ja taidot. Hankkeen aikana toteutetaan monipuolinen ja kattava tiedotuskampanja, katso: http://www.uef.fi/fi/rapukamu/rapukamu .

 

Kalastuslupien verkkokauppa

Kalatalouskeskus aloittaa vuonna 2015 kuudella kalastusalueella kalastuslupien verkkokaupan. palvelussa Osakaskunnille on myös mahdollisuus käyttää samaa verkkokauppapalvelu omien kalastuslupien myyntiä varten. Lisätietoja: Vesa Tiitinen Puh: 0400 716120, vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi

 

Lomakkeet löytyvät netistä

Olemme tallentaneet nettiin lomakkeita (sääntömalli, kokouskutsu, esityslista, toimintakertomus, tuloslaskelma), joita käytetään järjestötoiminnassa. Lomakkeet löytyvät sivuilta www.ekkalatalouskeskus.fi / osakaskunnat ja www.ahven.net

 

Osakaskuntien yhdistäminen

Iso yksikkö on toimintakykyisempi kuin pieni yksikkö. Apuvälineitä osakaskuntien yhdistämiseen löytyy netistä osoitteesta www.ahven.net ja apua yhdistämisasioihin voi pyytää oman alueen kalatalousneuvojilta. Etelä-Karjalassa yhdistettiin viime vuonna 20 osakaskuntia (yht. 2500 ha) ja vireillä ovat tällä hetkellä seitsemän osakaskuntien yhdistämiset (yht. n. 13.000 ha).

 

Suomen Kalastuslehti tilaukset

Lehti ilmestyy 8 kertaa, vuosikerran määräaikainen tilaushinta on 43 € ja kesto-tilaus 42 €. Lehden tilauksen voi tehdä joko kalatalouskeskuksen tai Kalatalouden keskusliiton kautta (jos teet tilauksen Keskusliiton kautta, mainitse että olet Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n jäsen).

 

Kevätterveisin, Aarno Karels, Vesa Tiitinen, Manu Vihtonen

  

 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry,

Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta.  

www.ekkalatalouskeskus.fi

toiminnanjohtaja Aarno Karels p. 040-5171785;

kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen p. 0400-716120;

sähköpostit: etunimi.sukunimi@ekkalatalouskeskus.fi;

Kaakon jokitalkkari:

Manu Vihtonen p. 044-7121722,

sähköposti: manu.vihtonen@kaakonjokitalkkari.fi

 

Puruvedestä nousee muikkua talvella 1964 (Yle Elevä Arkisto)

Julkaistu 2014-03-18 16:20:30

Talvella 1964 Kerimäellä pyydettiin Puruveden muikkua. Tuohon aikaan Puruvedellä kalasti 50 nuottakuntaa, ja töissä oli noin 200 miestä sekä 70-80 hevosta.

 

>> Katso tästä video

 

Puruvesi on osa Vuoksen vesistöä ja Saimaata. Se on tunnettu kirkkaista vesistään ja muikkusaaliistaan.

Muikku on sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Sitä pyydetään yhä enimmäkseen nuotalla ja verkolla.

 

Talvisaikaan pyydettiin enimmäkseen muikkua, josta Puruvesi nykyisinkin on tunnettu.

Talven 1964 saalis oli kohtalainen, mutta kalasta sai huonon hinnan, sillä muikku oli kooltaan pientä.

 

Pääosa kalastajista oli maanviljelijöitä, jotka hankkivat lisätienestiä muikunpyynnillä. Kalastus oli yksi tuon ajan merkittävä työllistäjä Kerimäellä.

 

Muikunpyynnistä ohjelmassa kertova Toivo Herttuainen oli saanut suurimman saaliinsa, 1 712 kiloa, vuonna 1945. Hänen tietonsa mukaan se oli kaikkien aikojen suurin muikkuapaja siihen mennessä

 

Kaakon jokitalkkari on aloittanut työt (Yle uutiset 15.3.2014)

Julkaistu 2014-03-18 09:41:59

Taimenta ollaan palauttamassa metsäpuroihin mätimuna kerrallaan

>> katso tästä

Pienestä se on taimenenkin ponnistettava. Mätimunista kuoriutuvilla taimenen poikasilla uskotaan olevan paremmat mahdollisuudet selviytyä ankarasta elämänkoulusta, kuin laitoksissa kasvaneilla taimenen poikasilla.

Jokitalkkari Manu Vihtonen laskemassa taimenen mätirasiaa Vuolenkosken Patojokeen. Jokitalkkari Manu Vihtonen kertoo kivien antavan hyvää suojaa mätirasiaistutuksille. Kuva: Elise Tykkyläinen/ Yle

 

Mätirasioista on viime vuosina tullut suosittu tapa uusien kalojen istuttamiseen. Jokitalkkari Manu Vihtonen uskoo, että ahtaalle ajetun taimenen tulevaisuuden voi kääntää valoisammaksi nimenomaan mätirasiaistutukset.

Virtavesien hoitoyhdistys & Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ovat julkaisseet yleistajuisen oppaan lohikalojen mäti-istutusten toteuttamisesta nk. mätirasioilla. Oheisesta tiedotteesta löytyy asiasta kiinnostuneille lisätietoa aiheesta.

Opas on vapaasti ladattavissa yhdistysten kotisivuilta:

www.virtavesi.com & www.vesi-ilma.fi

 

Päivitetty WWF:n kuluttajan kalaopas (10.3.2014)

Julkaistu 2014-03-18 09:11:55

WWF:n tiedote 10.3.2014

  

> Katso tästä

 

Kaakkois-Suomen meritaimen voi paremmin (Tiedote RIFCI-hanke Kaakkois-Suomen ELY-keskus 18.2.14)

Julkaistu 2014-02-20 11:06:34

Tiedote 18.2.2014

  

> Katso tästä

 

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöhanke "River and Fish – Our Common Interest" päättyy, Kaakkois-Suomen meritaimenen selviämisen edellytykset ovat olennaisesti parantuneet.

 

River and Fish – Our Common Interest -hanke (RIFCI) sai alkunsa Kaakkois-Suomen meritaimenkantojen ahdingosta. Tutkimuksissa oli selvinnyt, että alueen viimeinen alkuperäinen meritaimenkanta elää Lappeenrannan Mustajoessa, joten pikaiset suojelutoimet olivat tarpeen. Vuonna 2011 alkaneen kolmivuotisen ENPI CBC -ohjelmasta rahoituksen saaneen EU-hankkeen päätavoitteina oli saavuttaa hankejokien ja niiden ympäristön hyvä ekologinen tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Tarkoituksena oli myös edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ihmisten ympäristötietoutta sekä yhteensovittaa teollisuuden ja luonnonsuojelun tarpeita.

RIFCI-hankkeen kohdealueina olivat Suomesta Lappeenrannan alueelta alkunsa saavat Mustajoki ja Soskuanjoki sekä Hounijoki ja Rakkolanjoki valuma-alueineen. Lisäksi mukana on Vammeljoki Venäjällä Karjalan kannaksella. Myös merialueella tehtiin tutkimustyötä.

 

RIFCI-hankkeen merkittävimmät tulokset

 

Virtavesikunnostukset

Kaikille hankejoille tehtiin kunnostussuunnitelmat ja niitä toteutettiin Suomen puoleisilla osilla yhteensä 21:llä koski- tai virtapaikalla. Kunnostuksilla on ollut selviä myönteisiä vaikutuksia lohikalojen elinoloihin. Esimerkiksi Soskuanjoella on merilohi lisääntynyt jo kahtena vuonna, jota siellä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Myös Mustajoella uusilla kutusoraikoilla on ollut syksyisin taimenia kutemassa, kunnostettujen alueiden poikasmäärät ovatkin kasvaneet huomattavasti.

 

Metsätalouden vesiensuojelu ja yleinen luonnonsuojelu

Mustajoen valuma-alue on pääosin metsää, joten vesiensuojelussa huomio kiinnittyi nimenomaan metsätalouden vesiensuojeluun. Suomen metsäkeskus teki hankkeessa Mustajoen ja Kärkjärven valuma-alueille metsätalouden vesiensuojelusuunnitelman, jossa esitetään muun muassa suosituksia tarvittavista vesiensuojelurakenteista, joita jo hankkeen aikanakin toteutettiin.

Venäjän puolella Mustajoen valuma-alue on suurelta osin hyvin luonnontilaisena säilynyttä metsää. Hankkeessa selvitettiin perusteellisesti mahdollisuudet luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Perusteita suojelulle löytyi joen uhanalaisten lohikalojen lisäksi myös jokea ympäröivästä luonnosta. Alueelta tavattiin harvinaisia kasvi- ja lintulajeja, sekä liito-oravia, joihin voi törmätä myös Suomen puolella. RIFCI-hankkeen tekemien tutkimusten ja suositusten myötä Leningradin aluehallinnon viimeisimmässä vahvistetussa aluekaavassa Mustajoen ja Rakkolanjoen välinen alue on varattu luonnonsuojelualueeksi nimeltään "Viipurinlahden lohijoet". Tämä on erittäin merkittävä luonnonsuojelullinen saavutus, joka hyödyttää suoraan myös Mustajoen uhanalaista meritaimenkantaa.

 

Kalakantojen elvyttäminen ja tutkimus

Tutkimustyö oli tärkeä osa koko hanketta. Pääpaino oli luonnollisesti kalatutkimuksessa, mutta myös jokien pohjaeläimistöä tutkittiin, erityisesti Vammeljoen jokihelmisimpukka oli perusteellisten selvitysten kohteena. Tutkimuksilla saatiin runsaasti tietoa hankejokien ekologisesta tilasta, kalastosta sekä taimenkantojen geneettisestä rakenteesta.

Mustajoen uhanalaisesta taimenkannasta perustettiin elävä geenipankki Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksen tiloihin. Tämä geenipankki tulee turvaamaan viimeisen kaakkoissuomalaisen meritaimenkannan säilymisen, mutta sitä voidaan hyödyntää myös meritaimenen kotiutusistutuksissa Kaakkois-Suomen joilla, joista taimen on syystä tai toisesta kadonnut.

 

Jokialueiden virkistyskäyttö ja kalastus

Hounijoen varrella on molemmin puolin rajaa luontopolut palvelemassa luontoharrastajia ja ulkoilijoita. Venäjän puoleinen luontopolku on ensimmäinen laatuaan alueella ja se on saanut varsin hyvän vastaanoton. Suomen puoleisella osalla jokea oli luontopolku jo olemassa, mutta hankkeessa sitä kehitettiin uusilla rakenteilla, kuten taukopaikoilla, silloilla, pitkospuilla ja opaskylteillä.

Kalastuksen säätely on olennainen asia uhanalaisten kalalajien suojelussa. Venäjän puolella kalastuksen valvonnan edistäminen oli tärkeintä, kun taas Suomessa pyrittiin yhdistämään osakaskuntia ja näin luomaan edellytyksiä yhtenäisille kestäville kalastusjärjestelyille.  Nämä tavoitteet toteutuivat; Mustajoki on tyystin rauhoitettu ja Hounijoen alaosan osakaskunnat muodostivat yhden yhteisen osakaskunnan, joka vastaa alueen kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta.

 

Ympäristökasvatus ja tiedottaminen

Yleinen ympäristökasvatus ja tiedon levittäminen lohikalakantojen tilasta molemmin puolin rajaa oli yksi hankkeen tavoitteesta. Mediatiedottamisen lisäksi kolmen vuoden aikana järjestettiin lukuisia seminaareja, luentoja ja esitelmiä muun muassa eri viranomaistahoille, metsätalouden toimijoille sekä opiskelijoille. Opiskelijayhteistyöhön kuuluivat myös kenttäkurssit joita järjestettiin ympäristö- ja luonnontieteiden opiskelijoille.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroa ja sitä oli toteuttamassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa kuusi eri organisaatiota: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto sekä luoteisvenäjän sisävesien tutkimuslaitos. RIFCI kuului EU:n ENPI CBC 2007–2013 -ohjelmaan, jonka lisäksi hanketta ovat olleet rahoittamassa Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen Karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

 

RIFCI-hankkeen nettisivut (ymparisto.fi)

 

Linkki käytettäviin kuviin (pdf Liito-orava -kuva Esko Kivistö, muut Anna Lindgren)

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Matti Vaittinen
matti.vaittinen@ely-keskus.fi
p. 0295 029 297

 

 

This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland

 

Uudet kalatalousvelvoitteet tarpeen rakennetuille joille RKTL 6.2.2014

Julkaistu 2014-02-07 13:09:27

6.2.2014

 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) selvityksen mukaan nykyiset rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteet eivät riittävästi korvaa voimalaitosrakentamisesta aiheutunutta kalataloudellista menetystä. Uudet arviot kalatalousvelvoitteen tasosta ovat moninkertaisia Kemi-, Ii- ja Oulujoella nykyvelvoitteisiin nähden.

 

>> Katso tästä

 

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Aki Mäki-Petäys,
p. 
0295 327 876

 

Tutkija Panu Orell,
p. 0295 327 757

 

Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro,
p. 0295 327 871

Selvityksessä arvioitiin voimalaitosrakentamisesta aiheutunutta haittaa lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannoille Pohjois-Suomessa Kemi-, Ii- ja Oulujoella, Itä-Suomessa Pielisjoella ja Etelä-Suomessa Kymijoella. Uuden arvion mukaan on perusteita kasvattaa Perämeren alueen rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteet 5-7-kertaiseksi lohen osalta, 3-4-kertaiseksi meritaimenen osalta ja vaellussiian osalta lähes kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

 

Olennaista velvoitteiden toteuttamisessa on niiden taloudellinen arvo. Kalojen istuttaminen on vain yksi keino menetysten korvaamiseksi. Tämän vuoksi uusien velvoitteiden toimeenpanoa tulee arvioida tapauskohtaisesti. Velvoitteista päätettäessä tulee huomioida, että sekä Suomen että kansainvälistenkin strategioiden mukaan kalakantojen hoidossa painopiste tulee siirtää istutuksista luonnonpoikastuotantoa tukeviin toimiin ja vaelluskalakantojen palauttamiseen.

 

 

 

Selvityksen mukaan rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on perusteltua, koska olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet ajoista, jolloin velvoitteet määrättiin. Nykytilanteessa on käytettävissä uutta ja aiempaa huomattavasti laajempaa tietoa vaelluskalakantojen luonnontuotannosta, istutuspoikasten säilyvyydestä, istutusten kannattavuudesta sekä kalakantojen monimuotoisuudesta. Olosuhteita ovat lisäksi muuttaneet rakennettujen jokivesistöjen laajamittaiset kunnostus- ja vesiensuojelutoimenpiteet. Arvioinnissa on otettu huomioon niin Itämeren lohen luonnonkannoissa viime vuosikymmeninä tapahtunut selvä elpyminen kuin tieto siitä, että istutuspoikaset selviävät heikosti kalastuskokoon. Nykyisiä velvoitteita määrättäessä yhden lohen luonnonpoikasen korvaamiseksi arvioitiin tarvittavan 1,6 istutuspoikasta, mutta nykytiedon perusteella tähän tarvitaan 2,5-3 istutuspoikasta.

 

Uudet arviot Kemi- ja Iijoen lohen ja meritaimenen menetetystä poikastuotannosta perustuvat jokien tuotantoalojen tarkasteluihin sekä uuteen tutkimustietoon Tornionjoen vaelluspoikastuotannosta ja sen tavoitetasosta. Luonnontilaisen Oulujoen pinta-alaan suhteutettu vaelluspoikastuotanto arvioitiin muita Perämereen laskevia lohijokia suuremmaksi muun muassa suotuisten virtaamaolojen ansiosta. Vaellussiian osalta arviot tehtiin merkintätutkimusten ja saalistietojen perusteella.

 

Selvitys tehtiin maa- ja metsätalousministeriön antamana tulostavoitteena osana kansallisen kalatiestrategian toimeenpanoa.

RKTL:n työraportteja 6/2014: Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

 
Voimalaitosrakentaminen katkaisi lohen ja muiden vaelluskalojen pääsyn laajoille 
kutu- ja poikastuotantoalueille. Selvitys kalataloudelle ja kalakannoille aiheutuneista 
vahingoista tehtiin Kemijoella, Oulujoella, Iijoella, Kymijoella ja Pielisjoella. 
Selvityksessä hyödynnettiin Tornionjoen vesistöalueelta saatuja tutkimustietoja lohen 
luonnonpoikastuotannosta.
 
Olemassa olevaan tutkimustietoon perustuvat arviot lohen, meritaimenen ja vaellussiian 
kalatalousvelvoitteen tasosta Oulujoella, Kemijoella ja Iijoella sekä merialueen nykyvelvoitteet.

 

 

Kalatalouskeskuksen jäsentiedote 3 / 2013

Julkaistu 2013-12-13 15:48:47

Hei,

Tässä jäsenille ja yhteistyökumppaneille vuoden kolmas jäsentiedote.

 

Kalastuslain kokonaisuudistus lausunnolle

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti 4.12. lausunnoille esityksen uudesta kalastuslaista. Lain tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä sekä luoda uusi, tietoon perustuva säätelyjärjestelmä kalavarojen kestävälle käytölle ja hoidolle. Lisäksi laissa yksinkertaistetaan kalastuslupajärjestelmää, vahvistetaan alueellista osallistumista sekä selkiytetään eri toimijoiden roolia ja lisätään niiden välistä yhteistyötä.

Esitys on nähtävissä maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla http://www.mmm.fi/kalastuslaki ja siitä voi antaa palautetta sivuston kautta. Varsinaiset lausunnot on lähetettävä ministeriön kirjaamoon sähköisesti 24.1.2014 mennessä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle keväällä 2014. Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.

 

Lohikalojen alamitat nousevat ja saimaannieriä rauhoitetaan kokonaan

Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen uudet alamitat 1.1.2014 lähtien ovat meritaimenella ja järvilohella 60 senttimetriä. Järvitaimenen uusi alamitta leveysasteen 67º00'N (n. 50 km napapiiriltä pohjoiseen) eteläpuolisissa vesissä on 60 senttimetriä ja pohjoispuolisissa vesissä 50 senttimetriä. Harjuksen alamitta nousee leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä 35 senttimetriin, pohjoispuolisissa vesissä alamitta säilyy ennallaan 30 senttimetrissä. Eli Vuoksen vesistöalueen järvilohen ja järvitaimenen uusi alamitta nousee 60 cm ja harjuksen 35 cm. Vuoksen vesistöalueen nieriä eli saimaannieriä rauhoitetaan täydellisesti, eli sen pyynti ja saaliiksi ottaminen on kokonaan kiellettyä.

 >> Katso tästä

  

Kalastusmaksut nousevat

Valtion kalastusmaksut nousevat ensi vuoden alusta. Eduskunta hyväksyi tiistaina 12. marraskuuta kalastuslain muutoksen. Kalenterivuodelta perittävä kalastuksenhoitomaksu nousee 22 eurosta 24 euroon ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut 29 eurosta 31 euroon. Viikkomaksut ovat edelleen 7 euroa eli niihin ei tule korotusta.

 

Istutustutkimusohjelman loppuseminaarissa esiteltiin ohjelman tulokset

Helsingissä järjestettiin tutkimusseminaarin, jossa esiteltiin vuoden 2012 lopussa päättyneen RKTL:n  seitsenvuotisen kalavesien istutushoidon tutkimusohjelman keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Lohi- ja meritaimenistutusten lisäksi ohjelmassa tutkittiin mm. järvilohen, järvitaimenen, nieriän, kuhan ja merialueen siian istutustuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisää aiheesta: http://www.rktl.fi/uutiset/istutustutkimusohjelman_loppuseminaarissa_esiteltiin.html

 

Linkkejä Etelä-Karjalan vesistökunnostushankkeisiin, jossa kalatalouskeskus on mukana

 

Pien Saimaan kunnostushanke (Pisa 2013 /Kalapisa 2017): http://www.piensaimaa.fi

 

Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kolmivuotinen RIFCI-hanke (Rivers and fish – our common interest, Yhteiset joet – yhteiset kalat): >> Katso tästä

 

Urpalanjokialueen kunnostushanke: http://www.urpalanjoki.fi/index.php?p=1

 

Urpalanjokikunnostushankkeen loppuraportti: http://www.urpalanjoki.fi/index.php?p=8&id=163

 

Sininen Haapavesihanke:  http://www.sininenhaapavesi.com/

 

Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma: >> Katso tästä

 

Life+ RapuKamu hanke: http://www.uef.fi/fi/rapukamu

 

Kalastusaluepäivät

Vuoden 2014 kalastusaluepäivät kalastusalueiden edustajille ja kalastusalueiden toiminnasta kiinnostuneelle pidetään 12.-14.2.2014. Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät seuraavan linkin takaa:  http://www.ahven.net/aluepaivat .

 

Hyvä Joulua ja Uutta Vuotta Kalatalouskeskuksen toimihenkilöiden ja hallitusjäsenien puolesta!

 

><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> <>< <>< <>< <>< <><

 

Aarno Karels

toiminnanjohtaja

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry

Hietakallionkatu 2

53850 Lappeenranta

p. 040-5171785

aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi

www.ekkalatalouskeskus.fi

 

Kalastuslaki lausunnolle

Julkaistu 2013-12-05 09:10:14

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuus kalastuslain kokonaisuudistuksesta. Kuva: Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti lausunnoille esityksen uudesta kalastuslaista. Lain tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä sekä luoda uusi, tietoon perustuva säätelyjärjestelmä kalavarojen kestävälle käytölle ja hoidolle. Lisäksi laissa yksinkertaistetaan kalastuslupajärjestelmää, vahvistetaan alueellista osallistumista sekä selkiytetään eri toimijoiden roolia ja lisätään niiden välistä yhteistyötä.

 

Hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi löytyy täältä

 

Katso hallituksen tiedotustilaisuudet: 4.12.2013 Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuus kalastuslain uudistamisesta: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tallenteet/fi.jsp

 

Kalojen alamitat nousevat, saimaannieriä rauhoitetaan kokonaan

Julkaistu 2013-11-14 13:55:29

Tiedote. >> katso tästä
Julkaistu: 14.11.2013 klo 13:30
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Neljän lohikalan alamitat nousevat ja nieriä rauhoitetaan Vuoksen vesistöalueella kokonaan vuoden 2014 alusta lähtien. Valtioneuvosto hyväksyi tänään asiaa koskevan kalastusasetuksen muutoksen.
 
Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen uudet alamitat 1.1.2014 lähtien ovat meritaimenella ja järvilohella 60 senttimetriä. Järvitaimenen uusi alamitta leveysasteen 67º00'N (n. 50 km napapiiriltä pohjoiseen) eteläpuolisissa vesissä on 60 senttimetriä ja pohjoispuolisissa vesissä 50 senttimetriä. Harjuksen alamitta nousee leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä 35 senttimetriin, pohjoispuolisissa vesissä alamitta säilyy ennallaan 30 senttimetrissä. Eli Vuoksen vesistöalueen järvilohen ja järvitaimenen uusi alamitta nousee 60 cm ja harjuksen 35 cm. Vuoksen vesistöalueen nieriä eli saimaannieriä rauhoitetaan täydellisesti, eli sen pyynti ja saaliiksi ottaminen on kokonaan kiellettyä.
 
Alamitta- ja rauhoitussäännösten tarkoituksena on turvata luonnonvaraisina esiintyvien kalalajien säilyminen. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevien uusien säännösten tavoitteena on tehostaa meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän suojelua sekä edistää näiden kantojen elpymistä ja kestävän kalastuksen toteutumista.
 
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja, p. 0295 162 313
etunimi.sukunimi@mmm.fi

 

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen loppuraportti

Julkaistu 2013-10-30 17:05:01

Lue/lataa loppuraportti täältä:

Urpalanjokialueen kehittämishanke loppuraportti.pdf

 

Kalastaminen on osa sellutehtaan ympäristövastuuta

Julkaistu 2013-10-07 14:35:17

Joutsenon sellutehtaan jätevesien puhdistus on tarkkaan säädeltyä työtä. Onnistumista seurataan myös Etelä-Saimaan kalakantoja tarkkailemalla

 

>> Katso tästä

 

Luonnonvarainen meritaimen pelastettiin Mustajoella itärajalla

Julkaistu 2013-09-12 20:05:27

Suomen jokivesistä lähes täysin kadonnut luonnonvarainen meritaimen on selvinnyt hengissä Kaakkois-Suomessa Mustajoella. Suojelutyön ansiosta itärajan yli virtaavan Mustajoen taimen lisääntyy joessa ja siirtoistutukset lähijokiin aloitettiin keskiviikkona.

>> Katso tästä

Suomessa oli vielä viime vuosisadan alkupuolella lähes sata luonnonvaraista meritaimenkantaa. Nyt länsirannikolla on jäljellä vain muutama. Mustajoen meritaimen on ainoa alkuperäinen kanta Kaakkois-Suomessa.

– Mustajoen taimen löydettiin kymmenkunta vuotta sitten, kun Itäisen Suomenlahden jokia ja puroja seulottiin systemaattisesti yhdessä pietarilaisten kalatutkijoiden kanssa, kertoo taimenen suojelua vetävän hankkeen projektipäällikkö Matti VaittinenKaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Alueelta kerättiin 2500 dna-näytettä, joiden perustella rakennettiin sukupuut jokaiselle joelle. Mustajoen taimen paikallistettiin Viipurinlahden sukuhaaraan.

Kutupaikkoja ja koskien ennallistamista

Taimenen elinolojen kohentamiseksi perustettiin EU-hanke ja rahoitus järjestyi yhteisön ulkorajayhteistyöhön suunnatuista Enpi-varoista. Puolentoista miljoonan euron budjetilla on saatu paljon aikaan kolmessa vuodessa.

– Suomen puolella on tehty kutusoraikkoja ja noin 10 koskea on kunnostettu. Taimenet ovat ottaneet uudet kutupaikat ilolla käyttöön, Vaittinen kertoo.

Noin 40 kilometriä pitkällä Mustajoella meritaimen lisääntyy sekä Suomen että Venäjän puolella. Venäjällä viranomaiset eivät ole kuitenkaan antaneet lupaa koskikunnostuksiin. Muitakin ongelmia on.

– Meidän tärkein tehtävä on suojella taimenta hyvin yleiseltä salakalastukselta Venäjän puolella, muotoilee vanhempi tutkijaDmitry Sendek Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitokselta.

Vaikka suomalais-venäläistä yhteistyötä on tehty laajalla rintamalla, paremminkin olisi voinut mennä.

– Venäjän viranomaiset eivät ole myöntäneet suomalaiskollegoille lupia työskennellä rajaseudulla. Tutkimustyö on yhdessä mahdollista vain Suomen puolella, Sendek harmittelee.

Sähkökalastuksissa hyviä saaliita

Suomen puolella on tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– Ensimmäinen tavoite on se, että taimen pärjää Mustajoessa ja siitä on nyt vahvaa näyttöä. Taimenen lisääntymismahdollisuudet ovat parantuneet joessa merkittävästi ja se näkyy esimerkiksi sähkökalastustuloksissa, Vaittinen iloitsee.

Keskiviikkona Mustajoen latvavesiltä pyydettiin kymmeniä eri-ikäisiä taimenen poikasia. Nukutuksen, mittamiisen ja merkkaamisen jälkeen niitä siirrettiin ensimmäisen kerran läheiseen Soskuanjokeen.

–Siirtoistutuksilla on pilattu tai sekoitettu monia luonnonvaraisia taimenkantoja. Me siirrämme vain lähijokiin, jolloin taimenella on luontaiset elinolot. Kaakkois-Suomeen on tuotu vuosien varrella istukkaita esimerkiksi Isojoelta ja siitä kannasta pitäisi päästä vähitellen eroon, Vaittinen toivoo.

Geenipankki ja kalastuskielto

Hankkeessa perustetaan myös geenipankki lajin säilymisen varmistamiseksi. Poikaisia otetaan talteen kaikista Mustajoen koskista ja emokalasto perustetaan RKTL:n keskuskalanviljelylaitokselle. Edessä on vuosien työ.

Mustajoella paikalliset asukkaat ovat oleet innolla mukana taimenen suojelussa. Paikallinen Rapattilan osakaskunta on perustanut rauhoituspiirin ja elokuun alussa joella tuli voimaan kalastuskielto.

–Joella on ollut pienimuotoista ongintaa, mutta se ei ole enää vaaraksi kannalle. Joella on nähty jo muutaman kilon 50-senttisiä taimenen vonkaleita.

Keimo Lehtiniemi

 

Muikkua Saimaalta (SAKL.fi 16.8.13)

Julkaistu 2013-09-13 14:16:33

SAKL Saimaa2

>> katso tästä

Loppukesä on muikunkalastajan sesonkia Saimaalla. Tänä vuonna on saalista saatu kohtuullisen hyvin ja laatukin on ollut kohdallaan. Lappeenrannassa muikkua kalastavat Markku ja Paavo Törrönen, isä ja poika.Törrösten pienet troolarit, Apaja I ja II on siirretty Joutsenon puolelle, josta on lyhyt ajomatka vetopaikoille. Korkea polttoaineen hinta pakottaa kalastajan miettimään säästökohteita ja lähtösatama valitaan mahdollisimman läheltä alueita, joissa muikkua on ja josta sitä voidaan myös kalastaa.

Vetoapajien saaminen Saimaalta ei ole itsestään selvä asia. Vedet ovat yksityisomistuksessa ja yksikin pieni lohko, jonka omistaja ei anna lupaa kalastaa, voi estää laajan vesialueen käytön. Markku Törrönen kertoo, että hän on hankkinut itselleen jopa metsäpalstan saadakseen sen mukana vesiosuuden vetopaikoille. Kalastajalla on siis pyyntitaitojen lisäksi oltava usko luovaan ajatteluun.

Järvellä

SAKL Saimaa1

Kalastusmatka alkaa kylmäkonttien lastauksella satamassa.

Käytännössä joka iltapäivä Juhannuksen jälkeen on Törrösen venekunta startannut satamasta kohti selkävesiä. Kylmäkontit ovat täynnä jäätä ja eväänä kahvia. Syömään ei ehdi. Tänään on kalastajien mukaan ukkonen mahdollisesti pelästyttänyt muikkuparvet hajalle ja pilvien reunojen tuulenpuuskat vielä rikkovat järven pintaa niin etteivät luotaimet kerro tarkasti, missä kala piileskelee. Eilisellä vetoalueella oli kuitenkin ollut kohtuullisesti muikkua, ja siitä lähdetään ja trooli veteen.

SAKL Saimaa4

Työ käy parivaljakolta tottuneesti. Jokaisella asialla on aikansa ja paikkansa. Yläpaulan pallot löytyvät käden ulottuvilta, sekaannuksia ei synny ja työturvallisuus on kohdallaan. Muutama minuutti ja pyynti alkaa kun valkoinen Apaja II irrottautuu kyljeltä ja kaartaa paapuurin puolelle, ja troolin suu avautuu. Markku ilmoittaa vhf-puhelimella vetonopeuden kierrokset pojalleen, ja kuittaus tulee heti: 1300. Kaikuluotaimesta seurataan pohjan muotoa ja sondi on säädetty etuviistoon kertomaan parvien liikkeistä. Nyt on aikaa juoda kupilliset kun automaattiohjaus vie alusta pitkin tuttua matalikon reunaa.

SAKL Saimaa3

Aloitetaan nosto, viestii kippari, ja Paavo alkaa lähestyä omalla aluksellaan toisen kyljelle. Puolitoista tuntia on trooli siivilöinyt Saimaan aaltoja. Pidempää vetoa ei tehdä koska vesi on lämmintä ja saaliin laatu halutaan pitää mahdollisimman korkeana. Alukset ovat jälleen köysillä kiinni toisissaan ja vinssit vetävät vaijereita paukkuen keloille. Tiiraparvi perän päällä kertoo että jotain on tulossa. ”Muutama sata kiloa, ihan mukavasti”, kuittaavat kalastajat. Perä uitetaan Apaja I:n rinnalle ja saalis nostetaan kolmessa erässä kontteihin. Paavo hämmentää alumiinisella melalla kalat ja jään sekaisin jolloin jäähtyminen alkaa heti. Sanaakaan ei tarvitse vaihtaa, homma toimii.

SAKL Saimaa7

Kun kylmäkonttien kannet ovat jälleen kiinni, lipuu jo trooli takaisin veteen ja veto alkaa uudestaan. Toinen vastaava kierros tehdään pimenevälle selälle. Tonni tuoretta muikkua olisi tavoitteena. Sillä saadaan taattua työpäivä hallille aamulla tuleville perkaajille.

SAKL Saimaa12

Pari tuntia, toinen kahvikupillinen ja nosto alkaa. Tiirat ovat saaneet seurakseen muutaman selkälokin ja kesäyössä kymmenien lintujen hahmot vilahtelevat valonheittimien kiiloissa. Taitaa olla paremmin kuin ensimmäisessä vedossa, tuumivat Törröset pitkän kokemuksen tuomalla painokkuudella. Tuplaten oli muikkua uinut pyydykseen vaikka luotaimet eivät siitä vihjaisseet mitään. Kaikki kylmäkontit tulivat täyteen. Onneksi niitä oli ja jäätä. Kannet kiinni ja keula kohti satamaa.

SAKL Saimaa16

Nosturilla siirtyivät keltaiset paljut muutamassa minuutissa auton uumeniin, ja matka hallille ei vienyt paljon kauempaa. Sähköjohto seinään ja kylmäkoneet alkoivat työnsä. Aamuseitsemältä olisi saalis valmiina jatkokäsittelylle. Aamuyö on pitkällä ja on kalastajan iltapalan aika. Savumuikkua.

Hallilla

SAKL Saimaa19

Hallilla on työt täydessä käynnissä kun Törröset tulevat paikalle. Kahdella koneella muikut perataan ja kolmas työpari on puhdistamassa lopputuloksen ennen irtopakastusyksikköön menoa. Linjan toisesta päästä putoilee tasaisesti jäätyneitä muikkuja. Nämä laitetaan vakuumiin ja sitten pahvilaatikoihin, ja matka ostajalle voi alkaa. Tuore-erät ovat jo lähteneet, osa lähiseudulle, osa Helsinkiin. Kun saalista on tullut ja kauppakin käynyt, on hymy herkässä. Virolaiset ja venäläiset kalan käsittelijät ovat ahkeria ja tarkkoja työssään. ”Laatuun on satsattava”, korostaa Markku Törrönen.

Töitä laadun takaamiseksi ja toimintojen sujumiseksi on kuitenkin tehtävä ja sitä on Saimaan kalassa tehty. Jokainen laite on vaatinut oman prosessinsa että homma toimii. Kaupasta ei saa valmiina kuin aihiot. Useita vuosia kehitystyötä on takana ja nyt alkaa tuloksia näkyä.

SAKL Saimaa21

Muikun matka Saimaan syvänteistä ja selkävesiltä on monipuolinen, ja siihen liittyy paljon muutakin kuin kalastamista. Ilman korkeaa laatua ei saada kauppoja aikaiseksi ja huolimattomasti tehdyllä ratkaisulla ne voidaan menettää. Ammattikalastaja on myös järvillä yhä enemmän elintarvikealan yrittäjä. Kalastajia Töröset ovat kuitenkin taas iltapäivällä kun köydet irrotetaan laiturista ja alusten nokat on suunnattu selälle. Mitähän se tänään antaa.

SAKL Saimaa8

 

Muikkukantojen tila Itä-Suomessa www.RKTL.fi

Julkaistu 2013-09-13 14:40:43

 >> katso tästä www.RKTL.fi

Itä-Suomessa runsas muikkuvuosiluokka kahden heikon vuosiluokan jälkeen

Muikkuvuosiluokka 2012 oli Itä-Suomen järvissä selvästi pitkän aikavälin keskitasoa runsaampi. Se oli noin 16 % keskiarvon yläpuolella (indeksi 3,2). Kahden edellisen vuoden, 2010 ja 2011, vuosiluokat olivat keskimääräistä heikompia.

 

 

 

 

 

Kalastettavaa monissa järvissä on kuitenkin riittänyt huonoista vuosiluokista huolimatta suhteellisen hyvin, koska vuosina 2007–2009 syntyneet vuosiluokat olivat runsaita. Tiheässä kannassa hitaasti kasvaneet muikut säilyivät kalastettavina useita vuosia. Runsas vuosiluokka 2012 tuollee näkymään hyvinä saaliina tänä kesänä monin paikoin. Syksyllä 2012 kutumuikkuja oli Itä-Suomen järvissä vähän. Tulevana syksynä kutevia muikkuja tulee todennäköisesti enemmän, kun runsas vuosiluokka 2012 tulee kudulle.

 

Pielisellä hyvät vuosiluokat jatkuivat vuonna 2012. Järven pohjoisosissa syntyi jo seitsemäs peräkkäinen vahva muikkuvuosiluokka. Hottamuikku oli talvella erittäin pientä. Muikku ei mennyt kaupaksi eikä kalastus kannattanut. Myös Pihlajavedellä hottakannat ovat olleet runaita jo useana vuonna. Vuosiluokka 2012 oli edelleen suhteellisen vahva, mutta hiukan heikompi kuin edellisinä vuosina. Pyyntiä oli Pihlajavedelläkin jouduttu rajoittamaan. Pohjois-Savon muikkukannat ovat vahvistumaan päin. Kallaveden muikkuvuosiluokka 2012 oli keskinkertainen.

 

Puruvedellä vuosiluokka 2012 arvioitiin keskinkertaiseksi, mutta runsaammaksi kuin edellinen vuosiluokka. Talvella 2012–2013 noin 70 % talvinuotan muikkusaaliista oli hottaa, mikä on tavanomainen hotan osuus Puruvedellä. Edellisenä talvena hottamuikkua oli nuottasaaliissa alle kymmesosa. Vuosiluokan 2012 hottamuikku oli noin 11­-12 cm pitkää. Järven pohjoisosassa, Hummonselällä, hotta oli pienempää kuin muissa osissa järveä. Kalastusta oli jouduttu rajoittamaan Hummonselällä muikun pienen koon takia.

 

Karjalan Pyhäjärvessä hottakanta oli keskinkertainen. Hottamuikku oli kookasta (15 cm) ja meni hyvin kaupaksi. Myös Etelä-Saimaalle syntyi vahva hottakanta keväällä 2012, ja hyviä saaliita on odotettavissa tänä kesänä.

Lisätietoa:

tutkija Irma Kolari

tutkija Pentti Valkeajärvi

 

Lappeenrannan sataman kalastuspäivä ke 28.8.2013

Julkaistu 2013-08-24 09:46:30

AIKA: ke 28.08.2013 KLO 9:00 – 14:00

 

Paikka: Lappeenrannan satama (kasinoranta, maalaislaituri, satamatori, satamapuisto)

 

OSALLISTUJAT:  4. luokkalaiset Kimpisen, Peltolan, Lauritsalan, Kesämäen, Lönnrotin, Voisalmen ja Kanavansuun koulut (224 koululaista).

 

>> Katso tästä luokkien aikataulut

 

TOTEUTTAJATAHOT: Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry, Lappeenrannan urheilukalastajat ry, Suomen meripelastusseura Etelä-Saimaa ry.

 

TOIMINTAPISTEET

  

1)             ONKIKALASTUS, kasinoranta

Kala-Matti Hiltunen ja Lappeenrannan urheilukalastajat esittävät lapsille onginnan niksit ja salaisuudet. Lapset saavat itse onkia. (paikka: Kasinoranta - maalaislaituri)

Vastuutaho: Matti Hiltunen / Pekka Laakso ja Lappeenrannan urheilukalastajat

 

2)             ANGRY-BIRDS VIRVELI CASTING, satamapuisto

Casting on urheilumuoto, jossa kilpaillaan tarkkuus- ja pituusheitossa vavoilla ja –keloilla.  Satamapuistossa lapset saavat itse heittä tarkkaa Angry-birds virvelille. Tarkkuusheiton palkintona Angry-Birds karkkeja. 

Vastuutaho: Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry (Manu Vihtonen/Mika Hietalahti)

 

3)             KALAN KÄSITTELY JA MAISTIAISET, satamatori

Pisteillä esitellään miten kalojen voidaan käsitellä (fileointi, suomustaminen, savustaminen jne.)

Tarjoillaan myös kalamaistiaisia (savustettua muikkuja ja muita).

Vastuutaho: Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry (Sami Rounela/Juhani Tikkanen/Raimo Haakana)

 

4)             KALA- JA RAPUTUTKIMUS, maalaislaituri

Pisteillä kerrotaan kalojen ja rapujen biologista ja näytetään miten otetaan näytteitä kaloista ja ravuista. Vastuutaho: Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry (Aarno Karels)

 

5)             SUOMEN MERIPELASTUSSEURA ETELÄ-SAIMAA RY, maalaislaituri

Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry esittää vesiturvallisuusasioita, seuran toimintaa ja kalustoa. Vastuutaho: Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry (Vesa Kettunen)

 

><>          ><>          ><>         ><>          ><>><>          ><>          ><>         ><>          ><>
 

Yhteyshenkilö:                  Aarno Karels
                                            Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
                                            Hietakallionkatu 2
                                            53850 Lappeenranta
                                            puh. 040-5171785
                                            s-posti:  aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi
                                            www.ekkalatalouskeskus.fi

 

KALAPISATIEDOTE 3/2013

Julkaistu 2013-08-14 19:20:55

KALAPISA 2017 – HANKKEEN TOISEN KESÄN RYSÄPYYNTI OHI – KOKONAISSAALIS NOUSI 53 TONNIIN JA 4,7 MILJOONAAN KAPPALEESEENPIENTÄ KALAA

 

Hankesuunnitelman mukaiset toisen vuoden ravintoverkkokunnostukset on saatu tehtyä kesä – heinäkuun aikana rysäpyynneillä Läntisellä alueella (Käräis-, Syvävetteisten-, Sunisen-, Piiluvan, Liesien-, Pulkka Jakara- ja Kirkkoselillä), Jokilahden alueella (Kello- ja Haapaselkä) ja Maavedellä. Uudenlaista pyyntavassa oli sekä pyyntiajankohta että pyyntikalusto.

 

Pyyntiajankohta, kesä – heinäkuu, oli poikkeava aikaisempiin hoitokalastushankkeisiin. Lisäksi rysäpyyntikalusto oli riittävän kevyttä mahdollistaen tehokkaan pyynnin ja rysien siirron. Edellä mainitut asiat mahdollistivat tehokkaan pyynnin kohdistamisen sekä salakkaan että pienikokoiseen särkeen ja ahveneen matalilla ranta – alueilla. Alueelle soveltuvien rysäkaluston ja pyyntitekniikan kehitystyö jatkui myös hankkeen toisena vuotena. Pyynneistä vastasi Kari Kinnunen.

 

Pyynnissä olevien rysien määrät vaihtelivat 7 – 11 kappaleen välillä per hankealue. Rysäkokukertoja kertyi yhteensä 861 kpl kohdistuen 450 kertaa Läntiselle alueelle, 347 kertaa Jokilahden alueelle ja 64 kertaa Maavedelle.

 

Rysäsaaliin kokonaismäärä oli yhteensä 53 tonnia ollen 19 tonnia Läntisellä alueella, 31 tonnia Jokilahden alueella ja 3 tonnia Maavedellä. Läntisellä alueella kilomääräinen saalis koostui salakasta (44 %), pienestä särjestä (36 %) ja ahvenesta (18 %). Ko. kalalajien keskipainot jäivät alle 15 g ja järvestä poistettujen kalojen kappalemäärät nousivat yhteensä 1,8 miljoonaan. Jokilahden alueella kilomääräinen saalis koostui salakasta (45 %), pienestä särjestä (39 %) ja ahvenesta (12 %). Ko. lajien keskipainot jäivät myös alle 15 g ja järvestä poistettujen kalojen kappalemäärät nousivat yhteensä 2,6 miljoonaan. Maavedellä kilomääräinen saalis koostui pienestä särjestä (54 %), salakasta (30 %) ja pienestä ahvenesta (15 %). Ko. kalalajien keskipainot jäivät myös alle 15 g ja järvestä poistettujen kalojen kappalemäärät nousivat 0,3 miljoonaan.

 

Suurelta osin saaliin loppusijoituspaikka oli biokaasulaitos Kiteellä.

 

Ravintoverkkokunnostus jatkuu syyskuussa nuottapyynnillä.

 

Hankkeen rahoittajat ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Kaakkois – Suomen ELY – keskus, Lappeenrannan kaupunki, Läntisen Pien – Saimaan kalastusalue ja kalastusalueen osakaskunnat. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 315.000 euroa, mistä EAKR – ja valtion rahoitusta on 157.500 euroa, kuntarahaa 78.750 euroa ja yksityistä rahaa 78.750 euroa.

 

Vaelluskalat on mahdollista palauttaa maamme vesiin

Julkaistu 2013-08-16 11:44:13

HS 8.8.2013 1:59  

Markku Marttinen ja Hannu Lehtonen>> Katso tästä
Kalateiden rakentamiseksi on jo olemassa toimivat ratkaisut, mutta rahoituksesta ei ole yksimielisyyttä. Vastuun tulisi kuulua vesivoimayhtiölle.

Patoaminen, likaantuminen ja säännöstely tuhosivat pääosin vaelluskalat lukuisista Suomen virtavesistä viime vuosisadan alkupuoliskolla. Kalojen esteettömälle kululle ja vesiluonnolle ei silloin osattu antaa niille kuuluvaa arvoa. Tästä seurasi huoletonta vesirakentamista, jolloin vesistöjen muille käyttömuodoille ei jäänyt paljonkaan tilaa.

Nykyisin lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on valjastettu ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Niiden henkiin herättäminen on välttämätöntä niin kalastuksen, matkailuelinkeinojen kuin luonnon virkistyskäytönkin kannalta.

Emme ole viime vuosisadan arvojen vuoksi tuomittuja elämään rakennettujen ja vaelluskalattomien virtavesien kanssa. Vaelluskalakannat on mahdollista palauttaa useisiin jokiin rakentamalla kalateitä, kunnostamalla koskia ja säätelemällä kalastusta. Tieto ja taito toimivien kalateiden rakentamiseksi ovat kasvaneet huimasti.

Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna periaatepäätöksen kansalliseksi kalatiestrategiaksi. Sen tärkein päämäärä on elinvoimaisten vaelluskalakantojen palauttaminen. Ensi vaiheen tavoitteeksi on asetettu kalojen kulkureittien palauttaminen 55 padon ohi 20 vesireitillä.

Kalateiden rakentaminen ei ole ilmaista. Valtion budjetissa on määräraha virtavesien kunnostamiseksi. Summa on kuitenkin niin vaatimaton, ettei sillä saada rahoitettua kuin yksi keskisuuri kalatie vuodessa, jolloin monet muut hankkeet jäävät toteuttamatta.

Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat EU:n rakennerahastot. Suurten kalateiden toteuttaminen veisi näistä rahoista ison siivun. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen ministerityöryhmä linjasi toukokuussa, että rakennerahoilla voi rahoittaa vain sellaisia kalateitä, jotka palvelevat uusien menetelmien kokeilua.

Tämä oli paha takaisku, sillä ratkaisut toimiviksi kalateiksi ovat jo olemassa ja strategian kärkikohteet ovat käyneet asiantuntevan seulan läpi ely-keskuksissa.

Lähes yhtä nihkeästi on suhtauduttu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston käyttöön kalateiden rahoittamiseksi. Myös EU:n Life-rahastosta on vaikea saada rahaa. Kymijoen Korkeakosken kalatien rahoitus ei mennyt läpi, vaikka joesta saataisiin Helsingin yliopiston sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan tuottoisa lohijoki.

Vastuu kalateistä kuuluisi ensisijaisesti joen padonneelle vesivoimayhtiölle. Tarvittava rahamäärä olisi mitätön osuus varsinkin suurten voimaloiden tuotannosta.

Valtio myöntää energiatukea vesivoimaloiden saneeraamiseen ja kalateiden vapaaehtoiseen rakentamiseen. Yhtiöt eivät juuri ole olleet halukkaita rakentamaan kalateitä. Vesivoiman puhtaudella voivat kehuskella vain yhtiöt, jotka ovat järjestäneet padoillaan kaloille esteettömän kulun.

Kalatiestrategiassa todettiin tarve kehittää vesilainsäädäntöä siten, että laki edellyttäisi aina tietyn virtaamaosuuden varaamista vaelluskalojen ja niiden poikasten vaelluksen turvaamiseksi. Energiateollisuus kuitenkin katsoi, että nykyinen vesilaki on tähän tarkoitukseen riittävä.

Suuri ongelma on se, että vanhojen voimaloiden luvat ovat voimassa ikuisesti. Vanhoilla voimaloilla on harvoin edes velvollisuutta kalojen kulun turvaamiseksi. Lupien haltijat torjuvat säännönmukaisesti vaatimukset mahdollistaa kalojen pääsy voimalapadon ohi. Ne katsovat, että se maksaa ja tekee varsinkin pienistä voimaloista kannattamattomia.

Vesivoiman hyödyntämää virtaamaa tulisi hieman pienentää. Vapautuvalla vedellä saataisiin riittävä virtaama vesiluontoa varten. Vanhat vesitalousluvat tulisi muuttaa määräaikaisiksi, ja niihin pitäisi saada selkeä määräys ympäristövirtaamista ja kalateistä. Se olisi parhaiten toteutettavissa vesilain muutoksella: kalatiet kustantaisi ensisijaisesti luvan haltija. Tämä on oikeudenmukaisin ja toimivin vaihtoehto.

Muu teollisuus ja pistekuormittajat tarkistavat lupiaan säännöllisesti, ja niiden lupaehtoja on tiukennettu. Tämän seurauksena vesien laatu on selvästi parantunut. Voi vain kysyä, milloin vesivoimalalupien haltijat velvoitetaan samaan.

Markku Marttinen ja Hannu Lehtonen
Marttinen on kalatalouspäällikkö Uudenmaan ely-keskuksessa ja Lehtonen kalataloustieteen professori Helsingin yliopistossa.

 

Saimaan lohikalayhdistys avasi nettisivut (Erälehti 6-2013)

Julkaistu 2013-05-16 11:37:00

>> Katso tässä

 

Saimaan uhanalaisten kalojen kohtalosta käyty keskustelu johti lopulta päätökseen
tehdä.jotakin.Toimeen tarttui espoolainen Juha Köresaar,joka perusti vuoden 2013 alussa yhdessäyli l0 muun henkilön kanssa Saimaan lohikalayhdistys ry: n. Yhdistyksen tarkoitus on turvata järvilohen, järvitaimenen, saimaannieriän ja järvikutuisen harjuksen olemassaolon edellytykset Vuoksen vesistöalueella . Mainittuihin lajeihin kohdistunut, vuosikyrnmeniä jatkunut istutaja kalasta -toimintamalli on tiensä päässä, koska kalojen perintöaines on heikkenemässä ja voimakas kalastuspaine kohdistuu keskenkasvuisiinkaloihin.
Yhdistys ajaajärvilohelle ja -taimenelle koko Saimaan alueelle yhtenäistä 60 sentin alamittaa, mitä vastuulliset uistelijat ovat soveltaneet jovuosia. Tällä hetkellä viralliset alamitat vaihtelevat melkoisesti eri kalastusalueilla.Järkyttävin tilanne on Köresaarin mielestä Suur-Saimaalla, jossa taimenen alamitta on yhä 40 senttiä, vaikka Partakoskessa lisääntyvä luontainen taimenkanta taistelee olemassaolostaan. Äärimmäisen uhanalaiset saimaannieriät yhdistys suosittelee vapautettavaksi koosta riippumatta. Saimaan lohikalayhdistys toimii koko Saimaan ja Pielisen alueella. Se haluaa vaikuttaa kalastusalueisiin, osakaskuntiin j a kalastajiin niin, että kaikki alkaisivat noudattaa kestävän kalastuksen periaatteita.Valistuksen ja päättäviin tahoihin vaikuttamisen lisäksi yhdistys toimii myös paikallisesti esimerkiksi kartoittamalla ia kunnostamalla virtavesiä taimenen kutualueiksi. Yhdistyksen näkyyvys parani roimasti, kun
sen talkoilla tehdyt nettisilut avautuivat huhtikuun lopulla osoitteessa www.saimaanlohikalayhdistys.fi.


ARI MANNINEN

 

Kotitarvekalastus säilytettävä uudessa kalastuslaissa

Julkaistu 2013-05-02 11:32:05

 

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Rovaniemellä 29.4.2013 

Kalastuslain uudistamista on viritelty 4 vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2013. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uuden kalastuslain muita osioita valmistuneen työryhmämuistion pohjalta.

Kalatalouden Keskusliitossa on tutustuttu alustavaan kalastuslain pykäläpakettiin ja kokonaisuutena ottaen asiaa voitaneen lähteä rakentamaan paketin pohjalta, kun siitä poistetaan pahimmat valuviat eli byrokraattinen ja viranomaistyövoimaa ELY-keskuksissa kuormittava hallintohimmeli. 

Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt ELY-keskuksille suunnitelluista tehtävistä. Kalatalousalueen status on yleishyödyllinen julkisoikeudellinen yhdistys.

Varsinkin Lapissa ja itäisessä suomessa kotitarvekalastus on tärkeä kotimaisen kalan tuottaja ruokapöytään. Myös muualla kotitarvekalastuksella on suuri merkitys väestölle. Verkoilla ja katiskoilla pyydetään huomattava osa ruokapöydässä käytettävästä kalasta. Uudessa kalastuslaissa tämä on otettava huomioon eli kalastukset on määriteltävä kolmeen ryhmään: elinkeinokalastus mukaan luettuna kalastusmatkailu, kotitarvekalastus ja vapaa-ajan kalastus.

Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä.. Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään

. Positiivisia asioita kalastuslain pykäläpaketissa:

+ kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi kortti. Oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä koko maan normivesistöissä.
+ edistää kalastusmatkailua
+ käyttäjä maksaa periaate
+ kaikki yli 18-vuotiaat jotka kalastavat ostavat kortin. Käyttäjä maksaa periaate.
+ väliporras eli kalatalousalue on säilytetty ja siihen on tehty kehittämisehdotuksia
+ kalatalousalueiden lukumäärä jatkossa noin 100
+ kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman status voimistuu, valtakunnalliset strategiat heijastuvat kentälle asti

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

 

Verkot pois norppavesistä sunnuntaina 14.4.2013

Julkaistu 2013-04-12 09:47:31

Verkkokalastus päättyy Saimaan norppavesillä 15.4. Tänä vuonna ajankohta voi tuntua aikaiselta, koska talvi on jatkunut viime vuosiin nähden ankarana. Kuuttien kasvu ei kuitenkaan kulje kevääntulon mukaan. Kuuttien liikkuma-alue ja aktiivisuus kasvavat nopeasti ja riski tarttua verkkoihin on erityisen suurta ensimmäisillä itsenäisillä sukellusretkillä.

 

Viime vuosina Saimaalla toteutetut kalastusrajoitusalueiden laajennukset ovat tehonneet kiitettävän hyvin: Kuuttien pyydyskuolleisuutta on saatu rajoitettua merkittävästi ja norppakanta on vahvistunut. Metsähallituksen kanta-arvion mukaan norppien määrä ylitti 300 yksilön rajan viime vuonna ja suotuisan kehityksen toivotaan jatkuvan. Etelä-Savon ELY-keskus kiittää sopimuskumppaneitaan hyvästä tuloksesta. Lumitalvi on ollut norpan pesinnälle suotuisa ja pesinnän onnistuminen selviää lähiviikkoina toteutettavan pesälaskennan tuloksena.

 

Nielurajoitin katiskaan  

Verkkokalastuksesta pidättäytyminen on jo tuttua, mutta kalastajien on syytä kiinnittää huomiota katiskapyyntiin. Katiskoihin tule asettaa nielurajoittimet, joiden maksimileveys on 15 cm. Erityisesti tulee huolehtia havaskatiskoiden nielun vahvistamisesta siten, etteivät kuutit pääse tunkeutumaan katiskaan. Kevytrakenteinen havaskatiska on todellinen surmanloukku, ellei kuuttien pääsyä katiskaan estetä tehokkaasti. Mikäli norppa menehtyy pyydykseen, siitä tulee aina ilmoittaa Metsähallitukselle tai lähimmälle poliisille. Jokaisen vahingon tietoja voidaan hyödyntää seuraavien turmien ehkäisyyn. Ilmoitus ilmentää kansalaisrohkeutta.

 

Verkkokalastus on vaarallista kuuteille myös kesällä  

Viime kesänä sattui useita valitettavia norppien verkkokuolemia välittömästi kieltokauden jälkeen. Tämä nosti paineita kieltoajan jatkamiseksi jopa elokuun loppuun saakka. Vahinkojen välttämiseksi ELY-keskus suosittelee kriittistä suhtautumista verkkokalastukseen heinä-elokuun aikana. Lämmin kesäaika ei muutoinkaan ole suotuisaa verkkokalastusaikaa. Kuuttikuolemien estämisellä turvaamme verkkokalastuksen jatkuvuuden Saimaalla tulevaisuudessakin. 

 

ELY-keskus postittaa parhaillaan tiedotemateriaalia rajoitussopimuksia tehneille osakaskunnille ja niiden kautta jaettavaksi kalastuslupien ostajille. Lisämateriaalia toimitetaan tarpeen mukaan.

 

Lisätietoja kalastusrajoituksista ja norpasta nettisivuilla: 

Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
Metsähallitus (metsa.fi)
Etelä-Savon ELY-keskus (ymparisto.fi)

Lisätietoja:

Kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4095

 


 

Kalastajat aiempaa suopeampia kalojen suojelulle

Julkaistu 2013-04-12 09:43:44

Virveleitä veneessä.Kuva: Riku Kaminen / Yle

 

Monet kalastajat ovat ottaneet jo itse käyttöön omia pyyntirajoja. Ministeriön asetus pyynnin alamittojen korottamisesta yhtenäistäisi suojelua

Mistä on kyse?

  • Maa- ja metsätalousministeriön aie erittäin uhanalaisten kalojen pyynnin alamittojen korottamisesta tukisi jo olemassa olevia käytäntöjä
  • Kalastajat suhtautuvat alati suopeammin kalojen suojeluun
  • Pyyntirajat eivät ole aukoton järjestelmä vaan vastuu suojelusta on jokaisella kalastajalla itsellään

Maa- ja metsätalousministeriön aikeet korottaa erittäin uhanalaisten kalojen alimpia pyyntimittoja vahvistaa jo monin paikoin olemassaolevia suojelukäytäntöjä. Lukuisat kalastusalueet esimerkiksi saimaannieriän kotijärvillä Etelä-Savossa ovat päättäneet jo aiemmin kiristää pyyntirajoituksia omilla alueillaan.

Kalastajien asenne uhanalaisten kalojen suojeluun on koko ajan suopeampi, arvelee Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen.

- Nykyisin kalavesillä alkaa tulla jo ihan oikeata kalastuskulttuuria, ihmiset noudattaa näitä rajoituksia. Esimerkiksi aktiiviuistelijajoukossa on hyvin paljon porukkaa, jolla on korkea alamitta ollut voimassa jo vuosikausia. Ne ovat henkilökohtaisia alamittoja.

"Alamitta vähintään 60 senttimetriin"

Tiitinen kertoo, että ajatusta alamittojen korottamisesta on esitetty ministeriöön Saimaan alueelta jo kauan. Tämän hetkinen 40 senttimetrin alamitta tarkoittaa, että kalat pyydetään aivan liian pieninä pois.

- Nykyiset alamitat mahdollistavat sen, että uhanalaiset lohikalat voi pyytää jo paljon ennen kuin ne ovat saavuttaneet sukukypsyyden. Huomattava alamittojen nosto olisi todella järkevää. Kyllä sen alamitan pitäisi päälle 60 senttimetrin ehdottomasti mennä, Tiitinen sanoo.

Vaikka kalastuskulttuuri on Tiitisen mielestä menossa suojelulle suopeaan suuntaan, yhtenäistäisi ministeriön asetus käytäntöjä. Täydellistä turvaa se ei kuitenkaan uhanalaisille kaloille toisi.

- Totaalinen veljensä vartiointi on kalastuksessa täysin mahdotonta toteuttaa. Jokaisen on itse huolehdittava siitä, että mitoitetaan pyynti niin, että tähdätään isompiin kaloihin. Luovutaan tiheäsilmäisistä verkoista ja myöskin koukkupyynnissä on syytä varautua siihen, että käytetään sellaisia pyyntivälineitä, että ei tarpeettomasti vahingoiteta näitä todennäköisesti hyvinkin suuria määriä alamittaisia kaloja, mitä yleensä saadaan.

Lisää aiheesta

Saimaannieriän alamitta on nousemassa 

11.4.

A-studio: Stream: Taistelu kalastuskiintiöistä

 

MMM valmistelee kalastuslain uudistusta sekä kiireellisiä toimia uhanalaisille kalalajeille 10.4.2013

Julkaistu 2013-04-10 21:32:16

>> Lue tästä ministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakia alettiin uudistaa, koska nykyiset säädökset kaipasivat selkeästi päivitystä. Tavoitteena on luoda yksinkertainen, tietoon perustuva kalavarojen käytön ja hoidon säätelyjärjestelmä, joka edistää sekä kalakantojen kestävää hyödyntämistä että niiden elinvoimaisuutta.

Erityisesti uhanalaisten ja muiden heikentyneiden vaelluskalakantojen pyyntiä halutaan säännellä nykyistä tehokkaammin sekä ajallisesti että alueellisesti. Kalastuslain nojalla säädetään muun muassa kalastuksen rauhoitusajoista, pyyntimitoista, kielletyistä pyyntimenetelmistä sekä verkkojen sallituista solmuväleistä. Uuden kalastuslain hallituksen esitysluonnos on tarkoitus saada lausunnolle syksyllä.

Suurempi alamitta uhanalaisille kaloille
Kalastuslain uudistuksen ohella kiireellisenä toimenpiteenä maa- ja metsätalousministeriö valmistelee muutosta kalastusasetuksen alamittasäädöksiin uhanalaisten ja heikentyneiden kalakantojen vahvistamiseksi. Muutokset koskisivat ainakin meri- ja järvitaimenta, järvilohta sekä saimaannieriää. Ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle ja tavoitteena on saada säännökset voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Myös siiankalastusta koskeva kalastusasetuksen muutos tulee lähipäivinä lausuntokierrokselle.

Maa- ja metsätalousministeriössä ja sen alaisessa hallinnossa selvitetään alamittasäädösten muutosten lisäksi myös muita keinoja, joilla järvilohen, meritaimenen, järvitaimenen sekä saimaannieriän kantoja voidaan vahvistaa ja kalastuskuolevuutta vähentää. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi kalastettavaksi tarkoitettujen kalayksilöiden rasvaevämerkintä ja rasvaevällisiä yksilöitä koskeva vapauttamisvelvollisuus, kalojen rauhoittaminen, pyydystekniset säännökset sekä 
alueelliset rajoitukset.

Meriharjuksen kannan vahvistaminen vaatii puolestaan useita eri toimenpiteitä elinympäristökunnostuksista kalastuksensääntelyyn. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt meriharjusta koskevan hoitosuunnitelmatyön. 

Taimenen suojelu tehostuu 

Päätöksiä meritaimenen kalastuksen rajoittamisesta on jo tehty tänä vuonna. Suomi on sopinut Ruotsin kanssa, että Tornionjoen meri- ja jokialueella kaikki saaliiksi saadut taimenet on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta sovittu määräys koskee sekä ammatti- että vapaa-ajankalastusta ja sitä sovelletaan jo tulevana kalastuskautena. Lisäksi Suomenlahden yleisvesialueilla meritaimenen alamitta nostettiin vuoden alusta 65 senttimetriin ja rasvaevällisille meritaimenille säädettiin vapauttamisvelvollisuus. Meritaimenen verkkopyyntiäkin rajoitettiin. Päätös on tehty Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten toimesta.

Merkittävimpiä syitä vaelluskalakantojemme uhanalaisuuteen ovat muutokset vesiympäristössä ja erityisesti vesirakentaminen voimatalouden tarpeisiin. Maa- ja metsätalousministeriön toimesta laaditun ja valtioneuvoston periaatepäätökseksi vahvistettu kalatiestrategia vauhdittaa ja linjaa rakennettujen jokien kalakantojen palauttamista. Strategian tavoitteena on, että uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Vahvistuessaan vaelluskalakannat vaikuttavat myönteisesti sekä talouteen että ympäristöön ja parantavat kestävän kalastuksen mahdollisuuksia. Strategian tavoitteiden toteuttamisessa tärkeässä roolissa ovat sekä kalatalous- että ympäristöviranomaiset.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Eija Kirjavainen, kalastusneuvos, p. 0295 16 2404


 

URPALANJOEN YLEINEN KOKOUS

Julkaistu 2013-04-08 09:48:13

Aika:            11.4.2013 klo 10:00
 
Paikka:         Luumäen kunnantalo
 
Asia: Urpalanjoen yleinen kokous pidetään taas perinteisesti Luumäen kunnantalolla. Ajankohta on torstai 11.4.2013 klo 10 alkaen. Kokous on pidetty joka vuosi lähes samoihin aikoihin.
Tilaisuudessa kerrataan kuluneen vuoden aikana tapahtuneita asioita Urpalanjoen alueella.
Nyt on aika myös suunnitella miten jatketaan ja toimitaan pian päättyvän Urpalanjokialueen kehittämishankkeen jälkeen?
Tilaisuus on avoin kaikille ja hyvä mahdollisuus tulla keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä eri tahoille ja toimijoille!

 

Jäsentiedote 1 / 2013

Julkaistu 2013-04-05 09:04:57

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen sääntömääräinen vuosikokous

pidetään ke 17.4.2013 klo 19.00

Lappeenrannan Upseerikerhossa, Upseeritie 2, 53900 Lappeenranta.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

 

Kokousesitelmän pitää: Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) ry:n Aki Janatuinen.

Aiheena: ’Lohikalakantojen elvyttäminen etelärannikolla - kokemuksia Virhon toiminnasta’.                    .

 

Liitteenä: >> Kalatalouskeskuksen toimintakertomus 2012

 

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kalastuslain uudistusta sekä kiireellisiä toimia uhanalaisille kalalajeille. MMM tiedote 10.4.2013

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakia alettiin uudistaa, koska nykyiset säädökset kaipasivat selkeästi päivitystä. Tavoitteena on luoda yksinkertainen, tietoon perustuva kalavarojen käytön ja hoidon säätelyjärjestelmä, joka edistää sekä kalakantojen kestävää hyödyntämistä että niiden elinvoimaisuutta.

Erityisesti uhanalaisten ja muiden heikentyneiden vaelluskalakantojen pyyntiä halutaan säännellä nykyistä tehokkaammin sekä ajallisesti että alueellisesti. Kalastuslain nojalla säädetään muun muassa kalastuksen rauhoitusajoista, pyyntimitoista, kielletyistä pyyntimenetelmistä sekä verkkojen sallituista solmuväleistä. Uuden kalastuslain hallituksen esitysluonnos on tarkoitus saada lausunnolle syksyllä. >> Lue tästä MMM:n tiedote

   

Kalastuslain uudistus

Kalastuslain uudistus etenee tällä hetkellä virkamiestyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Valmiina on alustava esitys noin 140 pykälästä, ja niitä on odotettu ministeriön lupausten pohjalta kommentoitavaksi viime vuoden lopulta lähtien. Kalastusaluepäivien jälkeen ministeriöstä tuli tieto, että nyt kirjoitettuja alustavia pykäläluonnoksia ei anneta laajempaan jakeluun, vaan niiden osalta järjestetään palaverit keskeisimpien sidosryhmien kanssa. Palaverit järjestettiin keskusjärjestötasolla ja lisäksi pykäläpakettia kommentoivat Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä ELY-keskukset. Sidosryhmien kanssa järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa esille tulleet ja erimielisyyttä aiheuttavat pykälät käsitellään valtiosihteerin johdolla pidettävissä palavereissa. Ministeriö on lupaillut, että uusi kalastuslaki saataisiin kirjoitettua hallituksen esityksen muotoon syksyyn mennessä, jolloin koko paketti lähetetään laajalle lausuntokierrokselle.

 

 

Pyydysten merkinnästä esite

Kalatalouden Keskusliitto on laatinut kaksipuolisen A4-kokoisen esitteen pyydysten merkinnästä.Esite löytyy kalatalouskeskuksen etusivulta.

 

Osakaskuntien sääntöjen vahvistaminen

Yhteisaluelain mukaisten osakaskuntien sääntöjen vahvistaminen siirtyi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista aluehallintovirastojen tehtäväksi yhteisaluelain muutosten johdosta

vuonna 2011. Toimintaan tulee jälleen 1.1.2013 alkaen muutos, kun tehtävä keskitetään valtakunnallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Säännöt vahvistetaan aluehallintovirastossa hakemuksesta.  Hakemus toimitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon Vaasaan ja sen voi toimittaa myös sähköpostilla. Asian käsittelystä peritään aluehallintovirastossa 100 euron suoritemaksu.  Asioiden käsittelystä aluehallintovirastossa antaa tällä hetkellä lisätietoja lakimies Päivi Eskola, puh. 0295 018 533. Yhteystiedot: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 Vaasa sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi fax: 06 317 4817

 

Kalastuksen valvonnasta

Kalastuksen valvojien tulee laatia tapahtumailmoitus ELY-keskukselle talteenotosta (100§), huomautuksen antamisesta (104b§) ja toimenpiteestä (104 c§) luopumisesta. Lomaketta tätä tarkoitusta varten ei vielä ole laadittu ja siihen ollaan kehittämässä sähköistä lomakepohjaa. Odotamme lomaketta.  Vesialueen omistaja on velvollinen ilmoittamaan valitsemansa kalastuksen valvojan ELY-keskuksen kalatalousryhmälle.

 

Kalastuksen valvonnasta opas ja tarvikkeita Keskusliitosta

Kalatalouden Keskusliitolla on myynnissä erilaisia tarvikkeita kalastuksen valvontaan (mm. pysäytysmerkki, erilaisia viestimerkkejä). Kalastuksen valvojalle löytyy myös opas, joka on päivitetty uuden lainsäädännön mukaiseksi. Tilaukset voi tehdä nettikaupassa osoitteessa:

 www.ahven.net => tuotteet => Kalastuksen valvonta.

 

Koulutusta kalastuksenvalvojille

Kevään aikana voimme järjestää tarvittaessa kalastuksenvalvojakoulutusta. Koulutus antaa kalastuksenvalvojille valmiudet toimia uusien kalastuksen valvontaa koskevien säännösten mukaisesti. Kurssin päätteeksi on mahdollista suorittaa kalastuksenvalvojan koe, mikä antaa mahdollisuuden toimia kalastuksenvalvojana. Ilmoittautumiset Vesa Tiitiselle sähköpostilla

vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi, tai numeroon 0400 – 716120.

 

Kala-istutukset 2013

Ilmoittakaa meille lohikalaistutustilaukset mielellään 15.4. mennessä. Lohikalaistutukset tapahtuvat huhtikuu – toukukuun aikana ennen kuin järvivedet lämpenevät. Tee tilaus oheisella lomakkeella. Lomakkeen löydät myös netistä, www.ekkalatalouskeskus.fi -> osakaskunnat-> kala- ja rapuistutukset. Voitte myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse (Vesa Tiitinen 0400-716120).

 

Lomakkeet löytyvät netistä

Olemme tallentaneet nettiin lomakkeita (sääntömalli, kokouskutsu, esityslista, toimintakertomus, tuloslaskelma), joita käytetään järjestötoiminnassa. Lomakkeet löytyvät sivuilta www.ekkalatalouskeskus.fi / osakaskunnat ja www.ahven.net.

 

Osakaskuntien yhdistäminen

Iso yksikkö on toimintakykyisempi kuin pieni yksikkö. Apuvälineitä osakaskuntien yhdistämiseen löytyy netistä osoitteesta www.ahven.net ja apua yhdistämisasioihin voi pyytää oman alueen kalatalousneuvojilta.

 


Suomen Kalastuslehti tilaukset

Lehti ilmestyy 8 kertaa, vuosikerran määräaikainen tilaushinta on 42 € ja kesto-tilaus 41 €. Lehden tilauksen voi tehdä joko kalatalouskeskuksen tai Kalatalouden keskusliiton kautta (jos teet tilauksen Keskusliiton kautta, mainitse että olet Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n jäsen).

 

 

Lopputalven terveiset,

 

Aarno Karels            Vesa Tiitinen               Manu Vihtonen

toiminnanjohtaja     kalatalousneuvoja     Urpalanjokihankkeen projektikoordinaattori

 

 

Joensuuta kaavaillaan lohipääkaupungiksi (Karjalainen 3.4.2012)

Julkaistu 2013-04-04 17:23:12

Tammikuussa perustettu Saimaan Lohikalayhdistys suunnittelee Joensuun julistamista Saimaanlohen pääkaupungiksi. Yhdistys herättelee myös ajatusta Utrankoskien kunnostamisesta lohen luontaiseksi kutuvirraksi.

Pohjois-Karjalan ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa ei pidä ajatusta lohipääkaupungista ollenkaan pöllömpänä.

-  Tämän seudun vedet ovat olleet kautta aikojen saimaanlohen tärkein lisääntymisalue, hän muistuttaa.

Lohikalojen alamitan nostamista myös asetustasolla vähintään 60 senttiin vaaditaan laajalla rintamalla.

>> Lue tästä koko juttu

 


 

Järvilohen pelastusoperaatiossa pallo nyt kalastajilla -

Julkaistu 2013-03-30 08:32:38

Sukupuuton partaalla pyristelevän villin järvilohen pelastamisessa ollaan siirrytty uuteen aikakauteen. Kun vielä muutama vuosi sitten lajin suurimpana lisääntymisesteenä oli luontaisten kutupaikkojen puute, aukeaa tänä vuonna lohille täysin uusia koskialueita. Myös kalastustapojen on muutettava, jos kanta halutaan elvyttää.

> Lue tästä lisää

Mistä on kyse?

  • Äärimmäisen uhanalainen järvilohi on sukupuuton partaalla
  • Kannan elvyttäminen alkaa tänä vuonna Vuoksen vesistössä
  • Tutkija sysää vastuuta villin järvilohen pelastamisessa myös kalastajille

Vastuu luontaisesti lisääntyvän järvilohen kannan kasvattamisessa on nyt myös kalastajilla, sanoo RKTL:n erikoistutkija Jorma Piironen.

Järvilohi pääsee jo tänä syksynä yrittämään lisääntymistä Pohjois-Karjalassa yhdessä alkuperäisessä kutujoessaan KHO:n tammikuisen päätöksen turvin.

Maakunnan kosket ja virta-alueet tyrehtyivät muinoin energiayhtiöiden valjastaessa joet energiatuotantoon.

Kutulohia aiotaan siirtää tänä syksynä Pielisjoesta Kuurnan voimalan alapuolelta Ala-Koitajoen vanhaan uomaan. 

- Päätös avaa uuden sivun järvilohen historiassa. Kudun onnistuminen ja riittävä poikastuotanto luonnonympäristössä ovat järvilohen elinkierron palauttamisen kannalta tärkeintä. Nyt myös kalastajien toiminnalla on entistä suurempi merkitys. Villejä kaloja ei saisi joutua pataan, Piironen sanoo. 

Kalastusta varten istutettavat kalat merkitään rasvaeväleikkauksella, jotta ne voidaan erottaa villeistä, rasvaevällisistä lohista. 

Miksi kaloja ylipäätään istutetaan, jos niistä ei haluta tuottoa.

- Jorma Piiroinen

 

Alamitat eivät biologisesti perusteltuja

Kalastajien lisäksi lohen tulevaisuuteen vaikuttaa myös lainsäätäjien toimet. Pitkään ja hartaasti valmistellussa kalastuslain kokonaisuudistuksessa puututaan todennäköisesti myös liian pienenä pidettyihin lohen alamittoihn.

- En tiedä mistä hihasta ne on ravisteltu 1980-luvulla,  mutta niillä ei ole mitään tekemistä biologian kanssa. Nykyäänhän tilanne on ihan sama, kuin metsänomistaja kaataisi taimikon. Esimerkiksi taimenen alamitta voi olla tietyillä järvillä 40 senttimetriä. Se on vasta reilun puolen kilon kokoinen, kun taimen pystyy kasvamaan jopa kahdeksankiloiseksi, Piironen toteaa.

Piiroisen mielestä taimenen perusteltu alamittakoko olisi 50-55 senttimetriä ja järvilohen osalta 60 senttimetriä. Tähän löytyy biologiset perusteet, sillä näihin mittoihin kalat kasvavat nopeasti jo parin järvivuoden aikana.

- Sitä paitsi liha on parhaimmillaan juuri ennen ensimmäisen sukukypsyyden saavuttamista. 60 senttinen järvilohi on muuten jo yli kaksikiloinen, eli sehän tuplaisi tuoton nykyiseen alamittaan verrattuna. Miksi kaloja ylipäätään istutetaan, jos niistä ei haluta tuottoa, Piiroinen kysyy.

- Jos ajatellaan villiä kalaa ja puhutaan yhden kudun periaatteesta, niin alamitta tulisi nostaa 70-80 senttiin. Parasta olisi kuitenkin jättää ne villit kalastamatta.

Tulokset näkyvät 2020-luvulla

KHO:n päätös uusien vaelluspaikkojen avaamisesta on siis ainoastaan päänavaaja villin järvilohen pelastamisoperaatiossa.

Niillä ei ole mitään tekemistä biologian kanssa.

- Jorma Piironen

 

Ensimmäiset villit järvilohet voisivat olla Vuoksen selkävesillä aikaisintaan 3-4 vuoden kuluttua. Todelliset tulokset kannan elvyttämisessä nähdään vasta 2020-luvulla.

Tähän mennessä pallo on Piirosen mukaan kalastajilla.

  - Kun lohen järvivaiheen vaellukset ulottuvat aina eteläisimmille Saimaan selkävesille, on myös kalastajien rooli todella merkittävä seuraavat kymmenen vuotta. Jos ensimmäiset villit kalat syntyvät ensi vuonna, niin varsinaisia tuloksia takaisin kudulle yrittävinä lohina nähdään vasta monen vuoden päästä, Piironen sanoo.

 

Saimaan järvilohi voitti voimayhtiöt KHO:ssakin

Julkaistu 2013-02-04 10:39:56

Järvilohismoltti valmiina merkattavaksi

Järvilohen poikanen. Kuva: RKTL

Voimayhtiö Vattenfallin on lisättävä merkittävästi vedenjuoksutusta Ala-Koitajoen vanhaan uomaan Saimaan järvilohen poikastuotannon edistämiseksi. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut vesivoimalaitosten kalataloudelliset lupa-ehdot.

Mistä on kyse?

  • Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut vesivoimayhtiöiden kalataloudelliset lupaehdot
  • Ehdot koskevat Pielisjoessa Kuurnan ja Kaltimon sekä Pamilon voimalaitoksia
  • Uusilla juoksutussäännölillä halutaan edistää Saimaan järvilohen poikastuotantoa

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että Pamilon vesivoimalaitoksen omistavan Vattenfallin on lisättävä merkittävästi veden juoksutusta Ala-Koitajoen vanhaan uomaan. Kesäkauden virtaama käytännössä kolminkertaistuu. Vettä on juoksutettava nyt 1.4.-31.9. vähintään 6 kuutiota sekunnissa ja 1.10.-31.3. vähintään 4 kuutiota sekunnissa.

Vähimmäisjuoksutuksia koskevat määräykset ovat voimassa 7 vuotta. Suurempi virtaama lisää koskipinta-alaa ja sen uskotaan parantavan uhanalaisen järvilohen poikastuotantoa.

- Tämä on iso askel oikeaan suuntaan. Sataprosenttisesti ei voi taata, onko tämä riittävä toimenpide, mutta se selviää lähivuosien kuluessa, että saadaanko tästä riittävää lisähyötyä kannan säilyttämiselle, sanoo kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Nyt päätökseen saadut kalataloudellisten lupaehtojen muutokset tukevat pyrkimyksiä säilyttää Saimaan järvilohi osana suomalaista kalastoa.

- Veli-Matti Kaijomaa

 

Lisäksi Pielisjoessa Kuurnan voimalaitoksen omistavan Kuurnan Voima Oy:n ja Kaltimon voimalaitoksen omistavan UPM-Kymmene Oyj:n kalatalousmaksut nousevat huomattavasti. Kuurnan Voima maksaa jatkossa Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle vuosittain 39 500 euroa ja UPM-Kymmene 68 500 euroa. Raha käytetään kalojen istutukseen ja muihin kalakannan säilyttämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin.

- Pielisjoessa oli luonnontilan aikana noin 240 hehtaaria koski- ja virta-alueita. Koskia tuhoutui Pamilon voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä yli 60 hehtaaria, Kaltimon voimalaitoksen rakentamien yhteydessä lähes 100 hehtaaria ja Kuurnan voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä noin 70 hehtaaria. Nyt koskialueita on jäljellä yhteensä noin 10 hehtaaria, sanoo kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

- Muutos oli niin dramaattinen, että virtakutuiset kalat lähes hävisivät. Nyt päätökseen saadut kalataloudellisten lupaehtojen muutokset tukevat pyrkimyksiä säilyttää Saimaan järvilohi osana suomalaista kalastoa, kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa sanoo.

Lisää aiheesta

Voimayhtiöt hävisivät järvilohelle oikeudessa 

11.4.2011

 

KHO: Hiitolanjokeen suunniteltava kalatiet (Yle-Etelä-Karjalan radio 31.1.2013)

Julkaistu 2013-02-01 07:57:16

Kuva: Etelä-Karjalan radio.

Katso tästä linkki: http://yle.fi/uutiset/kho_hiitolanjokeen_suunniteltava_kalatiet/6474109

Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä Laatokkaan laskevan Hiitolanjoen kalateistä. Päätös edellyttää, että Vantaan Energia ja Hiitolanjoen Voima rakentavat voimaloihinsa kalatiet.Korkein Hallinto-oikeus on hylännyt voimayhtiöiden valituksen Hiitolanjoen kalateistä. Oikeuden päätös jättää voimaan hallinto-oikeuden tuomion, joka hyväksyi Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen kalateistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Korkein Hallinto-oikeus piti voimassa päätöksen, joka edellyttää kalateiden rakentamista kolmeen Hiitolanjoen voimalaan. Päätöksen mukaisesti Vantaan Energian ja Hiitolanjoen Voiman on rakennettava voimaloihinsa kalatiet, luovutettava niihin vesi  ja järjestettävä kalan kulun seuranta.

Ympäristölupavirasto määräsi Hiitolanjoen Voima Oy:n ja Vantaan Energia Oy:n tekemään selvityksen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten padot ohittavien kalateiden vaihtoehtoista, suunnitelmat kalateistä ja hakemukset kalateiden rakentamisesta. Korkein hallinto-oikeus pidensi voimayhtiöiden määräaikaa toimien suorittamiseen tämän vuoden loppuun.

Hiitolanjoki on rajajoki, joka virtaa Kaakkois-Suomesta Rautjärveltä Venäjän puolelle. Joki laskee Laatokkaan. Joesta kahdeksan kilometriä virtaa Suomen puolella, 45 kilometriä Venäjän puolella.

Lisää aiheesta

”Ekovoimala” pysäyttää lohen kutuaikeet 

25.1.

Voimalayhtiöt valittivat Hiitolanjoen kalateistä 

8.6.2011

Vesienhoitosuunnitelma korostaa kuormituksen vähentämistä 

10.12.2009

Laatokanlohen kutu onnistui 

8.12.2009

 

Etelä-Karjalan lähikalasta on paha pula (Etelä-Saimaa 23.11.2012)

Julkaistu 2012-11-27 11:26:56

>> Katso tästä Etelä-Saimaan juttu

 

Rohkaisevia tuloksia koskikunnostuksista (RKTL/RIFCI-hanke tiedote 12.11.12)

Julkaistu 2012-11-13 11:23:50

12.11.2012

Lohikalat lisääntyneet Kaakkois-Suomen rajajoilla

>> Katso tässä

 

Kaakkois-Suomen rajajoilla tehdyt tutkimukset osoittavat koskikunnostusten tuottavan hedelmää. Lohikalat ovat koekalastusten mukaan lisääntyneet Mustajoella ja Soskuanjoella.

 

 

Musta- ja Soskuanjoella on tehty RIFCI-projektissa (Rivers and Fish – Our Common Interest) kunnostuksia jo yli kymmenellä koskialueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tutkimukset osoittavat, että lohikalat ovat ottaneet kunnostetut lisääntymis- ja poikastuotantoalueet omikseen. Mustajoella taimenen keväällä kuoriutuneita poikasia löytyi uusilta, aiemmin tyhjiltä koskialueilta. Soskuanjoella lohikalat eivät ole lisääntyneet vuosikymmeniin, mutta nyt koskessa oli runsaasti lohen poikasia. Tulokset kertovat kunnostusten hyödyistä. Jo verrattain pienillä toimilla, kuten kutusoraikkojen muodostamisella, voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan.

Lohikalojen lisääntymistä on edistänyt myös viime syksyn ja talven hyvä vesitilanne, mikä on estänyt kutusoraikkojen kuivumisen ja mätijyvien jäätymisen.

Tutkimusten perusteella Rakkolanjoen ja Hounijoen Suomen puoleisten osien kalasto koostui normaalista sisävesistöjen lajistosta, josta lohikalat odotetusti puuttuivat. Rakkolanjoen Venäjän puoleisilla osilla taas elää vakaa meritaimenkanta, joka on tarkoitus saada nousemaan tulevaisuudessa kudulle myös Suomen puolelle. Patorakenteita tullaan muuttamaan niin, että kalojen vaellus mahdollistuu. Rakkolanjokeen on RIFCI-hankkeessa myös istutettu merilohta. Istutuksilla halutaan auttaa lohen kotiutumista jokeen.

Koskikunnostukset ja kalatutkimukset ovat osa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vetämää RIFCI-hanketta. Hanketta rahoittavat Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC -ohjelman lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen Karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation sekä Viipurin aluehallinto.

Taimenet ovat ottaneet innolla vastaan uudet kutualueet. Kuva Esko Kivistö

 

Soskuanjoessa syntynyt merilohen poikanen. Kuva Anna Lindgren

 

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Matti Vaittinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 040 775 4966 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Tutkija Ari Saura, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 040 769 8562 etunimi.sukunimi@rktl.fi

 

This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland

 

06.11.2012: Puumalan troolikeskustelu

Julkaistu 2012-10-27 12:46:38

Puumalassa 5.11.2012 pidetty troolikeskustelutilaisuus veti paikalle noin 70 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Mukana oli niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastajia, sekä laaja joukko kalatalouden asiantuntijoita.



Asiantuntijoiden pitämät esitykset korjasivat monia väärinkäsityksiä troolikalastusta koskien. Vetouistelijan ja ammattikalastajan puheenvuorot taas toivat esille eri kalastajaryhmien näkemyseroja. Myös osakaskuntien edustajien kannanottoja kuultiin keskustelun lomassa.

 

Tilaisuus oli selvästi tarpeellinen ja vastaavia keskusteluja olisi hyvä käydä jatkossakin. Alta löydät tilaisuuden esitykset, joihin kannattaa tutustua tarkasti. Ammattikalastaja Markku Törrönen puhui tilaisuudessa ilman muistiinpanoja, joten hänen esityksensä valitettavasti puuttuu listasta. Tiivistelmän hänen ja muiden puhujien esitelmistä voit lukea Ari Mannisen kirjoittamasta yhteenvedosta:

Ari Manninen - Troolimysky Puumalassa

 

Tilaisuuden esitykset:

Timo Marjomäki (Jyväskylän yliopisto) - Muikun kannanvaihtelu ja kalastuksen säätely

Timo Turunen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) - Järvilohi ja -taimen troolin sivusaaliina  

Aarno Karels (Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus) - Etelä-Saimaan kalataloustarkkailun tuloksia

 

Seppo Reponen (Etelä-Savon ELY-keskus) - Lupajärjestelmät  

Markku Törrönen (ammattikalastaja) - Troolikalastajan puheenvuoro

 

 Timo Korkka (vetouistelija) - Vetouistelijan puheenvuoro  

 

Niilo Valkonen (Future Missions Oy) - Lajittelusäleikön kehittäminen trooliin

 

Mirko Laakkonen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) - Saimaan lohikalat -hanke

 

Saimaan lohiriitoihin haettiin liennytystä (Etelä-Saimaa 6.11.2012)  

 

 

5.11.2012 22:58 | Päivitetty: 5.11.2012 23:07

Saimaan kalastuskiistoissa on käytetty kovinta kieltä lohenpyynnistä. Kuvaaja: Lassi-Markku Tuominen

 Saimaan kalastajien erimielisyyksiä liennytettiin illalla Puumalassa. Erityisesti vetouistelijat ovat syytelleet ammattimaista troolikalastusta siitä, että se vie Saimaan arvokkaat järvilohet.  

 

 — Troolaus on lähtenyt käsistä ja kiihtynyt tänä syksynä, sanoi vetouistelijoiden edustaja Timo Korkka.  

 

 Ammattikalastaja Markku Törrösen mukaan järvilohet ovat troolauksessa vain murto-osa saaliista.  

 

Järvilohen saalisosuus on troolauksessa tutkimuksenkin mukaan pieni. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen arvion mukaan eteläisen Saimaan järvilohista vetouistelijat pyytävät 65 prosenttia, verkkokalastajat 29 ja 2 prosenttia jää troolareiden saaliiksi. 

 

Puumalan tilaisuudessa oli mukana ammattikalastajien, vetouistelijoiden, osakaskuntien ja asiantuntijoiden 70 hengen miesjoukko. 

 

>> Lue tässä Etelä-Saimaan lehtijuttu.

 

 

Troolikalastus Saimaalla, keskustelutilaisuus Puumala 5.11.2012  

 

Saimaan lohikalat -hanke ja Itä-Suomen kalatalousryhmä järjestävät 5.11.2012 keskustelutilaisuuden troolikalastuksesta Saimaalla. Tilaisuus on kaikille avoin ja pidetään Puumalan seurakunnan Särkirannan kokoontumistilassa (Koskenseläntie 199) kello 16:30 alkaen.

 

Tarkemmat tiedot ohjelmasta alla olevasta kutsusta, tervetuloa!

  >> Kutsu keskustelutilaisuuteen 

 

 

Osakaskunta kerää rahaa Saimaanlohen suojeluun

 

Suomen Kalastuslehti 8.2012 

 

>> Lue tästä

 

Troolauskiistat myrskyävät Saimaalla  

 

Etelä-Saimaa 1.11.2012 

 

 >> Lue tästä

 

 

Saimaan kalastusta on myös säädeltävä (Etelä-Saimaa 27.12.2012)

 

Etelä - Saimaan mielipide 27.10.2012

 

 

Sakari Kuikka

 

Kalastusbiologian professori

 

Helsinki

 

>> Lue tästä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvakertomus: Pelastuuko Saimaan järvilohi? Suomen Kuvalehti 43/2012

Julkaistu 2012-10-30 10:57:28

>>>> Katso kuvakertomus järvilohien viljelystä täällä.

Verkko heiluu vedessä, ja kalanviljelijä Marko Svärd nostaa kätensä ilmaan.

”Nyt on kalaa”, hän huikkaa, ja harjoittelija Harri Liukko ohjaa pienen veneen asemiin verko viereen.

Olemme Kuurnan vesivoimalaitoksella Kontiolahdella, Pohjois-Karjalassa, ja meneillään on jokasyksyinen järvilohen emokalojen pyynti. Tänne asti vaeltaneita koiras- ja naaraskaloja pidetään hengissä istutusten avulla. Luonnosa syntyneitä järvilohenpoikasia löytyy vain satunnaisesti.

Verkko on viritetty Pielisjoen leveydeltä ja lisäksi rannan suuntaisesti muutamia.

Syksy on ollut sateinen. Vesi on niin korkealla, että osa joenrannan pikkutiestä on veden alla. Uhanalainen järvilohi ei kuitenkaan pääse kutupaikalleen, sillä esteenä on kolme voimalaitosta.

Pelastuuko Saimaan järvilohi? Lue reportaasi painetusta Suomen Kuvalehdestä 43/2012 (ilm. 26.10.)

 

Jäsentiedote / Ahvenposti 2/2012

Julkaistu 2012-09-28 14:18:07

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

>> KATSO TÄSSÄ TULOSTUSVERSIO

 

KALASTUKSENVALVOJIEN KOULUTUS JA TUTKINTOKOE 30.10.2012 SIMPELEELLÄ

 

Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry järjestää tiistai 30.10.2012 klo 12.00 - 16.30 kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuden Simpeleen Teboililla (kabinetti). Koulutus antaa kalastuksenvalvojille valmiudet toimia uusien kalastuksenvalvontaa koskevien säännösten mukaisesti.

Kurssin päätteeksi on mahdollista suorittaa kalastuksenvalvojan koe, mikä antaa valtuudet toimia kalastuksenvalvojana. Koe alkaa klo. 17.00 ja Kaakkois - Suomen ELY-keskus vastaa kokeen käytännön toimista. Myös pelkkään kalastuksenvalvojan kokeeseen voi osallistua. Koulutukseen/kokeeseen voidaan ottaa korkeintaan 40 henkilöä.

 

Koulutuksen/koulutusmateriaalin hinta on 50 euroa + alv 23 %/osallistuja. Lisäksi  ELY - keskuksen tutkintomaksun hinta on 50 euroa. Maakunnan kalastusalueet tukevat koulutusta/kokeen suorittamista edistämismäärärahoista. Olkaa yhteydessä asiassa kalastusalueiden puheenjohtajiin/isännöitsijöihin. Osaan opetusmateriaaliin on mahdollista tutustua etukäteen Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilla: http://www.ahven.net/kalastuksenvalvonta .

 

Valvojakokeeseen osallistuvilla tulee olla mukanaan passikuva (1 kpl) valvojakorttia varten.

 

Ilmoittautuminen 20.10.2012 mennessä:

Vesa Tiitinen, vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi, puh. 0400-716120  tai

Aarno Karels, aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi, puh. 040-5171785

 

Kalapisa 2017-hanke

Kalapisa 2017 - hankkeen työt on aloitettu kuluvan kesän aikana. Tutustukaa aiheeseen kalatalouskeskuksen sivuilla http://ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=41&yl=11&lu=18 . Hanke jatkuu nuottauksilla lokakuun toisesta viikosta eteenpäin.

Lisätietoja Vesa Tiitiseltä.

 

Kuha- ja siikaistutuksen tilanne

Tämän syksyn kuhatoimitukset on tehty. Siikaistutukset jatkuvat vielä lokakuun puoleen väliin asti.

 

Jokirapukysely

Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry ja Itä - Suomen yliopisto toteuttavat jokirapukantoja ja rapuvesiä koskevan kyselyn, jolla tuetaan paikallista raputaloutta. Kysely on myös osaa laajemman, ulkopuolisella rahoituksella toteutettavan raputaloushankkeen valmistelua. Tiedustelu postitetaan osakaskuntien puheenjohtajille ensi viikon (40) loppupuolella. Toivomme, että vastaatte kyselyyn aktiivisesti.

  

Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin 29.8.

Valtakunnallista kalastuspäivää 2012 vietettiin perinteisesti elokuun viimeisenä keskiviikkona 29.8. Yli neljässäkymmenessä tapahtumassa ympäri Suomea opastettiin noin 15 000 osallistujaa. Valtakunnallisen kalastuspäivän tavoitteena on edistää kansalaisten monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada erityisesti lapset ja nuoret kalaan. Etelä-Karjalassa järjestettiin Valtakunnallisen kalastuspäivä Parikkalassa, Imatrassa, Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Lemillä ja tapahtumissa osallistui arvioitu yli 600 koululaista.

 

Kalastusoppaille uusi lupatyyppi

Kesäkuussa tuli voimaan kalastuslain uusi 8 a §, joka on luonut uuden kalastuslupatyypin kalastusoppaille. Lainmuutoksen taustalla on kalastusoppaiden vaikeudet sopia luvista omistajien kanssa alueilla, joilla vesienomistus on pirstaleista. Uuden säännöksen mukaan kalastusopas voi ELY-keskukselta hakea luvan kalastusretkien järjestämiseksi. Lupa maksaa 100 euroa vuodessa ja on voimassa 5 vuotta kerrallaan. Luvan perusteella opas saa viedä enintään 6 henkilön ryhmiä kalastamaan luvassa määritellylle alueelle. Luvat myönnetään koko ELY-keskuksen alueelle tai rajatulle alueelle. Retkeen osallistuvien tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu. Sekä oppaiden lupamaksu, että asiakkaiden suorittamat maksut, tuloutetaan vesienomistajille viehekalastusmaksujen tapaan. Lupiin liitettävien rajoitusten (alueelliset rajoitukset tai saaliskiintiöt) osalta pyydetään vuosittain kalastusalueiden lausunnot. Lupaan on liitettävä rajoituksia jos kalakannan kestävyys sitä vaatii. 


Pyydysten merkintä uudistui

Kalastuslain uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan huhtikuun alusta. Samassa yhteydessä muuttuivat säännökset pyydysten merkinnästä. Seisovien ja kiinteiden pyydysten selvästi havaittava merkintä on nyt pakollinen. Muutoksen tarkoituksena on parantaa veneilyturvallisuutta ja helpottaa valvontaa. Tarkemmin aiheesta Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta Merkitse pyydyksesi oikein esitteestä: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/186.pdf

 

Vesienhoitosuunnitelmat päivitetään

Puhtaat vedet vaativat tekoja. Parhaillaan valmisteltavissa vesienhoitosuunnitelmissa tullaan kertomaan, mikä on jokien, järvien, rannikkovesien sekä pohjavesien tila ja miten vesien tilaa aiotaan parantaa. Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa vesienhoitosuunnitelmiin laajan, 17.12.2012 saakka kestävän kuulemisen kautta. Lisää aiheesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=413382&lan=fi&clan=fi

 

Meritaimenet ja merilohet lisääntyvät Etelä-Karjalan rajajokien Suomen puolella

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen on onnistunut lisääntymään nyt myös Urpalanjoen Suomen puolella. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen  sähkökoekalastuksissa saatiin Muurikkalan padon alapuolella  kaksi tänä keväänä joessa syntynyttä taimenen poikasta. Tapaus on merkittävä, sillä Urpalanjoen taimenen ei tiedetä lisääntyneen valtakunnan rajan ja alimman nousuesteen välisellä jokialueella vuosikymmeniä jatkuneen tutkimushistorian aikana (ainakaan 30 – vuoteen). Venäjän puoleinen lisääntyminenkin on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa, mutta kuitenkin suhteellisen säännöllistä. 

Lue lisää: http://www.urpalanjoki.fi/index.php?p=8&id=107

 

Toinen merkittävä merilohenpoikashavainto Suomen puolella saatiin Kaakkois – Suomen ELY-keskus RIFCI-hankkeen tekemässä sähkökoekalastuksessa Lappeenrannan Soskuanjoella. Viime vuoden kunnostetussa koskiosuudessa sähkökoekalastussaaliissa oli useita tänä keväänä syntyneitä merilohenpoikasia. Katso RIFCI-hankkeen nettisivut: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26505&lan=fi

 

<><                <><                <><                <><

 

Syysterveisin, Aarno Karels, Vesa Tiitinen ja Manu Vihtonen

   

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry,

Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta. 

www.ekkalatalouskeskus.fi

 

toiminnanjohtaja Aarno Karels, aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi, puh. 040-5171785 

kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi, puh. 0400-716120   

Urpalanjokialueen kunnostushankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen, manu.vihtonen@urpalanjoki.fi, puh.  044-7121722.

 

 

Taimen lisääntyy nyt myös Urpalanjoen Suomen puolella

Julkaistu 2012-08-25 15:04:32

LEHDISTÖ-/MEDIATIEDOTE 24.8.2012

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen on onnistunut lisääntymään nyt myös Urpalanjoen Suomen puolella. Urpalanjokialueen kehittämishanke ja Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry suorittivat sähkökoekalastusta Muurikkalan padon alapuolella keskiviikkona 22.8.2012. Saaliiksi tuli kaksi tänä keväänä joessa syntynyttä taimenen poikasta (71 mm ja 4 g, 84 mm ja 6 g). Taimenten kutu on siis onnistunut syksyllä 2011 Muurikkalan Myllykosken padon alapuolella, vaikka elinolosuhteet padosta johtuen eivät ole kaloille optimaaliset. Siksi kalat saatiinkin padon ohijuoksutus kohdista ja alakanavasta. Varmuudella voidaan todeta taimenten olevan luonnossa syntyneitä, sillä taimenen velvoiteistutukset Urpalanjokeen lopetettiin jo noin 20 – vuotta sitten. Taimenta ei saa nykyisiin jokialueelle edes istuttaa sen nykyisen Venäjän puoleisen geeniperimän sekoittumisvaaran vuoksi. Mittausten ja näytteidenoton jälkeen pienet taimenen poikaset vapautettiin virkeinä takaisin pyyntipaikkoihin. Samalta tutkimusalalta tuli myös ahvenia, mateita, särkiä, haukia ja kivisimppuja.

 

Tapaus on merkittävä, sillä Urpalanjoen taimenen ei tiedetä lisääntyneen valtakunnan rajan ja alimman nousuesteen välisellä jokialueella vuosikymmeniä jatkuneen tutkimushistorian aikana (ainakaan 30 – vuoteen). Venäjän puoleinen lisääntyminenkin on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa, mutta kuitenkin suhteellisen säännöllistä.  Kesällä 2011 aloitettiin Suomen puolen alajuoksun virta-alueiden soraistukset, jotta vaelluskalojen lisääntymiselle ja poikastuotannolle olisi paremmat edellytykset myös Suomen puolella. Työtä on jatkettu nyt myös vuonna 2012. Kunnostukset ovat osana Urpalanjokialueen kehittämishanketta, jonka keskeisenä talkookumppanina toimii Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Etelä-Karjalassa on nyt siis uusi taimenjoki ja ennen kaikkea myös valtakunnallisesti tärkeä meritaimenjoki.

 

Padot Suomen puolella estävät kalojen liikkumisen

 

Kolmen padon ohittamisen jälkeen avautuisi koko Urpalanjoen Suomen puoleinen noin parikymmentä koskea käsittävä kokonaisuus vaelluskalojen käyttöön. Tätäkautta myös lisääntymis- ja poikastuotantoalueet moninkertaistuisivat.  Nykyisellään merestä nousevat kalat tavoittavat kunnostuksista huolimatta hyvin pienen osan koko jokea. Käytännössä kaikki merkittävät ja suurimmat kosket jäävät ilman kalateiden rakentamista Suomen puolella ikiajoiksi saavuttamattomiin. Venäjän puolella patoja ei ole. Vanhat ja vielä toteutumattomat kalatiesuunnitelmat ajanmukaistettiin kuluneena vuonna. Toivottavasti nyt tehty taimenten poikaslöydös Suomen puolelta antaa tarmoa jatkaa hyvin alkanutta jokialueen kunnostustyötä. Samalla se tuo toivottavasti uutta intoa eri tahoille viedä kalatiesuunnitelmia kohti toteutusta. Eri rahoituskanavia ja hyvää yhteistyötä tarvitaan myös jatkossa Urpalanjokialueella.

 

 

Lisätietoja:

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

p.  044-7121722

manu.vihtonen@urpalanjoki.fi

www.urpalanjoki.fi

 

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Taimen lisääntyy nyt myös Urpalanjoen Suomen puolella.pdf

 

Katso myös: http://yle.fi/uutiset/meritaimen_lisaantyi_urpalanjoella/6268818

 

Muikku alkaa olla optimikoossa

Julkaistu 2012-07-31 17:08:35

Saimaalla muikku on tärkein saaliskala, mutta oikullinen. Muikkukannat vaihtelevat suuresti, ja 1980- ja -90-luvuila oli lähes täydellinen muikkukato. Nyt muikkukanta on kasvanut ja kalan keskikoko lähentelee optimaalista 15 senttimetriä. >> katso tästä.

 

Muikkuja laatikossa verkkojen keskellä.

 

Viimeiset kymmenen vuotta muikkua on Saimaalla ollut jopa liiaksi asti. Kaloja on syntynyt niin runsaasti, ettei ravinto ole riittänyt. Muikku onkin jäänyt kitukasvuiseksi ja pahimmillaan siinä on ollut vain ruoto ja nahka.

 

- Ammattikalastuksen kannalta liian pieni muikku on huono asia, vaikka kalaa määrällisesti saisikin. Pienet muikut eivät mene perkuukoneen läpi ja kalan käsittely on työlästä, kertoo kalastusbiologi Lasse Hyytinen.

Hyytinen kertoo, että tänä kesänä muikun keskikoko on kasvanut joka puolella Saimaata. Kun vielä aikaisempina kesinä on muikkuverkon silmäkoko ollut 12-13 millimetriä, on tänä kesänä muikkua voinut pyytää 14-millisellä verkolla.

- Luonterilla kokeilin 14-millistä verkkoa ja hyvin muikku tarttui verkkoon. Näytti vielä siltä, että loppukesästä joutuu vieläkin harvemmalla verkolla pyytämään, Hyytinen sanoo.

Muikun mystiset katovuodet

Muikku on tunnettu siitä, että sillä on säännöllisin väliajoin katoja. Pienemmissä järvissä noin joka toinen vuosi tulee voimakkaita muikkuvuosiluokkia. Lasse Hyytinen muistaa tosin ajan, jolloin Saimaalta ei muikkua irronnut liki viiteentoista vuoteen.

- 1983 vuodesta eteenpäin oli monta huonoa vuotta peräkkäin. Sille ei oikein selitystä ole löytynyt, vaikka jotkut ovat arvailleet ilmastonmuutosta syyksi. Muikkukannan vaihtelu johtuu normaalisti syksyn kutuajan ja kevään kuoriutumisajan sääolosuhteista.

Muikku on lomalaisellekin kiitollinen kalastettava, sillä aamupäivällä kun verkot laskee, on iltapäivällä jo muikkua pannulla tirisemässä.

- Muikun elämäntapa on sellainen, että se menee päiväksi pohjaan. Sehän liikkuu ravinnon perässä ja syksyisin, kun plankton nousee pintaan, silloin myös muikku on pinnassa, kalastusbiologi Lasse Hyytinen tietää kertoa.

 

Muikku (Coregonus albula)

  • Muikku on sisävesiemme tärkein talouskala.
  • Muikku luetaan kuuluvaksi lohensukuisiin kaloihin.
  • Viihtyy vain puhtaissa vesissä.
  • Muikku on nopeakasvuinen, se pyydetään keskimäärin 2-3 vuotiaana.
  • Muikku kuuluu nk. rasvaisiin kalalajeihin. Sen lihan rasvapitoisuus on keskimäärin 3,3 %:
  • Muikun päässä rasvaa on noin 6 %.
  •  Kuoreesta muikun erottaa mm. suun perusteella – muikun pieni suu on hampaaton.
  •  Muikku syö koko ikänsä pääosin eläinplanktonia.

 

Lähde: Kalatalouden keskusliitto, RKTL

Lisää aiheesta

  • Tarja NyyssönenTarja NyyssönenYle Etelä-Savo

 

Rapurutto voi sittenkin olla kohtalokas täpläravulle

Julkaistu 2012-07-31 17:02:55

 Täplärapu ei ehkä olekaan niin rutonkestävä kuin on ajateltu. Rapurutto yhdistettynä johonkin muuhun stressitekijään voi selittää kannan hiipumisen esimerkiksi Tampereen Pyhäjärvellä. >> katso tästä.

Rapu Kuva: YLE / Juha Tuominen

Tampereen Pyhäjärven täplärapukannan taantuminen saattaa johtua rapurutosta.

Täplärapua on pidetty hyvin rutonkestävänä, mutta nyt näyttää siltä, että rutto yhdistettynä johonkin muuhun stressitekijään voi aiheuttaa kannan romahduksen.

Rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että rapuruton vaikutuksesta täpläravun kannan vaihteluihin on olemassa esimerkkejä sekä Suomesta että Ruotsista.

- Noin kymmenesosa näistä täplärapuistutuksista kannan vahvistuttua romahtaa, syystä tai toisesta, ja yksi merkittävä syy tähän on se, että romahtaneet kannat on rapuruton infektoimia. Tämä rapuruttoinfektio sitten yhdessä muiden stressitekijöiden kanssa tekee sen täpläravunkin elämän erittäin vaikeaksi ja osin mahdottomaksi, rapubiologi Japo Jussila sanoo.

Muita stressitekijöitä ovat ympäristöstressi, erityisesti talvien lämpötilaolosuhteet, sekä muut mahdolliset taudit ja loiset. 

Pyhäjärven tilannetta seurataan

Rapurutto ilmenee puuttuvina raajoina ja mustina pisteinä eri puolilla ruumista. Rapurutto ei ole ihmiselle haitallinen ja myös ruttoa kantavan täpläravun voi huoletta syödä.

Tampereen kaupunki on asettanut Pyhäjärven kalastusalueelleen tälle kaudelle 11 sentin alamitan täpläravulle. Muutos liittyy tutkimukseen, jonka tavoitteena on rapukannan vahvistaminen.

Pyhäjärven rapusaalis on ollut laskussa viime vuosina. Syyksi on arveltu sääoloja ja liikaravustusta, mutta rapubiologi Jussila ei usko esimerkiksi liikaravustukseen ja epäilee 11 senttimetrin alamitan järkevyyttä.

- Rapukannan suojelemisen osalta en usko, että sillä on suurtakaan merkitystä. Tärkeintä on, että ravustus alkaa vasta kun naaraiden pyrstön alla oleva mäti on kuoriutunut poikasiksi. On vaikea nähdä, että isoilla vesialueilla pystyttäisiin rapukantaa liikaravustamaan.

Romahdusta seuraa elpyminen

Voimakasta täplärapukannan vaihtelua on aikaisemmin havaittu Suomessa mm. Säkylän Pyhäjärvessä ja Saimaalla.

Ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta kertoo, että pahin tilanne on silloin, kun täpläravun rutto iskee aiemmin rutottomaan kantaan.

- Esimerkiksi Saimaalla tilanne oli vuonna 2007 tällainen. Rapuruton takia erityisesti isot ravut olivat rumia. Viime kesänä tilanne oli jo parempi, Pursiainen sanoo.

Saimaalla täpläravulla on todettu olevan rapuruton lisäksi erityinen loinen. Rapubiologi Japo Jussilan mukaan kannan vahvistuminen Saimaalla näyttää hitaalta.

Lisää aiheesta

Tampere nosti pyydettävien rapujen alamitan 11 senttiin

  • Heli MansikkaHeli MansikkaYle Tampere

 

Ravustus Lappeenrannan kalavesille vuonna 2012

Julkaistu 2012-07-16 20:14:52

Ravustusalueet:

A) ERILLISET RANTA – ALUEET (myydään rapurantaa)

RANTA – ALUEEN NIMI

PAIKAT

HINTA

HISTORIA

1 Pallonlahti

1-9

40 €

12.vuosi/alueita yhdistetty 2006

2) Korkkitehtaanranta

1 - 2

50 €

7.vuosi/ennallaan

3) Tyysterniemi

1 – 4

50 €

11.vuosi/ennallaan

4) Naurissaari

1 - 13

40 € - 60 €

11.vuosi/ennallaan

5) Piiluvanranta

1 - 4

70 €

10.vuosi/ennallaan

6) Kivirannan puisto

1

50 €

10.vuosi/ennallaan

7) Kivisalmi

1 - 3

50 €

10.vuosi/ennallaan

8) Ruohosaari - Piiluvanselkä

1 - 15

50 € - 70 €

8.vuosi/ennallaan

9) Halkosaari

1 - 2

50 €

11.vuosi

10) Karhusaari

1 - 8

50 €

8.vuosi/ennallaan

 

B) RAVUSTUSLUPA - ALUEET(myydään rapumertalupia - lupamäärää ei ole rajoitettu)

1) Pikisaari - Kivisalmi – 4 €/rapumerta

2) Kahilan – ja Pappilanniemi  – 4 €/rapumerta

3) Ruohosaari (Ristisalmensaaret ja Salolahti) – 4 €/rapumerta

4) Sammonlahti – 4 €/rapumerta

 

Ravustusehdot:

- ravustus sallittu rapumerroilla

- ravustusta voidaan harjoittaa sekä veneestä että maalta käsin

- myydään rapurantaa edellisten vuosien tulosten perusteella

- rapumertojen määrää ei ole rajattu ostetulla alueella

- rapumerrat tulee merkata pyydysmerkeillä (Lappeenrannan kalavedet/rapu/2012)

ja vähintään 5 cm vedenpinnasta olevalla koholla, missä on uppoavat tai

painotetut köydet.

Lisäksi tulee pyydyksissä olla kalastajan nimi ja yhteystiedot.

- täpläravun alamitta 9 cm – alamittaiset ravut takaisin järveen

- valvonnasta vastaa jokainen ravustaja itse

- ravustusaika alkaa la 21.07.2012 klo 12.00 ja päättyy ke 31.10.2012 klo 24.00

- saaliskirjanpito – saalislomake  >>katso tästä.

- saalislomakkeen palautteiden kesken arvotaan kolme (3) 50 € arvoista lahjakorttia

Urheilu - Koskimieheen

 

Rapulupien myyntipaikka: URHEILU KOSKIMIES

- lupakuittivihko, kartat, rapupyydysmerkit

- saaliskirjanpitolomakkeet

 

Muuta huomioitavaa:

- ravustusalueet - merkintä myyntikarttaa ja ostajan karttaa

- rapurantojen ja ravustukseen oikeutettavien pyydysmerkkien

myynti aloitetaan ke 18.07.2012 klo 09.00

 

Seuraavat rannat eivät ole mukana yleisinä ravunmyyntipaikkoina

. Pallonlahti (Kariniemi, Larox ja Pola)

. Voisalmi/Piiluvanselkä (yksityiset rannat)

. Kivisalmi/Piiluvanselkä (yksityiset rannat)

. Huhtiniemi ja Nuottasaari

. muut karttaan merkitsemättömät alueet

 

Vastuuhenkilö: Vesa Tiitinen 0400 – 716120

 

> printtiversio

 

Pien-Saimaan KALAPISA 2017 – Hankkeen työt käynnissä

Julkaistu 2012-07-08 23:01:19

KALAPISA 2017 – HANKKEEN TYÖT KÄYNNISSÄ

 

Kaakkois – Suomen ELY – keskus on tehnyt 14.06.2012 virallisen rahoituspäätöksen KALAPISA 2017 – hankkeesta. Hankesuunnitelman mukaiset ravintoverkkokunnostukset on aloitettu rysäpyynneillä ensimmäisessä vaiheessa Käräis-, Syvävetteisten- ja Sunisenselällä kesäkuun alussa. Rysät koetaan päivittäin ja saalis tuodaan rantaan Merenlahden Talanlahdella. Työt jatkuvat rysäpyynneillä heinäkuussa Maavedellä. Rysäpyynnin kohdelajeina ovat salakka ja pienikokoinen särki, lahna ja ahven. Yrittäjä Kari Kinnunen apuvoimineen on pyynnin toteuttaja vuonna 2012.

 

KALAPISA 2017 - Tiedotteet ja media

>> Tiedote 2/2012

>> Tiedote 1/2012

>> YLE -Uutiset 3.7.2012

>> Vartti-lehti 4.7.2012

 

HANKKEEN TAUSTA JA TARVE

 

Läntisen Pien – Saimaan ekologinen tila on laskenut tyydyttävään/välttävään (Maavesi) tilaan pitkällä aikavälillä. Veden laatu on heikentynyt, sameus on lisääntynyt ja näkösyvyys alentunut. Sinileväkukinnot ja verkkojen limoittuminen ovat toistuneet vuosittain voimakkaina. Vuoksen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmassa esitetään Läntiselle Pien – Saimaalle jatkoaikaa vähintään vuoteen 2021 hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Toimenpiteiksi esitetään sekä ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä että järven sisäisen kuormituksen hallintaa. Pien – Saimaan kunnostuksen esiselvityshanke (PISA) on vuosina 2009 – 2010 laatinut toimenpideohjelman Läntisen Pien - Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi ja kunnostussuunnitelman veden laadun parantamiseksi. Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet on aloitettu PISA 2013 toimesta. Läntisen Pien – Saimaan sisäiseen kuormitukseen liittyen on tehty sekä selvitys Läntisen Pien – Saimaan kalastosta vuonna 2009 että suunnitelma kalayhteisökunnostuksen tarpeesta Läntisellä Pien – Saimaalla (Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry). Suunnitelmassa esitetään ravintoverkkokunnostuksia Läntisen Pien – Saimaalle etenkin sekä Maavedelle että Sunisen – ja Piiluvanselälle.

Hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä (ravintoverkkokunnostukset) tuetaan PISA 2013 tavoitteita eli parannetaan alueen veden laatua, turvataan virkistyskäyttö ja vedenhankinta, kehitetään alueen palveluiden, elinkeinojen ja työpaikkojen kehittämistä ja kohotetaan alueen vetovoimaisuutta ja imagon kohottamista.

 

HANKKEEN TAVOITE

 

KALAPISA 2017 – hankkeen tavoitteena on kalakannan rakenteen parantaminen, hoitokalastussaaliin käytön tehostaminen ja levien määrän ja sisäisen kuormituksen vähentäminen Läntisellä Pien – Saimaalla.

 

HALLINTO JA RAHOITUS

 

KALAPISA 2017 – hanke on Läntisen Pien – Saimaan kalastusalueen hallinnoima kaksivuotinen Euroopan aluekehitysrahaston alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyvä hanke. Hankkeen toteutusaika on 01.04.2012 – 30.06.2014. Hankkeen rahoittajat ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Kaakkois – Suomen ELY – keskus, Lappeenrannan kaupunki, Läntisen Pien – Saimaan kalastusalue ja kalastusalueen osakaskunnat. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 315.000 euroa, mistä EAKR – ja valtion rahoitusta on 157.500 euroa, kuntarahaa 78.750 euroa ja yksityistä rahaa 78.750 euroa.

 

HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ

 

Hankkeen johtamisesta ja seurannasta vastaa tärkeimpien sidosryhmien muodostama ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostavat edustajat osakaskunnista, kalastusalueesta, kunnista ja Kaakkois – Suomen ELY – keskuksesta. Hankkeen sisäisestä johtamisesta vastaa hankehakija yhdessä ostopalvelutuottajien kanssa.

 

 

KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT

 

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä/hyödynsaajina ovat matkailuyritykset (9 kpl majoitusyritystä, 1 kpl risteily – yritystä ja 3 kpl elämyspalvelu (kalastusoppaat) yritystä) ja matkailijat. Muita hankkeen välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin hankkeen toiminta kohdistuu, ovat alueen osakaskunnat (71 kpl), yksityiset vesialueen omistajat (16 kpl), osakastilat/mökkiläiset (8100 kpl), kalastusalue (1 kpl), kunnat (4 kpl), vesien virkistyskäyttäjät esim. vapaa - ajankalastajat (yli 1.000 kpl), alueen asukkaat (8.000 kpl) ja yritykset. Hankkeen muina hyödynsaajina ovat hankkeen suunnittelijat, toteuttaja ja eri järjestöt.

 

 

TOIMENPITEET

 

Hankkeen päätoimenpide on ravintoverkkokunnostukset. Toimenpide hankitaan alan ammattilaisilta ostopalveluina luonnonprosessien monimutkaisuuden, hitauden ja osin heikosti tunnettujen vuorovaikutussuhteiden vuoksi. Tämän vuoksi myös toimintoja jatketaan yksityisellä rahoituksella hankkeen jälkeen vuoteen 2017. Muita toimenpiteitä ovat hoitokalastussaaliin käytön tehostaminen, kalaston ja veden laadun seuranta. Hanke on osa Pien – Saimaan kunnostamiseen liittyvää laajaa hankekokonaisuutta.

 

Ravintoverkkokunnostus tehdään vuosittain seuraavasti:

 

Vuosi 2012 ja 2013

Pyyntiponnistus koostuu vähintään 1.000 rysäkokupäivästä + nuottauksesta vuodessa. Saalistavoitteeksi asetetaan pienikokoiset (pituus alle 15 cm) särjet, salakat, ahvenet, kiisket ja lahnat. Rysäpyynti toteutetaan toukokuun lopun ja heinäkuun aikana ja nuottaus syksyllä.

 

Vuosi 2014

Pyyntiponnistus koostuu vähintään 500 rysäkokupäivästä. . Saalistavoitteeksi asetetaan pienikokoiset (pituus alle 15 cm) särjet, salakat, ahvenet, kiisket ja lahnat. Rysäpyynti toteutetaan toukokuun lopun ja kesäkuun aikana.

 

Seuranta koostuu veden laadun ja kalaston seurannasta. Veden laadun seuranta pitää sisällään seurannan eläinplanktonin, a – klorofyllin, näkösyvyyden ja sedimentin osalta. Kalaston seuranta pitää sisällään kalasaaliin tarkan seurannan lisäksi saalislajien ikä- ja kokojakaumat. Ennen kalastorakenteen kunnostuksia tehdään erilliset ohjelmat veden laadun ja kalaston seurantaan.

 

 

HANKKEEN PANOKSET JA KUSTANNUSARVIO

 

Hankkeen panoksilla tarkoitetaan toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavaa henkilötyötä ja muita voimavaroja. Panokset ja kustannukset (ilman arvonlisäveroa) vuosittain on kerätty alla olevaan taulukkoon.

 

PANOS

MÄÄRÄ

EUROT

YHTEENSÄ

VUOSI 2012

 

 

 

Hallinnointi ja tiedotus

 

4000

 

Ostopalvelut/Ravintoverkkokunnostus

Tarjouskilpailu

100000

 

Ostopalvelut/Saaliin hyötykäytön tehostaminen

Tarjouskilpailu

10000

 

Ostopalvelut/Seuranta

Tarjouskilpailu

10000

 

Muut kustannukset

 

1200

125200

VUOSI 2013

 

 

 

Hallinnointi ja tiedotus

 

4000

 

Ostopalvelut/Ravintoverkkokunnostus

Tarjouskilpailu

100000

 

Ostopalvelut/Saaliin hyötykäytön tehostaminen

Tarjouskilpailu

9000

 

Ostopalvelu/Seuranta

Tarjouskilpailu

10000

 

Muut kustannukset

 

1200

124200

VUOSI 2014

 

 

 

Hallinnointi ja tiedotus

 

4000

 

Ostopalvelut/Ravintoverkkokunnostus

Tarjouskilpailu

48500

 

Ostopalvelut/Saaliin hyötykäytön tehostaminen

Tarjouskilpailu

5000

 

Ostopalvelut/Seuranta

Tarjouskilpailu

7000

 

Muut kustannukset

 

1100

65600

YHTEENSÄ

 

 

315000

Hanke kilpailutetaan ostopalveluiden osalta voimassa olevien säädösten mukaisesti.

 

HANKKEEN RAHOITUSSUUNNITELMA

 

Hankkeen rahoitussuunnitelma on esitetty alla olevassa taulukossa.

 

RAHOITTAJA

2012

2013

2014

YHTEENSÄ

EAKR

62600

62100

32800

157500

Kuntaraha

31300

31050

16400

78750

Yksityinen

31300

31050

16400

78750

YHTEENSÄ

125200

124200

65600

315000

 

 

RAPORTOINTI JA SEURANTA

 

Raportointi ja seuranta pitävät sisällään väli- ja loppuraportoinnin. Väliraportti tehdään 31.01.2013 mennessä ja loppuraportointi 30.06.2014 mennessä.

 

Verkot ovat pysyneet poissa Etelä-Karjalan norppavesiltä

Julkaistu 2012-07-08 23:07:22


16.6.2012 4:00

Jouni Koskela (edessä) ja Aarno Karels tutkivat rajoitusalueen etelärajaa Ilkonselällä torstaina. Kuvaaja: Arttu Muukkonen.

Keväisen verkkokalastuksen kieltoa noudatetaan hyvin Saimaalla. Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan kalastusasiat ovat norppavesillä 90—95-prosenttisesti kunnossa.

— Verkkoja ei juuri ole, joten viimeistä kymmentä prosenttia viilataan katiskoista.

Valvojien tutkimista katiskoista noin puolessa on ollut yli 15-senttiseksi avautuva nielu. Se on myös kielletty verkkokalastuksen rajoitusalueella. Rajoitukset ovat voimassa kesäkuun loppuun asti.

Etelä-Karjalan aluevesillä osakaskuntien sopima rajoitusalue ulottuu Ilkonselän pohjoisosiin.

Rajoitusten noudattamista koko Saimaalla kolmatta kesää valvovat Jouni Koskela ja Jyrki Anttila kävivät siellä valvontakierroksella torstaina. Mukana oli Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Aarno Karels.

Lue lisää perjantain Etelä-Saimaasta > katso tästä.

 

Saimaan järvilohi on jo menetetty (Etelä-Saimaa 31.5.2012)

Julkaistu 2012-05-31 11:18:28

Etelä-Saimaa 31.5.2012

Matti Saarela >> katso tästä

 

Kalastuslain tavoitteena on kestävä kalastus

Julkaistu 2012-05-18 11:52:11

Helsingin Sanomat Mielipide 13.5.2012

 

Pentti Lähteenoja

kala- ja riistaosaston päällikkö

maa-ja metsätalousministeriö

 

>> Lue tästä

 

Kalanpyydysten merkintä uudistui

Julkaistu 2012-04-17 16:03:10

Pintapyydyksissä on oltava tuplalippu. Kuva: Tapio Gustafsson/KKL

 

Hallitus on päättänyt muutoksista kalanpyydysten merkintöihin sekä kalastuksenvalvojan koulutukseen ja kokeeseen. Uudet määräykset astuvat voimaan 5.4.2012.

 

Asetuksen mukaan seisova tai kiinteä kalanpyydys on aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai koholla sekä tarvittaessa välikoholla, ja jäältä kalastettaessa säädöksen mukaisella merkkisalolla.

 

 

Asetuksessa annetaan lisäksi tarkemmat määräykset huhtikuun alusta voimaan tulleessa laissa säädetystä kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisesta ja koulutuksen sisällöstä.

Lisää pyydysten merkinnästä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lahna on poistumassa kalamiehen ruokalistalta

Julkaistu 2012-05-09 12:09:46

Eino Petäjämäen viimeisin lahna tarttui haukiverkkoihin ja painoi noin 200 grammaa.Eino Petäjämäen viimeisin lahna tarttui haukiverkkoihin ja painoi noin 200 grammaa. Kuva: Yle / Juha Korhonen

Lahna on karsiutumassa kalastajien pyyntilistoilta Pyhäjärvellä, Kouvolassa. Lahnat eivät enää kasva samanlaisiin mittoihin kuin ennen aikaan, joten niiden kalastamisesta on tulossa turhaa.

Mistä on kyse?

  • Kalojen, varsinkin särkikalojen koko pienenee
  • Syynä on muun muassa ravintokilpailu
  • Pohjois-Kymenlaaksossa kaivataan etenkin suuria lahnoja

Vuosikymmenet Kouvolassa lahnaa itselleen ja muille jaalalaisille kalastellut Eino Petäjämäki heitti viime kesän päätteeksi lahnaverkot nurkkaan.

- Viime vuonna viidellä lahnaverkolla tuli kymmenen lahnaa, Petäjämäki harmittelee.

Lahnat eivät ole varsinaisesti kadonneet, päinvastoin. Ongelma onkin siinä, että vedet ovat niitä täynnä. Vesien rehevöityessä, särkikalat lisääntyvät vauhdilla. Kilpailu ravinnosta on aiheuttanut sen, että lahnat jäävät pieniksi.

- Lahnoista tuli niin laihoja, että niistä hävisi rasva tykkänään. Ei sellaista kukaan syö.

Vielä kymmenkunta vuotta sitten Petäjämäki nosteli Pyhäjärvestä parikiloisia lahnoja. Nyt laihat lahnat uivat verkkojen läpi, ja jos niitä haukiverkkoihin tarttuu, ovat ne yleensä alle kilon painoisia.

- Mitä suuremmaksi mennään, sitä laihempia ne ovat, Petäjämäki kertoo.

Kääpiöityminen suomalainen vitsaus

Lahnojen koko on pienentynyt myös esimerkiksi Iitin Urajärvellä. Siellä paikalliset kalastajat ovat löytäneet valkoisia matoja lahnoista. Petäjänmäkikin on epäillyt kaloissa olevan jokin tauti. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella ajatus tyrmätään.

- Ne voivat olla lahnamatoja tai muita loisia. Loiset liittyvät tiheisiin kantoihin, mutta loiset eivät ole syy kalojen pieneen kokoon, sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari.

Kalojen jääminen entisaikoja pienemmiksi on Oikarin mukaan yleinen ilmiö Suomessa.

- Se on sellainen suomalainen vitsaus. Kalat kääpiöityvät, kun niitä ei kukaan kalasta.

Oikari kertoo, että särkikalojen poikaset kilpailevat ravinnosta paremmin kuin petokalojen. Petoja on siten vähemmän karsimaan särkikalojen kantoja.

Lahna on vielä erikoisessa asemassa, sillä ainoa peto, jonka suuhun lahna mahtuu, on hauki. Haukea taas kalastetaan paljon.

Hitaat keinot käytössä

Loiset eivät ole syy kalojen pieneen kokoon.

- Tuomas Oikari

Petoja on yritetty pitää vesissä karsimassa särkikaloja nostamalla petokalojen alamittoja ja suurentamalla verkkojen silmäkokoa pitkin 2000-lukua. Tuloksia, jos niitä ylipäätään syntyy, joudutaan kuitenkin odottelemaan vuositolkulla.

Tehokkaampi keino särkikalojen kantojen hillitsemiseksi on poistokalastus. Sisävedet ovat siltä osin pulassa, sillä valtio tukee poistokalastusta vain merialueilla.

Eläkepäiviä viettävä Eino Petäjämäki on jo vaihtanut lahnaverkot haukiverkkoihin. Kevään toistaiseksi suurin saalis on noin viisikiloinen hauki. Petokalat ovat myös kelvanneet ihmisille kylällä.

- Kyllä ne kelpaavat nykyisetkin kalat. Ylimääräiset haetaan kotoa, vaikka ei niitä nyt tietysti paljoa ole

 >> Katso tästä

 

Saimaan kalastajat ovat norpan suojelun puolella

Julkaistu 2012-04-18 11:09:21

[näytä kuva:  Norppa lekottelee vesirajassa. (Jouni Koskela) ]

RKTL:n kyselyn perusteella Saimaan kalastajat haluavat suojella norppaa. Tähän asti norpan suojelutoimet ovat vaikuttaneet kalastukseen vähän >> Lue tästä

Saimaan kalastajista suurin osa suhtautuu myönteisesti norpan suojelun takia tehtyihin kalastusrajoituksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselyn perusteella kolmannes kalastajista on tyytyväisiä norpansuojelun nykyisiin kalastusrajoituksiin. Kolmannes kaipaa rajoituksiin muutoksia, mutta näistäkin puolet haluaisi tehostaa norpan suojelua tiukentamalla rajoituksia.

- Kyllä pääsääntöisesti suhtautuminen oli hyvin myötä mielistä. Yli puolet vapaa-ajan kalastajista oli sitä mieltä, että norppa on hyvin uhanalainen ja sitä pitää suojella. Yleisesti oltiin myös sitä mieltä, että kalastus on uhka norpalle. Ainoastaan verkkokalastajat eivät pitäneet kalastusta uhkana norpalle, mutta hekin myönsivät norpan uhanalaisuuden, tutkija Irma Kolari kertoo.

Norppa ei ole muuttanut kalastusta Saimaalla

Kalastusrajoitukset ovat vaikuttaneet kalastukseen Saimaalla vain vähän. Vaikka kalastajat ovat vähentäneet selvästi eniten verkoilla kalastamista, oli siihen syynä kalastajien ikääntyminen, työkiireet ja kalakaverin puuttuminen siinä kuin norpan suojelukin.

- Ylipäätänsä kalastajat eivät kokeneet näitä norpparajoituksia kovinkaan suurena tekijänä heidän kalastuksensa muutoksiin. Noin runsas puolet ilmoitti, että kevätrajoitukset eivät ole vaikuttaneet heidän kalastukseensa. Pyydyksiä koskevista asetuksista vielä suurempi porukka oli sitä mieltä, ettei vaikutusta ole ollut, Kolari kertoo.

Ammattikalastajat pelkäävät rajoitusten yhä tiukentuvan

Ammattikalastajille kalastusrajoituksilla on ollut suurempi merkitys, sillä verkko- ja rysäkalastusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja elinkeinon epävarmuuden koetaan kasvaneen. Silti myös ammattikalastajista kaksikolmasosaa oli sitä mieltä, että norppa tarvitsee suojelua.

- Ammattikalastajat eivät kokeneet norpan suojelua kovinkaan suureksi uhaksi juuri nyt, mutta pelkäsivät, että jos rajoitukset yhä tiukentuvat niin kalastuksen jousto vähenee entisestään.

Yle Etelä-Savo

 

Uusi kalastusasetus 4.4.2012

Julkaistu 2012-04-05 11:52:53

Kalanpyydysten merkintä uudistuu, kalastuksenvalvojille
pätevyysvaatimuksena viranomaisen järjestämä koe
 
Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 4.4.2012

Hallitus on tänään päättänyt muutoksista kalanpyydysten merkintöihin sekä
kalastuksenvalvojan koulutukseen ja kokeeseen. Uudet määräykset
pohjautuvat huhtikuun alussa voimaan tulleisiin kalastuslakiin tehtyihin
muutoksiin ja ne astuvat voimaan huomenna 5.4.2012.
Asetuksen mukaan seisova tai kiinteä kalanpyydys on aina merkittävä
yhdellä tai useammalla lippusalolla tai koholla sekä tarvittaessa
välikoholla, ja jäältä kalastettaessa säädöksen mukaisella merkkisalolla.
Pyydyksen merkitsemiselle asetetut vaatimukset ovat suuremmat
vesiliikenteen käyttämillä alueilla. Näillä pyydysmerkkinä käytetään 1,2
metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitettyä
vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua.
Pinnan läheisyyteen asetettu pyydys tulee varustaa kahdella salkoon
kiinnitettävällä lipulla.

Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei yleensä harjoiteta eivätkä
pyydykset haittaa vesistön muuta käyttöä, pyydysten merkitsemiselle
asetetut vaatimukset ovat vähäisemmät. Näillä alueilla pyydykset on
merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla
koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle
ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun
pituus on vähintään 15 senttimetriä.

Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt,
halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2
metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään
valkoinen. Asetuksessa tarkennetaan lisäksi kalanpyydysten varustamisesta
pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedoilla sekä kalastusoikeuden
osoittavalla merkillä.

Pyydysten selvästi havaittavan merkitsemisen on olennainen tekijä
vesiliikenteen turvallisuuden varmistamisessa sekä vesiliikenteen
aiheuttaman pyydyskalastukseen kohdistuva haitan ja vahingon
minimoinnissa. Vähimmäisvaatimukset pyydysten näkyvälle merkinnälle sekä
pyydyksen varustaminen pyydyksen asettajan yhteystiedoilla ja
kalastusoikeuden osoittavalla merkillä parantavat lisäksi
kalastuksenvalvonnan toimintaedellytyksiä pyydyskalastuksen luvallisuuden
ja laillisuuden valvonnassa.

Asetuksessa annetaan lisäksi tarkemmat määräykset huhtikuun alusta voimaan
tulleessa laissa säädetystä kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisesta ja
koulutuksen sisällöstä. Kalastuksenvalvojan tehtäviin liittyy julkisen
vallan käyttöä, jolloin tehtävää hoitavalta henkilöltä edellytetään sekä
kalastuslainsäädännön että hallintolain mukaisten hyvää hallintoa
koskevien perussäädösten hallintaa.

Kalastuksenvalvojan tehtävässä toimivalta henkilöltä edellytetään myös
asiakaspalvelutehtävässä tarvittavia taitoja sekä mm.
kalastuksenvalvontatoiminnassa harjoitettavan viranomaisten
yhteistoiminnan tuntemista. Kalastuksenvalvojan koulutuksen sisältö
voidaan hankkia osallistumalla järjestettyyn koulutukseen tai
itseopiskelulla. Kokeella viranomainen voi varmistaa kalastuksenvalvojan
pätevyys- ja ammattitaitovaatimusten täyttymisen. Kalastuksenvalvojan
kokeen järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. (09) 160 53367
 

Kalatalouden Keskusliiton opintomateriaali, joka on tarkoitettu
kalastuksenvalvojien koulutukseen osallistujille löytyy Ahvennetistä osoitteesta
http://www.ahven.net/kalastuksenvalvonta > Oppimateriaali on oikealla
laatikossa olevan Kalastuksenvalvojan oppimateriaali linkin alla.


><> <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbundet för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - 00700 Helsingfors
puh. (09) 6844 5914 - tel. (09) 6844 5914
fax. (09) 6844 5959 - fax. (09) 6844 5959
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Paula ja Teuvo Mäkiselle

Julkaistu 2012-03-31 18:05:40

Teuvo Mäkinen kalassa asiakkaan kanssa. Kuva: Markku Myllylä  

Kalatalouden Keskusliitto palkitsi Kalaviikolla 29.3.2012 matikannahkataululla ja kunniakirjalla kalastusmatkailun monitoimiyrittäjät Paula ja Teuvo Mäkisen Taipalsaarelta. Mäkiset ovat tehneet yli 20 vuoden ajan työtä kalastusmatkailun kehittämisessä yritystoiminnaksi. Noin 80 % Saimaan Paulan asiakkaista on ulkomaalaisia. Pääosa on venäläisiä, jotka ovat Teuvo Mäkisen mukaan "syntyneet onkivapa kädessä".

Mäkisten yritys Saimaan Paula sijaitsee Taipalsaaren Rehulan kylässä Suur-Saimaan rannalla

 

 

 

 

 

 

 

 

Kutsu kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuteen

Julkaistu 2012-04-23 16:16:19

Kalatalouden Keskusliitto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kalatalouskeskusten sekä Etelä-Suomen Merikalastajajain Liitto ry:n kanssa järjestävät perjantai 4.5.2012 kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuden, joka pidetään Merikeskus Vellamossa, Tornatorintie 99, Kotka.

 

Tässä koulutustilaisuudessa tavoitteena on antaa kalastuksenvalvojille valmiudet toimia tulevalla avovesikaudella uusien kalastuksenvalvontaa koskevien säännösten mukaisesti.

 

Järjestämme bussikuljetus: Lähtö: Ruokolahti klo. 6.00 – Imatran liikenneasema klo. 6.15 – Joutsenon SEO huoltoasema klo. 6.30 – Lappeenranta ABC Viipurinportti klo 6.45 – Luumäki Pitkä Shell klo 7.15. –> Kotka. Paluu: noin klo 16.00

 

Kalastusalueet maksavat kalastusalueen valvojien koulutuspäivän kustannukset (kuljetus, lounas, kahvit, päivärahat ja koe, yhteensä noin 100 euroa/hlö). Opetusmateriaali saat paikan päälle tai käy etukäteen tutustumaan http://www.ahven.net/kalastuksenvalvonta nettisivujen kalastuksenvalvontamateriaali.

 

Ilmoittautuminen 25.4.2012 mennessä:

Vesa Tiitiselle vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi p.0400-716120 tai Aarno Karelsille aarno.karels@ekkalatalouskeskus.fi  p.040-5171785.

 

OHJELMA

 

9.00-9.20       Tilaisuuden avaus ja johdatus kalastuksenvalvojan kelpoisuusvaatimuksiin ja hyväksymismenettelyyn,  Risto Vesa, KKL

9.20-10.10      Kalastuksenvalvontaa koskeva lainsäädäntö: Kalastuksenvalvojan

                      oikeudet ja velvollisuudet Jenny Fredrikson, KKL

10.10-11.00    Kalastusta koskeva lainsäädäntö RV

11.00-11.30    Hallintolainsäädäntö kalastuksenvalvojan työssä JF

11.30-12.15    LOUNAS

12.15-12.30    Yhteistoiminta viranomaisten kanssa RV

12.30-12.50    Turvallisuus vesillä ja jäällä RV

12.50-13.05    Asiakaspalvelutaidot   RV

13.05-14.00    Kalastuksenvalvojan toiminta käytännössä (sisältö: valvojan toimenpiteet: talteenotto, näyttömääräys, huomautus, luopuminen, käytännön esimerkkien valossa) JF +RV

14.00             KAHVITAUKO

14.30-15.00    Loppuyhteenveto ja viimeiset kysymykset

 

15.00             Koetilaisuus alkaa (20 kpl monivalintakysymyksiä, aika 30 min)

 

Tervetuloa!

 

 Huom !!

 

1. Kalastuksenvalvojan kokeeseen osallistuminen edellyttää henkilöllisyystodistuksen esittämistä.
2. Koulutuksessa edellytämme, että kurssilainen on etukäteen tutustunut itseopiskelumateriaaliin, joka löytyy osoittesta www.ahven.net/kalastuksenvalvonta

 

 

Jäsentiedote 1 / 2012

Julkaistu 2012-03-28 12:18:20

>>Tässä PDF versio

 

Kalatalouskeskuksen vuosikokous

 

Vuosikokous pidetään

Lappeenrannan Rauhan Holiday Club Saimaa Kylpylähotellissa

ke 25.04.2012 alkaen klo 18.00.

 

Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat.

                      

Kokousesitelmän puhujana ennen varsinaista kokousta on ELY-keskuksen

vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi ja aiheena on uusi vesilaki.

 

 

Kalastuksenvalvonnan lainmuutokset

Kalastuslain muutos valvonnan osalta astuu voimaan 1.4.2012 ja se muuttaa oleellisesti kalastuksen valvojien tilannetta. Uudet ja myös ”vanhat” valvojat joutuvat käymään ELY-keskuksen kirjallisessa kokeessa ja sen läpäisy on edellytys valvojankortin saamiselle. Kaikkien nykyisten valvojien valvojankorttien voimassaolo päättyy kuuden kuukauden siirtymäajan jälkeen eli tämän vuoden syyskuun lopussa.

Koulutuksen järjestämisen vastuutaho on Kalatalouden Keskusliitto ja kirjallisen kokeen tekemisen vastuutaho ELY-keskus / Maa- ja metsätalousministeriö. Kalatalouskeskusliitto on tehnyt alustavan aluekohtaisen koulutusohjelman mutta tähän mennessä koulutus ja kokeen teknisten kuvioiden toteutus ovat vielä auki.  

 

Odotamme tällä hetkellä tarkempia ohjeita KKL:stä ja ELY-keskukselta. Perjantaina 4.5.2012 järjestettävää Kaakkois-Suomen koulutustilaisuutta varten on alustavasti varattu Kotkan merimuseo. Jos koulutustilaisuus toteutuu, kutsumme Etelä-Karjalasta noin 40 - 50 nykyistä kalastuksenvalvojaa, jotka saavat meiltä kutsun huhtikuun aikana. Kalastusalueen valvojan tiedot ovat meille, mutta osakaskuntien valan tehneet valvojista pyydämme tietoa meille. Toivottavasti saamme huhtikuun aikana lisätietoa tulevista koulutustilaisuuksista muille kiinnostuneille.

 

Kalatalouden Keskusliiton laatima kalastuksenvalvontaa koskeva tietopaketti osakaskunnille löytyy kokonaisuudessaan Keskusliiton nettisivuilta osoitteesta: www.ahven.net > Kalastus > Kalastuksen valvonta.

 

Kalaistutustilaukset 2012

Ilmoittakaa meille osakaskunnan kevät- ja syyskalaistutustilaukset mielellään 15.4.2012 mennessä. Lohikalat suosittelemme istuttaa ennen kuin järvivedet lämpenevät. Tee tilaus oheisella lomakkeella. Lomakkeen löydät myös netistä, www.ekkalatalouskeskus.fi. Voitte myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse. Kalaistutuksista vastaa kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen puh. 0400-716120.

 

Netissä löytyy osakaskunnan toiminnan tietoa

Osakaskunnan toiminnan tietoa ja lomakkeita joita käytetään järjestötoiminnassa (sääntömalli, kokouskutsu, esityslista, toimintakertomus, tuloslaskelma jne.) löytyvät sivuilta www.ekkalatalouskeskus.fi / osakaskunnat ja www.ahven.net / päätöksenteko.

 

Osakaskuntien yhdistämisen rahoitusmahdollisuudet vesistökunnostushankkeen avulla

Meneillä olevien Etelä-Karjalan rajajokikunnostushankkeiden kautta (Kaakonkulman kalastusalue) on mahdollista saada rahoitusta osakaskuntien yhdistämisestä varten.

Tietoa osakaskuntien yhdistämiseen löytyy netistä osoitteesta www.ahven.net ja apua yhdistämisasioihin voi pyytää oman alueen kalatalousneuvojilta ja vesistökunnostuksen hankevetäjiltä.

Suurten omistusyksikköjen etuihin voidaan laskea paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Myös hallintokulut kokousten järjestämisestä pienenevät, suuresta omistajajoukosta on helpompaa löytää toimijoita esimerkiksi hoitokuntaan ym. Kalastusmahdollisuudet laajenevat ja vesialue on usein paremmin hoidettua.

 

Pyydysmerkit

Pyydysmerkit voidaan tilata esim. Kalatalouskeskusliiton (ww.ahven.net) tai Pyydysmerkki Oy:n (www.pyydysmerkki.fi) kautta.

 

Vesialueen omistajan uusi edunvalvonta -opas

Uuteen oppaaseen on koottu perustietoa vesialueen käyttöön vaikuttavasta lainsäädännöstä ja ympäristöhankkeiden lupamenettelystä. Oppaassa esitellään ympäristöhankkeita (esim. ruoppaukset, laituri-, kaapeli- ja putkirakennelmat) ja annetaan niistä käytännön esimerkkejä. Opas maksaa 15 euroa ja voidaan tilata Keskusliiton (www.ahven.net) kautta.

 

Suomen Kalastuslehden tilaukset

Lehti ilmestyy 8 kertaa, vuosikerran määräaikainen tilaushinta on 40 € ja kesto-tilaus 39 € (sis alv. 9%). Lehden tilauksen voi tehdä joko Kalatalouskeskuksen tai Kalatalouden Keskusliiton kautta (www.ahven.net; jos teet tilauksen Keskusliiton kautta, mainitse että olet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen jäsen).

 

Osakaskunnan yhteystiedot

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat liittyä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen postituslistalle voit ilmoittaa asiasta nyt myös www.ekkalatalouskeskus.fi etusivun kautta.

 

Kevätterveisin, Aarno Karels, Vesa Tiitinen ja Manu Vihtonen

  

 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry,

Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta.  

www.ekkalatalouskeskus.fi

toiminnanjohtaja Aarno Karels p. 040-5171785;

kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen p. 0400-716120;

sähköpostit: etunimi.sukunimi@ekkalatalouskeskus.fi;

Urpalanjokialueen kunnostushankkeen projektikoordinaattori

Manu Vihtonen p. 044-7121722,

sähköposti: manu.vihtonen@urpalanjoki.fi

 

 

 

 

 

 

 

30 metrin kalatiski avautuu Mustolassa

Julkaistu 2012-03-28 12:38:27

23.3.2012 19:17
Noin 30 metrin kalatiskillä myydään esimerkiksi ankeriasta, pallasta, sampea, lohta, kirjolohta, silakka, siikaa ja nieriää. Kuvaaja: Tuuli Truhponen

 

Disa’s Fish -kalamyymälää Lappeenrannan Mustolassa on vaikea olla huomaamatta. Sen verran isot kalanvonkaleet myymälän pihalla olevassa korkeassa kyltissä sekä hallin seinässä komeilevat.

Nuijamaantien varteen lauantaina avattavassa elintarvikemyymälässä sekä Disa’s Caviar -kalatukussa ja kalajalostamossa uskotaan volyymiin.

Toimitusjohtaja Martti Tepposen mukaan liikkeessä pyritään siihen, että pystytään palvelemaan isoja asiakasmääriä kerralla nopeasti. Käytävät ovat leveät ja 4 500 neliön hallista yli puolet on varattu myymälälle. >> katso Etelä-Saimaa

 

UutisVuoksi 19.2.12 Ahdilla olisi annettavaa, mutta ottajat vähenevät

Julkaistu 2012-03-02 13:11:25

19.2.2012 4:00Tekstikoko: AAA Verkottajien määrä vähentynyt, nuoret suosivat vetouistelua.

Arto Marttisen päivän saalis oli kymmenkunta kiiskeä Varpalahdelta. Kuvaaja: Aino Suonio

JUKKA SONNINEN

ETELÄISEN SAIMAAN kalakannat ovat suuremmat kuin koskaan, sanoo Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen.

Ongelmana on valtakunnallinen suuntaus, jonka mukaan vapaa-ajan kalastus on vähentynyt.

– Varsinkin muikkua ja kuhaa on nyt monin paikoin verrattomasti. Ja kun on muikkua, on myös sitä jahtaavia petokalojakin, tietää Tiitinen.

– Eli kun kalastus on vähentynyt, ei se ainakaan kalansaaliista ole kiinni.

– Aivan viime vuosina etenkin verkkokalastus on vähentynyt ja jäänyt vanhemman väen harrastukseksi. Nuorempi väki sen sijaan mielellään uistelee.

Verkkoväki saa saaliiksi monipuolista saalista aina lahnoista lähtien. Uisteluväen saaliit rajoittuvat petokaloihin.

Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2010 hieman alle 1,7 miljoonaa, kun heitä vielä vuosikymmenen alussa oli lähes kaksi miljoonaa. Saalis on pienentynyt reilut 10 miljoonaa kiloa. Vapaa-ajankalastajat ovat myös entistä vanhempia, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Alle 45-vuotiaiden kalastajien määrä on vähentynyt ja 45 – 64-vuotiaiden määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Ainoastaan yli 64-vuotiaiden kalastajien määrä on lievästi kasvanut. Heitä on nyt noin 200 000.

Vuonna 2010 kalastus oli tärkein tai lähes tärkein harrastus noin 50 000:lle ja melko tärkeä harrastus noin 200 000 kalastajalle. Tässä ei ole tapahtunut suurta muutosta 2000-luvulla. Sen sijaan niiden määrä, joille kalastus on yksi harrastus muiden joukossa, on vähentynyt noin 200 000:lla. Tällaisia kalastajia on valtaosa, lähes 1,2 miljoonaa henkilöä.

Verkkoja, pilkkivapaa, onkea ja heittovapaa käyttäneiden kalastajien määrät olivat vuonna 2010 pienemmät kuin vuosikymmenen alussa. Aivan kuten eteläisellä Saimaallakin, suhteessa enemmän kuin kalastajien määrät vähenivät näillä pyydyksillä kalastamiseen käytettyjen päivien määrät.

Kalastuspäivillä mitattuna suosiotaan kasvatti vetouistelu.

Saalis on pienentynyt 2000-luvun alkupuolen noin 40 miljoonasta kilosta alle 30 miljoonaan kiloon etupäässä verkkokalastuksen vähenemisen vuoksi. Vuonna 2000 verkoilla saatiin puolet kokonaissaaliista ja vuonna 2010 osuus oli noin 40 prosenttia.

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2012

Julkaistu 2012-02-02 19:57:28

  

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

  

Ilmoita vieraslajihavainnoistasi

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Suomen ympäristökeskus SYKE toivovat yleisöltä vieraslajihavaintoja Itämerestä ja siihen laskevista vesistöistä. Vieraslajien levinneisyydestä saadaan heikosti tietoa rannikkoalueen säännöllisissä biologisissa seurannoissa. Helpoimmin havaittavia ja tunnistettavia vieraslajeja ovat mustatäplätokko, hopearuutana ja taskuravut sekä sirokatkarapu. Lomake ja apua vieraslajien tunnistamiseen löytyy osoitteesta: http://www.riistakala.info/vieraslajit/

 

Ympäristönsuojelulakia uudistetaan

Ympäristöministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen, jonka tavoitteena on valmistella ympäristönsuojelulain ja -asetuksen uudistaminen. Uudistuksessa on tarkoitus saattaa uusi teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn on tulossa täsmennyksiä. Ehdotuksia valvonnan kehittämiseksi odotetaan jo keväällä 2012. Lisätietoja ympäristöministeriön sivuilta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26472&lan=fi

 

Hallituksen esitys kalastusoppaista eduskunnassa

Kalastusoppaita koskeva hallituksen esitys on annettu joulukuussa. Esityksen mukaan ELY-keskus voisi myöntää luvan järjestää kalastusmatkailutilaisuuksia, joissa enintään kuuden hengen ryhmät harjoittavat viehekalastusta, ongintaa tai pilkintää. Käsittelyn etenemistä voi seurata eduskunnan sivuilla: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+135/2011

 

Muistutus: Tilintarkastuslain siirtymäaika on päättynyt

Vanhaa tilintarkastuslakia voidaan soveltaa vielä 31.12.2011 päättyvän tilikauden tilien tarkastamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maallikkotilintarkastajat voivat tehdä tänä keväänä tapahtuvan tilintarkastuksen, jos tilikausi on kalenterivuosi. Osakaskuntien on viimeistään nyt syytä tehdä tarvittavat sääntömuutokset.

Kalastusalueiden tulee maa- ja metsätalousministeriön määräyskirjeen mukaan käyttää ammattitilintarkastajaa. Jos kalastusalueet eivät ole käyttäneet ammattitilintarkastajaa ennen vuotta 2011, toiminnantarkastus voidaan kuitenkin hyväksyä vuosien 2011 ja 2012 tilien osalta.

 

Ministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksesta

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastusasetuksen muuttamisesta. Lausunnot on toimitettava maa- ja metsätalousministeriöön viimeistään 10.2.2012 sähköpostitse osoitteella kirjaamo@mmm.fi tai kirjallisesti osoitteella PL 30, 00023 Valtioneuvosto. Asetusehdotus perustelumuistioineen löytyy suomenkielisenä maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilta osoitteesta www.mmm.fi linkistä Lausunnolla tai suoraan osoitteesta http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html. Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin lausuntopyynnön jakelussa mainitut tahot.

 

Kalastuksenvalvontakoulutukseen on haettu hankerahaa

Kalatalouden Keskusliitto on hakenut maa- ja metsätalousminiteriöltä rahoitusta projektiin jonka yhtenä tarkoituksena on kouluttaa ensialkuun vanhat valantehneet kalastuksenvalvojat tulevaa avovesikautta varten niin että he osaavat 1.4.2012 voimaan asuvat kalastuksenvalvontasäännökset ja pääsevät suorittamaan uuden lain edellyttämän kalastuksenvalvoja kokeen. Koulutusta tarvitaan niin kalastavan asiakkaan kuin kalastuksenvalvojan oikeusturvan vuoksi. Koulutusta halutaan järjestää noin 20 paikkakunnalla eripuolilla Suomea yhteistyössä paikallisten kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen kanssa. Koulutuksen toteutumista ilmoitetaan tarkemmin erikseen.

 

 

Turvetuottajien kalatalousmaksut rikkoja rokassa

Julkaistu 2012-01-26 14:28:21

 

YLE Etelä-Karjala

 

Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen kalatalouspäällikkö vaatii huomattavia korotuksia turvetuottajien maksamiin kalatalousmaksuihin. Kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari pitää tämän hetkisiä maksuja naurettavan pieninä.

 

Esimerkiksi Lappeenrannan Lampsansuolla Etelä-Suomen aluehallintovirasto määräsi Vapon maksamaan vuosittain 400 euroa kalataloudelle aiheutuvien haittojen korvaamiseen sekä Vilajoen kunnostamiseen.

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Tuomas Oikarin mukaan 400 eurolla ei saa tehtyä mitään. ELY-keskus pyrkiikin keräämään eri turvetuotantoalueilta tulevia maksuja yhteen ja kertyvällä summalla rahoittaa projekteja.

 

 

Lue lisää (lähde): http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2012/01/turvetuottajien_kalatalousmaksut_rikkoja_rokassa_3171448.html

 

Valtion kalastusmaksut nyt matkapuhelimella

Julkaistu 2012-01-05 14:00:23

Valtion kalastuksenhoitomaksuja ja läänikohtaisia viehekalastusmaksuja voi tilata mobiililupina vuoden 2012 alusta alkaen. Matkapuhelimella toimivassa palvelussa asiakas tilaa luvan puhelimeensa. Lupamaksu veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön perimiä kalastuksenhoitomaksuja ja läänikohtaisia viehekalastusmaksuja on jo voinut suorittaa mm. verkkopalvelussa, mutta uusi mobiilimaksaminen tekee luvan hankkimisen entistä helpommaksi. ”Arviomme mukaan jopa neljännes näistä kalastusmaksuista maksetaan lähitulevaisuudessa mobiilina”, toteaa erikoissuunnittelija Heikki Hallila Metsähallituksesta.

Palvelu on toteutettu Metsähallituksen käyttämällä mobiililupajärjestelmällä, jonka toimittaja on Aina Group -konserniin kuuluva Uphill Oy. Sen ja Metsähallituksen kesken tehdyn sopimuksen piiriin kuuluvat Metsähallituksen virkistyskalastusluvat, vieheluvat, joukko erilaisia metsästyslupia, moottorikelkkaurien käyttämiseen oikeuttavat uraluvat sekä nyt palveluun liitetyt valtion kalastusmaksut.

”Kalastaja voi ajasta ja paikasta riippumatta ostaa matkapuhelimella kalastusluvan seuraavasti: Hän soittaa 0600-alkuiseen palvelunumeroon, josta kuulee äänitiedotteen, jossa kerrotaan luvan hinta, ja pyydetään antamaan lyhytaikaisissa viikkoluvissa ensimmäinen voimassaolopäivä. Heti puhelun jälkeen hän saa tekstiviestin, jossa pyydetään lähettämään vastauksena kalastajan nimi. Tämän jälkeen kalastaja saa matkapuhelimeensa lupaviestin. Vuosilupien kohdalla lupa on voimassa heti lupaviestin saavuttua, lyhytaikaisissa luvissa ensimmäisenä ilmoitettuna voimassaolopäivänä”, kertoo Uphill Oy:n toimitusjohtaja Risto Ihalainen.

Metsähallitus otti vuonna 2006 käyttöönsä kokeiluluonteisesti mobiilipalvelut kymmenen virkistyskalastuskohteen lupamyynnissä. Myönteisten kokemusten myötä palvelu on laajentunut vuosittain kattamaan yhä useampia kohteita ja lupamuotoja. Metsähallituksen ja asiakkaiden käyttökokemukset mobiilimaksamisesta ovat olleet pääsääntöisesti hyvin positiiviset. Lupien kokonaismyyntimäärä on kasvanut, johon osasyynä on juuri luvan helppo hankkiminen. Asiakkailta saatu palaute palvelusta on ollut erittäin positiivista. Uphill Oy vastaa tällä hetkellä kaikista Metsähallituksen myymistä mobiililuvista.

Lisätietoja: 
Metsähallitus, erikoissuunnittelija, Heikki Hallila, puh. 0400 480938
Uphill Oy, toimitusjohtaja, Risto Ihalainen, puh. 0400 500824

Lisätietoja kalastuksesta valtion vesillä: http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/111220_verkkokalastustarajoitetaan.html

Lisätietoja kalastusluvista: http://kalastusmaksu.mmm1.smilehouse.com/PublishedService?pageID=18&freePage=134

MMM:n kalastusmaksujen mobiililupien puhelinnumerot ja hinnat:

•0600828221 Kalastuksenhoitomaksu 2012 - 25,67 € 
•0600828222 Kalastuksenhoitomaksu 2012 - 7 vrk - 9,19 € 
•0600828223 Viehekalastusmaksu 2012 Etelä-Suomi - 33,37 € 
•0600828224 Viehekalastusmaksu 2012 Länsi-Suomi - 33,37 € 
•0600828225 Viehekalastusmaksu 2012 Itä-Suomi - 33,37 € 
•0600828226 Viehekalastusmaksu 2012 Oulu - 33,37 € 
•0600828227 Viehekalastusmaksu 2012 Lappi - 33,37 € 
•0600828228 Viehekalastusmaksu 2012 Etelä-Suomi - 7 vrk - 9,19 € 
•0600828229 Viehekalastusmaksu 2012 Länsi-Suomi - 7 vrk - 9,19 € 
•0600828230 Viehekalastusmaksu 2012 Itä-Suomi - 7 vrk - 9,19 € 
•0600828231 Viehekalastusmaksu 2012 Oulu - 7 vrk - 9,19 € 
•0600828232 Viehekalastusmaksu 2012 Lappi - 7 vrk - 9,19 € 
•0600828233 Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu 2012 Etelä-Suomi -7 vrk- 16,89 € 
•0600828234 Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu 2012 Länsi-Suomi -7 vrk- 16,89 € 
•0600828235 Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu 2012 Itä-Suomi -7 vrk- 16,89 € 
•0600828236 Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu 2012 Oulu -7 vrk- 16,89 € 
•0600828237 Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu 2012 Lappi -7 vrk- 16,89 € 

 

Saimaanlohen pelastussuunnitelma puhuttaa

Julkaistu 2011-11-30 07:53:01

julkaistu tänään 30.11. klo 05:51
 
Järvilohi mitattavana

 

Kuva: YLE / Riikka Heikkilä

Saimaan järvilohen hoitosuunnitelma herättää intohimoja kalastuksen harrastajissa. Rajuja rajoituksia ei kuitenkaan tule ensimmäisessä aallossa. Lohikannan geneettistä perimää yritetään monipuolistaa notkeammin ympäristöön sopeutuvaksi.

Saimaan alueen Ely-keskukset ovat Pohjois-Karjalan keskuksen vetämänä laatineet hoitosuunnitelman, jolla pyritään laventamaan uhanalaisen järvilohen geneettistä perimää. Nyt kantaa ylläpidetään vain viidenkymmenen emo- ja koiraskalan avulla.

- Tämä on suurin huolenaihe. Lohta nousee kyllä Saimaasta useita tuhansia kiloja vuodessa, sanoo Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari. Poikasistutukset ovat lisääntymään päin.

Paraikaa lausunnoilla oleva hoitosuunnitelma sisältää toimenpide-ehdotuksia kalan alamitan nostamisesta valvontaan ja erilaisiin kalastusrajoituksiin. Ensimmäinen keino on kuitenkin valistus, tähdentää Oikari.

- Tällaiset ajalliset rauhoitukset ja kalastusrajoitukset ovat viimeisiä ja järeitä toimia. Aluksi yritetään valistuksen ja kalastuksen järjestelyiden avulla saamaan tähän asiaan vähän järkeä. Jos se ei auta, joudutaan käyttämään rauhoituksia, rauhoitusalueita ja vastaavia kuvioita, selventää Oikari marssijärjestystä.

Työryhmä haluasi myös kieltää jotkut pyydykset. - Siellä on tietynlaisia verkkoja ja täkyraksit, näihin pitäisi kiinnittää ainakin enemmän huomiota ja vain tiettynä aikana käyttää niitä.

Yksi keino voimistaa lohikantaa on myös alamitan nostaminen nykyisestä viidestäkymmenestä senttimetristä kuuteenkymmeneen.

Myös suositus päästää rasvaevällä varustetut, luonnossa syntyneet kalat pois pyydyksestä ajaa asiaa. Nyt istutuskaloilta leikataan rasvaevä pois, ja kalastajien toivotaan ottavan vain niitä saaliiksi.

Ely-keskusten ajatuksena ei ole vain verkkokalastuksen rajoittaminen; uistelijat ovat nykyisin merkittävä saimaanlohta pyytävä ryhmä.

YLE Etelä-Karjala

 

Kestävä kalatalous ei kestä turvetuotantoa

Julkaistu 2011-11-28 21:15:26

 

Kestävän kalatalouden periaatteiden mukaisesti kaloille ja ravuille on turvattava mahdollisuus luontaiseen lisääntymiseen. 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto on huolissaan turvetuotannon laajenemisesta ja sen mukanaan tuomista haitoista vesistöille ja kalataloudelle.

Turvetuotannon luvat ja kokonaisvaikutukset vesistöille on 120-vuotista toimintaansa juhlivan Kalatalouden Keskusliiton mielestä otettava uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyinen turvetuotanto ja uusien tuotantoalueiden suunnittelu aiheuttaa suurta huolta vesienomistajissa ja ranta-asukkaissa. Turvetuotannosta lähtevä humusaine tukkii jokien ja järvien pohjan vuosikymmeniksi. Pohjalle laskeutuva humus tuhoaa kalojen kutupaikat, arvokkaat rapukannat ja pohjaeliöstön. Luonnonarvojen lisäksi kiinteistöjen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksistä kiinteistön arvon laskuna. 

Kalatalouden Keskusliiton mielestä turvetuotannossa tulee ottaa käyttöön aiempaa tehokkaammat humuksen puhdistusmenetelmät, jotta vesistöille ja kalakannoille aiheutuvat haitat vähenevät. Turvetuotantoa ei Kalatalouden Keskusliiton mielestä voida nykymuodossaan nähdä ”vihreänä” energiantuotantona. Turvetuotannon lisääminen on ristiriidassa myös EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, jonka tavoitteena on maamme vesien tilan parantaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta käy ilmi, että turvetuotantoa ollaan voimallisesti lisäämässä ja tilanne on samansuuntainen myös muualla maassamme.

Onko meillä varaa vaarantaa kansallisaarteemme puhtaat vedet, kysyy 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto.

Lisätietoja ja esimerkkejä turvetuotannon kalastovaikutuksista:
Toiminnanjohtaja Timo Meronen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus, puh. 0400 735 286
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 776

 

Ministeri Koskinen: Suomalaiset kalavarat saatava täysimääräisemmin käyttöön

Julkaistu 2011-11-22 19:31:38

Vaasa 21.11.2011

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on huolissaan ammattikalastuksen tilasta. Ainoastaan seitsemän prosenttia suomalaisten kuluttamasta kalasta on kotimaisten ammattikalastajien pyytämää. >>Lue lisää

− Luku on järkyttävän alhainen maassa, jossa on runsaat ja monipuoliset kalavarat. Makean veden kalavarojen määrä henkeä kohden on meillä EU:n korkeimpia, sanoo Koskinen joka maanantaina 21.11. vieraili Vaasan seudulla ja tutustui mm. kalasatamien toimintaan.

Vaikka Suomen kalastuslaivastoon kuuluu edelleen noin 3.000 alusta, valtaosa noin 120 milj. kilon vuosisaaliista saadaan muutamalla kymmenellä troolarilla. Isoja kalastusaluksia on viime vuosina myyty ulkomaille, etenkin Viroon ja Ruotsiin. Suomessa ollaan huolissaan kehityksestä. 

Yhteismarkkinoilla toimittaessa mahdollisuudet rajoittaa kalastuslaivaston lipumista ulkomaiseen omistukseen ovat rajalliset. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistuessa vuoden 2013 alussa kalastuslisenssijärjestelmä saattaa kuitenkin olennaisesti muuttua. 

− Kalavarat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet pitää mahdollisimman pitkälle säilyttää kotimaisessa määräysvallassa, sanoo ministeri Koskinen.

Suomalaisella ammattikalastuksella on mahdollisuuksia kehittyä muutenkin tulevaisuudessa. Kalan kulutus on pitkään ollut kasvutrendissä. Suomalainen kuluttaa kalaa keskimäärin runsaat 15 kiloa vuodessa. Tämäkin luku on korkeimpia EU:ssa. 

− Nykyinen, vuoden 1982 kalastuslaki uudistetaan tämän vaalikauden aikana. Lain lähtökohtana on kalavarojen saaminen nykyistä täysimääräisemmin käyttöön. On myös ilmastopoliittisesti perusteltua käyttää lähivesiemme kalavaroja sen sijaan, että kalajalosteita tuodaan esimerkiksi Kauko-Idästä, toteaa Koskinen.

Uuden kalastuslain yhtenä tavoitteena on kalavarojen parempi hyödyntäminen. Vesien omistus on Suomessa pirstaloitunut ja ammattikalastajien on monesti vaikeaa saada vuokrattua vesialueita kalastukseen. Lakiin on myös tarkoitus sisällyttää joustava menettelytapa vesialueen vuokrasopimuksen tekemiselle ottaen kuitenkin huomioon perustuslaissa säädetyn omaisuuden suojan. 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, puh. 040 826 61 97

 

Uhanalaisia järvikalakantoja elvytetään norppaopeilla

Julkaistu 2011-11-19 12:09:57

Pielisellä ja Saimaalla elää neljä yhä harvinaisemmaksi käyvää kalalajia – vaeltava järvilohi ja järvitaimen sekä nieriä ja harjus. Pielisjokeen nousee enää muutama kymmenen emolohta vuosittain. Näiden kalakantojen elvyttämiseksi aletaan ottaa oppia saimaannorpan suojelusta. >> Lue lisää

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jolla pyritään pääsemään sanoista tekoihin uhanalaisten jalokalakantojen suojelemisessa.

>> Katso tässä raportti: Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen.

Projektipäällikkö Mirko Laakkosen mukaan neuvottelut kalastusyhteisöjen kanssa tarvittavista rajoitustoimista on tarkoitus aloittaa ensi keväänä.

Valistus- ja neuvottelukierrokselle kutsutaan yhteensä yli 80 kalastusalueen, osakaskunnan ja kalastusseuran edustajia Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja Kaakkois-Suomesta.

Laakkosen mukaan kestävä kalastus voi tarkoittaa erilaisia keinoja eri lajeilla ja eri alueilla.

- Kyseeseen voi tulla tarvittaessa esimerkiksi rauhoitusalueita kapeikkoalueille tai jokisuihin tai solmuvälirajoituksia verkkoihin. Uistinpuolella voidaan ottaa käyttöön saaliskiintiöitä.

Istukkaan ja luonnonlohen tunnistaminen helpottuu

Luonnonlohen ja -taimenen erottamiseksi istutetuista on jo tulossa keino: kasvattamoilla aletaan leikata istutettavilta kaloilta selkä- ja pyrstöevän välissä sijaitseva rasvaevä pois.

Silloin, jos saaliiksi tarttuu lohi tai taimen, jolla on rasvaevä, kalastaja tietää sen olevan luonnossa lisääntynyt lohi tai -taimen.

- Jatkossa kalastajan tulisi vapauttaa jokainen, kymmenkiloinenkin, järvilohi, jos sillä on rasvaevä, Laakkonen hymähtää kalastajan tuskalle.

Ensin kannustetaan vapaaehtoisiin rajoituksiin

Projektipäällikkö Laakkonen vertaa uhanalaisten kalalajien elvyttämistä saimaannorppakannan turvaamiseen.

- Saimaannorpan vuoksi on tehty paljon rajoituksia, ja samantyyppisiä saattaa olla tulossa myös lohikalojen osalta. Totta kai kannustetamme ihmisiä vapaaehtoisiin päätöksiin, Laakkonen raamittaa.

Jos vapaaehtoisiin rajoituksiin ei päästä, saatetaan joutua jopa kieltämään järvilohen kalastus kokonaan - ei ympärivuotisesti vaan esimerkiksi pariksi kuukaudeksi tietyllä alueella, jonka ohi järvilohien tiedetään vaeltavan.

YLE Savo / Kaija Kervinen

 

Verkkoihin ja katiskoihin tiedot pyytäjästä, alamittaisen kalan poisheittopakko voimaan 1.4.2012 alkaen

Julkaistu 2011-11-19 12:07:48

Puheenvuoro Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalastusaluepäivillä 17.11.2011

Kokouspaikka Kuusamon Tropiikki

 

Verkkoihin ja katiskoihin tiedot pyytäjästä, alamittaisen kalan poisheittopakko voimaan 1.4.2012 alkaen

 

Kalastuslain kokonaisuudistus on ollut vireillä kolme vuotta. Talvella 2011 kalastuslakia muutettiin 33 kalastuksen valvontaan liittyvän pykälän osalta. Nämä muutetut säädökset astuvat voimaan ensi vuoden huhtikuun alusta lukien. Siitä alkaen on pyynnissä olevissa verkoissa ja katiskoissa oltava pyytäjän henkilötiedot. Tämä on suuri muutos suomalaisessa kalastuskulttuurissa ja tulee varmasti vaatimaan ainakin aluksi aikamoista opettelua.

 

Mainitusta päivästä lukien on myös alamittainen kala heitettävä takaisin veteen, olipa se sitten elävä tahi kuollut. Tällaiseen menettelyyn on lainlaatijan mukaan pakko ollut mennä, sillä ns. muovipussikalastajat ovat surutta ottaneet talteen alamittaista harjusta ja taimenta ja muutakin lohikalaa. Voimassa oleva kalastuslaki antaa ymmärtää, että alamittaisen kalan voi ottaa, jos se on sanottavasti vahingoittunut. Käytännössä alamittainen kala on lähes aina ollut vahingoittunut.

 

Seuraavaksi kalastuslain uudistamisessa valmistuvat edellä mainittuja valvontasäädöksiä tarkentavat asetukset. Näiden arvioidaan valmiit talvella 2012, kuitenkin ennen 1.4.2012.

 

Muilta osin kalastuslain kokonaisuudistus etenee siten, että valmistelua tekevä työryhmä ja sen jaostot saavat työnsä tehtyä vuoden 2011 loppuun mennessä. Sen jälkeen uutta kalastuslakia valmistellaan virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. Kun esitys hallituksen esitykseksi on valmis, se lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja päätyy sen jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnan päätettäväksi vuonna????

 

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Järjestöjohtaja Risto Vesa puh. 0400 407 832

Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen puh. 050 3850 875

 

Istutetuista saimaannieriöistä on varttunut komeita kutukaloja

Julkaistu 2011-11-09 10:35:29

8.11.2011

 

Pitkäjänteinen saimaannieriän istuttaminen on tuottanut tulosta. Nieriöitä on varttunut sukukypsiksi läntisellä Saimaalla. Tämä todettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lokakuun aikana järjestämässä kutupyynnissä. Nieriät ovat lisäksi onnistuneet kutemaan näissä vesissä. Paikalliset kalastajat ovat saaneet muikkuverkoilla pieniä nieriöitä, jotka osoittautuivat luonnossa syntyneiksi. >> Lue lisää

 

Lisätietoja:
Irma Kolari, tutkija, puh. 020 575 1617
Esa Hirvonen, tutkimusmestari, puh. 020 575 1618

 

 

 

Vesien omistajat kyllästymässä turvetuotannon haittoihin

Julkaistu 2011-11-02 20:17:47

Lehdistötiedote 1.11.2011

 

Vesialueiden omistajat kokoontuvat ensimmäistä kertaa järjestettäville edunvalvontapäiville Kuopiossa 1.–2.11.2011. Päivien pääteemana ovat turvetuotannon haitalliset vaikutukset vesistöihin, kaloihin ja kalastukseen.

 

Kalatalouden Keskusliitto kokoaa vesienomistajat ensimmäistä kertaa järjestettäville Vesialueiden omistajien edunvalvontapäiville Kuopion Hotelli IsoValkeiseen 1.–2. marraskuuta. Päivien aikana kuullaan ja keskustellaan turvetuotannon valvonnasta ja lupaprosessista, kalataloudesta ympäristölainsäädännön osana ja turvetuotannon vesialueiden omistajille aiheuttamista ongelmista.

 

Päivien avauspuheenvuorossa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä kuvailee hallitusohjelman kalatiestrategiaa hyväksi asiaksi, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, ettei strategia yksinään riitä. Vesissä pitää olla kaloille elämisen ja lisääntymisen edellytykset. Turvetuotannon haittavaikutukset vesistöille ja kaloille kaipaavat vesien omistajien mukaan pikaista korjausta, jyrähtää Myllylä.

 

Ministeri Iiro Viinanen puolestaan ihmettelee kovin sanoin puheenvuorossaan kuka tai mikä suojelee turvetuotantoa. Viinasen mukaan ympäristöhallinto ei reagoi vesistöjen pilaamiseen, vaan ummistaa silmänsä turvetuotannon aikaansaamilta ympäristöongelmilta. Ministerin mielestä turveteollisuus on saatettava korvausvastuuseen aikaansaamistaan vesistötuhoista.

 

Toiminnanjohtaja Myllylän puhe on luettavissa kokonaisuudessaan viestin lopussa. Tilaisuudessa julkistetaan uusi Vesialueen omistajan edunvalvonta opaskirja, josta löytyy opastusta ja malleja muun muassa valituksen tekemiseen turveasioissa.

 

Lisätietoja Edunvalvontapäivistä:

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965

Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

  

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä

Kalatalouden Keskusliitto

Avauspuheenvuoro Vesialueiden omistajien edunvalvontapäivillä

Kuopio Iso-Valkeinen 1.11.2011 klo 12.00

 

Pesunkestävät pelisäännöt turvetuotannolle

 

Istuva hallitus aikoo toteuttaa laatimansa hallitusohjelman mukaan ministeriön tekemää kalatiestrategiaa.” Edistetään jokien kala- ja luonnontaloudellista kunnostamista ja toteutetaan kalatiestrategia.” Strategian toimeenpano yksin ei riitä. Ei riitä se, että kalat voivat liikkua vesissä. Vesissä pitäisi olla kaloille myös elämisen ja lisääntymisen edellytykset. Turvetuotannon aiheuttamat haitat vesistöille ja kaloille ja kalastukselle ovat osaltaan pikaista ryhtiliikettä kaipaava oikaisuliike.

 

Hallitusohjelman energiapolitiikan osioissa on maininta turpeesta. "Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu hiilellä. On mielenkiintoista nähdä millaisiin konkreettisiin toimiin hallitusohjelmassa mainitut toimenpiteet turvetuotannon vesistön- ja pölynkuormituksen estämiseksi johtavat.

 

Ympäristönsuojelulaki edellyttää käyttämään turvetuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa, tähän ei mitään suostrategiaa tarvita, vaan lain kirjaimellista noudattamista.

 

Linjaus tuoda lupamenettelyn piiriin myös alle 10 hehtaarin turvetuotantohankkeet edistää osaltaan vesiensuojelua. Nämä ovat oikeita toimenpiteitä, jotka on syytä ottaa käyttöön nopeasti koko maassa.

 

Ilmeisesti Suomen ympäristölainsäädännössä ei nykyisellään oteta riittävästi huomioon turvetuotannon kielteisiä vesistö- ja kalastovaikutuksia eikä turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamia haittoja. Sanalla sanoen, lainsäädäntö on jäljessä turvetuotannon ympäristövaikutusten osalta.

 

Turvetuotannon lupaehdot ovat nykyisellään hyvin väljiä. Kyllä ehtojen pitää olla selkeät ja napakat ja jos niitä ei noudateta, siitä pitää aiheutua aitoja seuraamuksia tai turvetuotanto alueella on lopetettava. Lupaehtojen noudattamisen valvontaa tulee merkittävästi saada tehostettua.

 

Turvetuotantoon liittyvät riidat ympäristövaikutusten osalta vesistöihin ja kaloihin ovat lisääntyneet eri puolilla Suomea. Mökkiläiset, kalastajat ja muutkin vesiympäristön kanssa toimivat valittavat järviensä ja kalakantojensa pilaantumisesta. Kynnys lähteä käräjöimään asiasta on kuitenkin korkea.

 

Turvelilluun tuhrittujen mitta alkaa maakunnissa täyttyä.

 
><> <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbundet för Fiskerihushållnig
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - 00700 Helsingfors
puh. (09) 6844 5914 - tel. (09) 6844 5914
fax. (09) 6844 5959 - fax. (09) 6844 5959
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

Osakaskuntien sääntöjen vahvistamisen siirto Etelä-Suomen aluehallintovirastoon

Julkaistu 2011-10-31 18:20:27

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirasto siirtää toimialueensa osakaskuntien sääntöjen vahvistamisen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yhteisaluelain 18 §:n 3 momentin nojalla.

AVIssa asiaa hoitaa:

 

Kaija Laitanen

Ylitarkastaja, VT

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Birger Jaarlinkatu 15, PL 150

13101 Hämeenlinna

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 3/2011 lokakuu

Julkaistu 2011-10-18 21:13:31

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

 

Bongaa 30 fisua -esite

Kalatalouden Keskusliitto julkaisi kesän lopulla ilmaisen kalabongausta esittelevän esitteen. Kalabongauksessa eli fongauksessa kalan koolla ei ole merkitystä, ainoastaan pyydettyjen lajien määrä ratkaisee. Mikäli aihe kiinnostaa, esite löytyy sähköisenä osoitteesta http://www.ahven.net/v2_tiedostot/112.pdf. Esitteen kuvan voi kopioida osoitteesta http://www.ahven.net/kalastuspaiva omille nettisivuille ja linkittää esitteeseen.

 

Valtakunnallinen kalastuspäivä elokuussa

Valtakunnallinen kalastuspäivä vietettiin kuudennen kerran elokuun 31. päivänä. Tänä vuonna pääjärjestelyvastuu on Kalatalouden Keskusliitolla ja sen maakunnallisilla jäsenjärjestöillä. Valtakunnalliseksi päätapahtumapaikaksi oli valittu Helsinki. Muita tapahtumapaikkakuntia oli 33. Lisää aiheesta Suomen Kalastuslehden numerosta 7/2011.

 

Sorsastus käynnissä vesialueilla

Maamme yli 300 000 metsästäjästä valtaosa osallistuu sorsastukseen, joka päättyy joulukuun lopussa. Vesialueella tapahtuvasta sorsastuksesta kuten muustakin metsästyksestä tai metsästysoikeuden vuokraamisesta päättäminen kuuluu vesialueiden omistajille.

 

Uusi metsästysvuokrasopimuksen malli

MTK ja SLC sekä Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ovat tehneet mallisopimuksen metsästysmaiden vuokraamista varten. Vesialueiden omistajat voivat soveltaa mallia vuokratessaan alueitaan metsästykseen. Sopimusmalli ja lisätietoja www.mtk.fi ja www.slc.fi.

 

Vedenomistajien edunvalvontapäivät 1.–2.11.

Kalatalouden Keskusliitto järjestää ensimmäistä kertaa vedenomistajille suunnatut edunvalvontapäivät Kuopiossa 1.-2.11.2011. Tilaisuus on tarkoitettu vesialueiden yksityisille omistajille, osakaskuntien jäsenille, kalastusalueille, kalatalouden ammattilaisille ja viranomaisille, kuntien ympäristöasioista vastaaville henkilöille ja muillekin asiasta kiinnostuneille. Tavoitteena on antaa tapahtuman osallistujille selkeä yhteenveto erilaisista ympäristöoikeudellisista ongelmista sekä käytännönläheisiä malleja ongelmien ratkaisemiseen. Ensimmäisen vuoden pääteemana on turvetuotannon vesistövaikutukset.

>> Lue lisää.

 

Kalastuslain uudistuksen aikataulu tarkentuu

Maa- ja metsätalousministeriö on 24.8.2011 antamallaan päätöksellä ilmoittanut, että uuden kalastuslain valmistelutyöryhmän ja jaostojen toimikausi loppuu vuoden 2011 lopussa. Vuoden 2012 alusta lukien uutta kalastuslakia valmistellaan ministeriössä virkatyönä. Ministeriön tekemästä luonnoksesta järjestetään aikoinaan lausuntokierros. Esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi vaalikauden alkupuolella.

 

Loppuvatko Kemijokisuun lohi-istutukset?

Pitkään valmisteilla ollut komission ehdotus Itämeren lohen monivuotiseksi hoitosuunnitelmaksi julkistettiin elokuun puolivälissä. Lohen kalastuksen säätelyn perustaksi määriteltiin kannan hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton periaatteen mukaisesti siten, että geneettinen eheys ja monimuotoisuus ovat turvatut. Jälkimmäisen tavoitteen nimissä komissio kiinnitti erityistä huomiota lohen istutuksiin ja esittää niiden asteittaista lopettamista vaellusesteellisiin jokiin. Suomessa ehdotus lopettaisi toteutuessaan Kemijokisuun lohi-istutukset seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Ehdotus sisältää myös entistä laajempia velvoitteita sekä ammatti- että vapaa-ajan kalastuksen valvonnalle. Asetusehdotus löytyy täältä: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0470:FIN:FI:PDF

 

Yhteisiä alueita koskevia lakimuutoksia 1.10.2011

Yhteisaluelakiin tuli muutoksia 1.10.2011. Osakaskuntien sääntöjen vahvistaminen siirtyi aluehallintovirastoihin ja yhteisaluelakiin tuli muun muassa osakkaan moiteoikeutta koskeva täsmennys. Samalla kiinteistönmuodostamislakiin tuli teknisluonteisia yhteisiä alueita koskevia muutoksia.

 

Uusi vesilaki voimaan 1.1.2012

Uudistettu vesilaki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Lupajärjestelmä säilyy pääosin ennallaan, mutta katselmustoimitukset ja lopputarkastukset jäävät pois. Lakiin on tehty kalatalousvelvoitteita ja -maksuja koskevia muutoksia.

 

Hovioikeuden ratkaisu luvattomasta ravustuksesta

Turun hovioikeus antoi maaliskuussa luvatonta ravustusta koskevan tuomion. Ravustaja tuomittiin kolmeen otteeseen tapahtuneesta luvattomasta pyynnistä yhteensä 30 päiväsakkoon. Osakaskunnan vaatimaa korvausta menetetyn saaliin arvosta alennettiin huomattavasti, koska hyvän rapuvuoden vuoksi rapujen hinta oli laskenut. Tuomiosta on valitettu korkeimpaan oikeuteen.

 

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisuja turvetuotannosta

Ratkaisussa 5.4.2011 11/0146/3 Vaasan hallinto-oikeus otti kantaa turvetuotannon luvanvaraisuuteen. Kunnan ympäristö- ja terveyslautakunta oli katsonut, että 9,6 ha laajuinen turvetuotantoalue ei edellyttänyt ympäristölupaa. Alue rajautui olemassa olevaan turvetuotantoalueeseen, ja lupahakemus oli aiemmin hylätty kyseisen alueen osalta, koska toiminnasta olisi aiheutunut läheisille kiinteistöille kohtuutonta rasitusta. Hallinto-oikeus katsoi, että toiminnalle pitää hakea ympäristölupa. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Päätöksellä 7.7.2011 11/0192/1 Vaasan hallinto-oikeus palautti Huosiossuon turvetuotantoa Virolahdella koskevan ympäristölupapäätöksen aluehallintovirastoon valmisteltavaksi, koska vesienkäsittelystä ja pölypäästöistä ei ollut annettu riittäviä määräyksiä. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

KKO:n ratkaisu osakkaan esteellisyydestä

Ratkaisussa KKO:2011:68 korkein oikeus katsoi, että osakas oli esteellinen osallistumaan äänestykseen, jossa oli kyse yhteisen vesialueen myymisestä hänelle itselleen. Yhtesialuelaissa ei ole säännöksiä estellisyydestä, mutta KKO piti tätä yleisenä oikeusperiaatteena. Ratkaisussa otettiin kantaa myös äänileikkurin kiertämiseen vesialueosuuksia myymällä. KKO ei pitänyt menettelyä hyväksyttävänä.

 

Lempaatsuon turvetuotannon lupahakemus hylätty

Itä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt 28.9.2011 (pääätös 88/2011/1), että Keuruun Lempaatsuon turvetuotantoalueelle ei voida myöntää ympäristölupaa. Perusteluna olivat luontoarvot, päästöt vesistöihin ja pintavalutuskentän toiminnan epävarmuus. Lupahakemus oli hylätty jo kerran aikaisemmin, ja Vaasan hallinto-oikeus oli palauttanut sen uudelleen valmisteltavaksi.

 

Väliaikatietoja kalastuksenvalvojien koulutustilanteesta

Kalastuslain uudistuksen osana työskentelevän kalastuksenvalvontajaoston tehtäviin kuuluu saada ennen vuoden vaihdetta valmiiksi luonnos asetuksesta, jossa kalastuksenvalvojien koulutukseen kuuluvat asiat täsmennetään. Koulutuksen antajaa ei tultane asetuksella määrittelemään, mutta Kalatalouden Keskusliitto haluaa olla koulutuksen järjestäjä. Varmuudella kalastuksenvalvojille on sekä koulutustarjontaa että mahdollisuus suorittaa ELY-keskuksen järjestämä kalastuksenvalvojan koe ennen kuin uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2012. Asiaan liittyviä pykäläluonnoksia käsitellään jaostossa lokakuun lopulla.

 
><> <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

 

Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbundet för Fiskerihushållnig
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - 00700 Helsingfors
puh. (09) 6844 5914 - tel. (09) 6844 5914
fax. (09) 6844 5959 - fax. (09) 6844 5959
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net

 

Luentomateriaali 5.Valtakunnalinen kalastusmatkailuseminaari, Imatra

Julkaistu 2011-09-20 21:18:54

5. VALTAKUNNALLINEN KALASTUSMATKAILUSEMINAARI IMATRALLA 6.-8.10.2011  

SAALISTA SAIMAALLA – VIRKISTY VUOKSELLA 

Kalastusmatkailun osaamiskeskus ry. ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy järjestävät tänä vuonna yhdessä perinteikkään, valtakunnallisen kalastusmatkailuseminaarin Imatran Kylpylässä.

Tämän vuoden seminaarissa pääaiheiksi nousevat venäläisen matkailijan tarpeet ja toiveet suomalaiselta kalastusmatkailutuotteelta sekä matkailukalastuksen mökkiteema, minkälainen on ihanteellinen kalastusmökkipalvelukonsepti nykypäivän asiakkaiden mielestä. Saamme myös kuulla, miten kalastusmatkailutuotetta markkinoidaan kansainvälisillä markkinoilla ja mitä huippukokki valmistaa lähikalasta.

Varsinainen seminaaripäivä on perjantai 7.10. ja 6.-8.10. järjestetään oheisohjelmaa seminaariin osallistuville.

Seminaari on tarkoitettu kalastusoppaille, kalastusmatkailuyrityksille, matkailun opettajille ja kehittäjille sekä kaikille alasta kiinnostuneille ja alalle aikoville.

 

Seminaariin osallistui n. 100 hengen mukava joukko kalastusväkeä.

 

Seminaarin luentomateriaalit luettavissa tästä 

 

Ravustus Lappeenrannan kalavesille vuonna 2012

Julkaistu 2010-08-11 13:30:45

RAVUSTUS LAPPEENRANNAN KALAVESILLÄ VUONNA 2012

 

Ravustusalueet:

A) ERILLISET RANTA – ALUEET (myydään rapurantaa)

RANTA – ALUEEN NIMI

PAIKAT

HINTA

HISTORIA

1 Pallonlahti

1-9

40 €

12.vuosi/alueita yhdistetty 2006

2) Korkkitehtaanranta

1 - 2

50 €

7.vuosi/ennallaan

3) Tyysterniemi

1 – 4

50 €

11.vuosi/ennallaan

4) Naurissaari

1 - 13

40 € - 60 €

11.vuosi/ennallaan

5) Piiluvanranta

1 - 4

70 €

10.vuosi/ennallaan

6) Kivirannan puisto

1

50 €

10.vuosi/ennallaan

7) Kivisalmi

1 - 3

50 €

10.vuosi/ennallaan

8) Ruohosaari - Piiluvanselkä

1 - 15

50 € - 70 €

8.vuosi/ennallaan

9) Halkosaari

1 - 2

50 €

11.vuosi

10) Karhusaari

1 - 8

50 €

8.vuosi/ennallaan

 

B) RAVUSTUSLUPA - ALUEET(myydään rapumertalupia - lupamäärää ei ole rajoitettu)

1) Pikisaari - Kivisalmi (ks.kartta) – 4 €/rapumerta

2) Kahilan – ja Pappilanniemi (ks. kartta) – 4 €/rapumerta

3) Ruohosaari (Ristisalmensaaret ja Salolahti ks. kartta) – 4 €/rapumerta

4) Sammonlahti (ks. kartta) – 4 €/rapumerta

 

Ravustusehdot:

-          ravustus sallittu rapumerroilla

-          ravustusta voidaan harjoittaa sekä veneestä että maalta käsin

-          myydään rapurantaa edellisten vuosien tulosten perusteella

-          rapumertojen määrää ei ole rajattu ostetulla alueella

-          rapumerrat tulee merkata pyydysmerkeillä (Lappeenrannan kalavedet/rapu/2012)

            ja    vähintään 5 cm vedenpinnasta olevalla koholla, missä on uppoavat tai

            painotetut köydet.

            Lisäksi tulee pyydyksissä olla kalastajan nimi ja yhteystiedot.

-          täpläravun alamitta 9 cm – alamittaiset ravut takaisin järveen

-          valvonnasta vastaa jokainen ravustaja itse

-          ravustusaika alkaa la 21.07.2012 klo 12.00 ja  päättyy ke  31.10.2012 klo 24.00

-          saaliskirjanpito – saalislomake (www.ekkalatalouskeskus.fi) >>katso tästä.

-          saalislomakkeen palautteiden kesken arvotaan kolme (3) 50 € arvoista lahjakorttia 

           Urheilu - Koskimieheen

 

Rapulupien myyntipaikka: URHEILU KOSKIMIES

-          lupakuittivihko, kartat, rapupyydysmerkit

-          saaliskirjanpitolomakkeet

 

Muuta huomioitavaa:

-          ravustusalueet -  merkintä myyntikarttaa ja ostajan karttaa

-          rapurantojen ja ravustukseen oikeutettavien pyydysmerkkien

            myynti aloitetaan ke 18.07.2012 klo 09.00

 

Seuraavat rannat eivät ole mukana yleisinä ravunmyyntipaikkoina

. Pallonlahti (Kariniemi, Larox ja Pola)

. Voisalmi/Piiluvanselkä (yksityiset rannat)

. Kivisalmi/Piiluvanselkä (yksityiset rannat)

. Huhtiniemi ja Nuottasaari

. muut karttaan merkitsemättömät alueet

 

Vastuuhenkilö: Vesa Tiitinen 0400 – 716120

 

> printtiversio

 

Saimaannorppien määrä kasvoi 20 yksilöllä

Julkaistu 2011-09-29 14:44:27

Metsähallituksen tuoreen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on noin 290 yksilöä. Kanta on kasvanut edellisvuodesta 20 yksilöllä. 
 

>> Lue lisää


– Norppakannan kasvu on vahvinta Savonlinnan ympärysvesillä Pihlajavedellä ja Haukivedellä. Muilla talvehtimisalueilla kannan muutokset ovat hyvin pieniä ja valitettavan usein jopa negatiivisia. Vaikka pieni ja hajanainen norppakanta on edelleen äärimmäisen uhanalainen, kannan kasvu lähes 20 norpalla viittaa suojelutoimien olevan oikean suuntaisia, toteaa ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.

   

Tehokkain tapa suojella saimaannorppakantaa on vähentää norppien kuolemista kalaverkkoihin.

– Viime vuosina aikaansaatujen kalastusrajoitusten vaikutuksista saadaan vahvistus vasta muutaman vuoden seurannan jälkeen. Kalastusrajoitukset ovat voimassa norpan tärkeimmillä elinalueilla erityisesti huhti-kesäkuussa, jolloin norpan poikaset laajentavat elinpiiriään, kertoo suojelubiologi Tuomo Kokkonen Metsähallituksesta.

Ilmaston muutoksesta johtuva pesimäolosuhteiden heikkeneminen on tulevaisuuden uhka. Esimerkiksi 2000-luvun puolivälissä havaittiin lämpimien talvien yhdessä kalanpyydyskuolleisuuden kanssa johtavan saimaannorppakannan vähenemiseen.

Ympäristöministeriössä vuonna 2011 valmistuneen saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma -ehdotuksen tavoitteena on saada norppakanta kasvamaan 3– 4 prosenttia vuodessa seuraavan 5 vuoden aikana.

Miten norppamäärä arvioidaan?

Norppakannan arviointi perustuu niin sanottuun talvikanta-arvioon, kun keväisissä pesälaskennoissa saadaan tiedot talvehtineista norpista. 

Lisätietoja: 
Metsähallitus, luontopalvelut: 
suojelubiologi Tuomo Kokkonen, puh. 0205 64 5910
ylitarkastaja Tero Sipilä, puh. 0205 64 5912

Lisää tietoa norppakannan arvionnista, Saimaan norppa-alueiden kartta sekä taulukko saimaannorpan kannan kehityksestä vuosina 2000–2009 (taulukko) löytyvät osoitteestawww.metsa.fi/saimaannorppa .

 © Metsähallitus 2010

 

Valtakunnallinen kalastuspäivä 31. elokuuta

Julkaistu 2011-08-29 14:53:53

 

Valtakunnallinen kalastuspäivä logo 2011

 


Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään kalastuksen merkeissä keskiviikkona 31. elokuuta. Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret hauskan harrastuksen kautta monipuoliseen kalastoomme. Päivän aikana kerrotaan kalan terveellisyydestä, kestävästä kalastuksesta, tutustutaan eri kalastustapoihin ja ammattikalastukseen.

Tänä vuonna pääjärjestelyvastuu on Kalatalouden Keskusliitolla ja sen maakunnallisilla jäsenjärjestöillä kalatalouskeskuksilla ja kalastajaliitoilla. Valtakunnalliseksi päätapahtumapaikaksi on valittu Helsinki.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä keskiviikkona. Viime vuosina tapahtuma on kerännyt yli 10 000 osanottajaa lähes 40 paikkakunnalla, etupäässä koululaisia ja nuorisoa. Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

 

Tapahtumapaikat ja yhteystiedot

 

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), tiedottaja Tapio Gustafsson p. (09) 6844 5914, tapio.gustafsson@ahven.net

 

MUIKKU JA POTTU KALAMARKKINAT

Julkaistu 2011-09-15 14:56:21

Lappeenrannan satamatorilla 10.-11.9.2011 (la ja su klo 9-16 )

 

LUM ry:n ja LC Lappeenranta/Rajan järjestämä maakunnan suurin ilmainen yleisötapahtuma kerää väkeä taas Lappeenrannan satamatorille. Runsaasti paljon erilaisia myyntituotteita ja oheisohjelmaa. Lue lisää tapahtumasta...

 

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnisti mittavan ENPI-ohjelmaan kuuluvan kala- ja ympäristöhankkeen

Julkaistu 2011-09-15 14:52:55

 

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla valmistellulle RIFCI-hankkeelle (Rivers and fish – our common interest, Yhteiset joet – yhteiset kalat) on myönnetty rahoitus EU:n Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC 2007 - 2013 -ohjelman ensimmäisestä rahoituskierroksesta. Myönteisen rahoituspäätöksen myötä äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen ympärille nivoutuva kolmivuotinen ympäristöhanke on saatu vauhtiin. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja -ympäristönhyvä tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden levittäminen on myös olennainen osa hanketta.

Hankkeen pääpaino on Suomen ja Venäjän välisten rajajokien, Mustajoen ja Rakkolanjoen, valuma-alueilla. Nämä Suomen ja Venäjän väliset rajajoet saavat alkunsa Lappeenrannan alueelta ja laskevat itäiseen Suomenlahteen Viipurin kaupungin alueella. Hankealueeseen kuuluu myös Vammeljoen vesistöalue Karjalan kannaksella lähellä Pietaria.

Hankkeen vastuutahona toimivan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi hanketta toteuttavat suomalaiset ja venäläiset partnerit, jotka edustavat oman sektorinsa vankkaa osaamista. Suomalaiset partnerit ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaakkois-Suomen metsäkeskus sekä Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Venäjän puolella hankkeen toimia vievät eteenpäin Biologists for Nature Conservation -järjestö, Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos ja Viipurin aluehallinto. Näiden lisäksi projektilla on useita kumppaneita ja sidosryhmiä aina molempien valtioiden virastoista yliopistoihin sekä paikallisiin järjestöihin saakka. >> Lue lisää

 

Kalastuksenvalvontaa tehostetaan kesällä

Julkaistu 2011-07-05 16:42:53

Kalastusluvat on syytä olla kunnossa kesän kalavesillä. Kalatalouden Keskusliitto koulutti kevään aikana 1500 kalastuksenvalvojaa. Valvojia on evästetty olemaan aktiivisia juhannuksen jälkeisellä viikolla.

 

Kalatalouden Keskusliitto koulutti kevään aikana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa 1500 kalastuksenvalvojaa. Nämä aktiivit huolehtivat pääosin kesän kalastuksenvalvonnasta. Koulutuksen yhteydessä heille esitettiin toive tehovalvonnan tekemisestä juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Kalastuksenvalvojien tarkastuksen kohteena ovat kalastukseen kuuluvat maksut, mutta myös muut rikkeet huomioidaan. Alamittaisten kalojen pyyntiin tullaan varmasti puuttumaan, muistuttaa järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta.

Maan eri puolilla on omat erityiskohteensa, jotka ovat valvonnan erityisessä suojelussa. Pahimmat salakalastuskohteet ovat jo aika hyvin tiedossa. Hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalassa uhanalaisen Saimaan järvilohen nousun suojaaminen kohti Kuurnaa.

Kalastuksenvalvonnassa tavataan yleisesti muutaman prosentin verran luvattomia kalastajia. Hajonta on suurta, paikka paikoin jopa 20–30 % kalastajista on voinut jättää kalastusmaksut maksamatta. Maksuista huolehtiminen on tärkeää, juuri näillä varoilla kalakantoja hoidetaan. Maksunsa maksamaton syö muiden pöydässä.

Tarkempaa tietoa Suomen kalastuslupajärjestelmästä: http://www.ahven.net/luvat

Lisää kalastusluvista ja lupavarojen käytöstä:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 778
Kalastuksenvalvoja Jouko Swanström, Sipoo kalastusalue, puh. 050 517 8382
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

 

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2011

Julkaistu 2011-04-03 00:34:38

 

Tämä on Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sähköpostin avulla osakaskunnille ja kalastusalueille levitettävä uutiskirje. Keskusliitto kokoaa kirjeeseen ajankohtaista tiedotettavaa valtakunnan tason asioista. Maakunnalliset järjestöt täydentävät viestiä osaltaan paikallisuutisilla. Palautetta ja toivomuksia uutiskirjeeseen liittyen vastaanotetaan osoitteessa kalastus@ahven.net

  

Kalastusaluepäivistä hyvää palautetta

Valtakunnallisilla suomenkielisillä kalastusaluepäivillä oli 308 osanottajaa. Palautekyselyn mukaan (1=huono, 4= erinomainen) vastaajien antama kokonaispalautteen keskiarvo oli 3,192. Erinomaisena kalastusaluepäiviä piti 34,7 %, kolmosen antoi 51,7 %, kakkosen antoi 11,7 % ja ykkösen antoi 1,9 %. Päivien pääteemana oli kalastuslain uudistus. Näillä näkymin vuoden 2012 kalastusaluepäivillä keskitytään myös kalastuslain uudistamiseen.

 

Kalataloudellisia avustuksia jaossa

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö - Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten. Hakuaika umpeutuu 30.4. mennessä. Tarkemmat hakutiedot löytyvät Suomen Kalastuslehdestä 3/2011 ja www.ahven.net.

 

Kalastusalueiden kirjanpito ja tilintarkastus

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 18.3.2011 uuden määräyksen kalastusalueille maksettavista määrärahoista. Määräyskirjeessä edellytetään, että kalastusalueet järjestävät kirjanpitonsa kirjanpitolain mukaan. Kustannukset, joihin on käytetty valtionavustusta, on pystyttävä erittelemään. Ministeriön määräyksen mukaan ammattitilintarkastajaa tulee käyttää, vaikka tilintarkastuslain mukaiset rajat alittuisivat. Jos kalastusalueet eivät ole käyttäneet ammattitilintarkastajaa ennen vuotta 2011, toiminnantarkastus voidaan hyväksyä vuosien 2011 ja 2012 tilien osalta.

 

Suomi kalastaa 2009 – Vapaa-ajankalastus kalastusalueilla

Vuoden 2009 vapaa-ajankalastuksesta kalastusalueilla tehtiin postikysely alkuvuonna 2010. Eniten pyyntipäiviä keräsivät Tampereen lähivedet, Iijoki–Kuusamo-seutu sekä Suur-Saimaan, Pielisen ja Airisto–Velkuan kalastusalueet. Hämeen, Varsinais-Suomen ja Kainuun ELY-keskusten alueilla kalastettiin eniten. Tutkimus ei enää ilmesty paperijulkaisuna, mutta aiheesta on tulossa artikkeli vuoden 2011 Suomen Kalastuslehdessä. Suomi kalastaa -julkaisu löytyy RKTL:n verkkosivuilta osoitteesta http://www.rktl.fi/julkaisut/j/534.html

 

Uudet kalastuksenvalvontasäännökset hyväksyttiin

Eduskunta hyväksyi kalastuksenvalvontasäännösten muutoksen viimeisenä istuntopäivänään. Säännökset tulevat voimaan 1.4.2012. Vanhojen valantehneiden kalastuksenvalvojien valvontaoikeudet ovat voimassa 6 kk lain voimaantulosta eli 1.10.2012 saakka. Uudessa laissa valvojille asetettiin pätevyys- ja koulutusvaatimuksia. Kalastusoikeudenhaltijan, osakkaan tai yksittäisen vesialueenomistajan valvontaoikeus vähenee. Kalastuksenvalvojille tulee uusia toimivaltuuksia, mutta joitain vanhoja myös poistui. Kalastuksenvalvontaa valvotaan jatkossa ELY-keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Aiheesta on tarkemmin 1.4. ilmestyvässä Suomen Kalastuslehdessä.

 

Pyydysten merkintään uudistus

Samassa yhteydessä eduskunta hyväksyi kaksi valvontaa sivuavaa lakimuutosta. Uuden lain myötä kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä niin, että ne ovat selvästi muun vesiliikenteen havaittavissa. Pyydyksiin on merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot. Lisäksi jos alueella edellytetään käytettävän kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä, sekin täytyy pyydyksestä löytyä. Säännökset tulevat voimaan 1.4.2012.

 

Kaikki alamittaiset takaisin veteen

Toinen hyväksytty lakimuutos koski alamittaisia kaloja. Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala, rauhoitusaikana tai kielletyllä kalastustavalla saatu kala, on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Säännökset tulevat voimaan 1.4.2012.

 

Järvi välttyi pakkohuutokaupalta

Hankasalmella Armisveden osakaskunta on välttynyt yli 900 hehtaarin kokoisen vesialueen pakkohuutokaupalta, kun ylimääräisessä kokouksessa päätettiin, että osakaskunnan velat hoidetaan lainarahoituksella. Osakaskunnalle oli kerääntynyt muutamien jäsenten keskinäisestä riitelystä oikeudenkäyntikuluja, jotka olivat jääneet maksamatta. Oikeudenkäyntikuluista oli kertynyt lähes 23 000 euron velka, josta 13 000 euroa oli maksettava maaliskuun loppuun mennessä tai muuten summa olisi mennyt ulosottoon. Mikäli päätöstä lainajärjestelyistä ei olisi syntynyt, edessä olisi ollut yli 900 hehtaarin kokoisen vesialueen pakkohuutokauppa.

 

Eduskunta hyväksyi vesilain muutokset

Eduskunta on hyväksynyt vesilain kokonaisuudistusta koskevan hallituksen esityksen. Uudistuksessa lupaprosessiin tulee joitakin muutoksia. Katselmustoimitukset ja lopputarkastukset jäävät pois, ja vesitalouslupien jälkikäteinen tarkistaminen helpottuu. Kalatalousvelvoite ei enää ole ensisijainen kalatalousmaksuun nähden, vaan lupaviranomainen saa määrätä pelkän kalatalousmaksun tai maksun ja velvoitteen yhdistelmän.  Myös luvantarpeeseen tulee joitakin muutoksia. Lakimuutokset tulevat luultavasti voimaan syksyllä. Asiaa käsitellään tarkemmin Kalastuslehden ja Fiskeritidskriftin tulevissa numeroissa.

 

Norppastrategialla saimaannorpan kanta kasvuun

Saimaannorpan ahdinkoa helpotetaan laajapohjaiselle yhteistyölle perustuvalla saimaannorpan suojelun strategialla ja toimenpidesuunnitelmalla. Suunnitelmassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kaikki norpan tunnetut uhkatekijät ja esitetään keinoja niiden torjumiseksi. Kalanpyydyskuolemia vähennetään edelleen viisivuotisilla, vapaaehtoisilla kalastuksenrajoitussopimuksilla ja niitä täydentävillä, keväällä 2011 annettavilla uusilla säädöksillä.

 

Maalämpöputkien asentamiseen toimenpidelupa

Maankäyttö- ja rakennusasetus muuttuu 1.5.2011 siten, että lämpökaivojen poraamiseen ja lämmönkeruuputkistojen sijoittamiseen vesistöön tai maaperään tarvitaan toimenpidelupa. Lupaa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Osa kunnista on vaatinut toimenpidelupaa tai rakennuslupaa jo aikaisemmin, ja muutoksella pyritään yhtenäistämään käytännöt.

 

Kiinteistönmuodostamislakiin tulossa yhteisiä alueita koskevia muutoksia

Alueiden liittämiseen ja erottamiseen yhteisestä alueesta tulee uudistuksia, ja yhteisen vesialueen jakaminen useaksi yhteiseksi alueeksi helpottuu hieman. Lakimuutosten voimaantulon ajankohta ei ole vielä selvillä.

 

Yhteisaluelakiin tarkennuksia

Eduskunta on hyväksynyt yhteisalueiden päätöksentekoa koskevia tarkennuksia. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa sovellettavassa mies ja ääni -menettelyssä jokaisella kokoukseen osallistuvalla on yksi ääni. Valtakirjaääniä ei siis lasketa. Moitekanneoikeutta ei jatkossa ole, jos osakas on ilmaissut kannatuksensa päätökselle esim. äänestyksessä.  Lisäksi osakaskunnan sääntöjen vahvistaminen on siirtymässä ELY-keskuksista aluehallintovirastoille. Tiedotamme muutoksista tarkemmin, kun niiden voimaantulon ajankohta on selvinnyt.

 

KHO:n ratkaisu kalatalousmaksun käyttösuunnitelmaa koskevasta valituksesta

Kalastusalue ja joukko osakaskuntia valittivat TE-keskuksen kalatalousmaksujen käytöstä tekemästä suunnitelmasta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin ratkaisussaan (KHO 16.3.2011 T 682), että kyseessä ei ollut erillinen hallintopäätös, johon olisi mahdollista hakea muutosta.  Valitus jätettiin siksi tutkimatta. Kalatalousmaksuvarojen käyttöä koskevista päätöksistä siis ei saa valittaa. Sen sijaan vesitalouslupaan sisältyvät määräykset kalatalousmaksusta tai -velvoitteesta ovat edelleen valituskelpoisia, ja niitä voi myös hakea tarkistettaviksi.

 

Venäjänkielinen kalastuslupaesite

Kalatalouden Keskusliitto julkaisi vuoden vaihteessa ilmaisen venäjä/suomi kalastuslupaesitteen. Jos alueellanne käy venäläisiä kalastusmatkailijoita, niin voitte kysellä esitettä oman alueenne kalatalouskeskukselta. Esite löytyy sähköisenä osoitteesta http://www.ahven.net/luvat. Esitteen kuvan voi kopioida em. osoitteesta omille nettisivuille ja linkittää suoraan esitteeseen: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/57.pdf

 

Kalastussäädökset 2011

Uusi päivitetty Kalastussäädökset 2011 opas on painossa. Uusi opas sisältää muun muassa kaikki kalastuksenvalvontaa liittyvät lakiuudistukset. Esitteen hinta on 12 €. Ennakkotilaukset voi tehdä Kalatalouden Keskusliittoon.

 

Kalastuslupien eri kieliversiot tulostettavissa netissä

Osoitteesta www.ahven.net löytyvät Suomen kalastuslupajärjestelmän esittelyt myös vierailla kielillä. Valitsemalla sivun oikeasta yläkulmasta haluamansa kielen, löytää myös tulostettavan pdf-tiedoston lupajärjestelmästä.

 

Vesikirje – vesiuutisia Suomesta ja maailmalta

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisemassa uudessa Vesikirje uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista vesiasioista. Vesikirje on tarkoitettu erityisesti vesialan asiantuntijoille ja muille kiinnostuneille. Uutiskirjeen keskeisiä aiheita ovat lainsäädäntötyö ja sen toimeenpano, tutkimus, tapahtumat ja julkaisut. Uutiskirjeen voi tilata ilmaiseksi omaan sähköpostiinsa SYKE nettisivuilta.

 

Kalabongausviikonloppu toukokuussa

Viime vuoden tapaan Kalatalouden Keskusliitto on järjestämässä tänä keväänä kalakauden avaavaa tapahtumaa kalabongauksen ympärille. Kalabongaus tapahtuu 21.–22.5. ja huipentuu samaan aikaan järjestettävään Kalamaratoniin. Netin kautta tapahtumaan leikkimieliseen kisaan voivat osallistua kaikki halukkaat kalastajat ympäri Suomen. Viikonlopun aikana narraamansa kalat voi ilmoittaa kisaan osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Osallistuneiden kesken arvotaan tuotepaketteja kesän kalavesille.

 

Valtakunnallinen kalastuspäivä elokuussa

Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään kuudennen kerran elokuun 31. päivänä.

Tänä vuonna pääjärjestelyvastuu on Kalatalouden Keskusliitolla ja sen maakunnallisilla jäsenjärjestöillä. Valtakunnalliseksi päätapahtumapaikaksi on valittu Helsinki. Lisää aiheesta tulossa sivulle: www.ahven.net/kalastuspäivä

 

Etelä-Savon ELY-keskus pitää tarpeellisena valtioneuvoston asetusta kalastuksen rajoittamisesta norpan suojelemiseksi

Julkaistu 2011-03-19 07:25:15

>> Tässä kartta Saimaan verkkokalastuskieltoalue

Etelä-Savon ELY-keskuksen mielestä kalastuksen rajoittamiseen tähtäävät vapaaehtoiset sopimukset ovat tärkein keino saimaannorpan suojelemiseksi. ELY-keskuksen saamien asiantuntijalausuntojen mukaan vapaaehtoisuus ei takaa turvallista verkkokalastusta alueella, koska sopimuksiin on jäämässä aukkoja. Tämän vuoksi tarvitaan valtioneuvoston asetus kalastuksen rajoittamisesta. ELY-keskus ei pidä tarkoituksenmukaisena verkkojen lankapaksuuden ohentamista nykyisen asetuksen määräyksistä, koska pyydysten uusiminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia kalastajille.

Etelä-Savon ELY-keskus antoi maa- ja metsätalousministeriölle lausuntonsa kahdesta valtioneuvoston asetuksesta, joista toinen koskee eräitä kalastusrajoituksia Saimaalla ja toinen kalastuksen rajoittamista saimaannorpan poikasten suojelemiseksi.

Verkkojen lankapaksuutta ei tarvitse ohentaa

Eräitä kalastusrajoituksia Saimaalla koskevan asetuksen tarkoituksena on rajoittaa ympärivuotisesti eräiden pyyntivälineiden ja –tapojen käyttöä Saimaan tietyissä osassa. Asetuksen tavoitteena on taata saimaannorpan elimahdollisuuksien parantaminen ja norppakannan säilyttäminen.

ELY-keskus ei pidä tarkoituksenmukaisena verkkojen lankapaksuuden ohentamista nykyisen asetuksen määräyksistä. Verkkojen lankapaksuutta ohennettiin keväällä 2009 annetulla asetuksella ja esim. ammattikalastajien siirtymäaika päättyy vasta toukokuussa 2011. Mikäli verkkoliinan langan paksuus muutettaisiin 0,15 millimetriin, muutos aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia kaikille alueella verkoilla kalastaville. Muutos saataisi johtaa tiheämpien verkkojen käyttöön, mikä ei ole kestävän kalatalouden mukaista.

ELY-keskus esittää umpinaisten isorysien käytön sallimista, kunhan rysän nielu varustetaan enintään 150 millimetrin rajoittimella. Asetukseen esitetään lisättäväksi määräykset katiskojen, rysien ja mertojen nielun varustamisesta 180 millimetrin levyisillä rajoittimilla.

Valtioneuvoston asetus tarpeen kalastuksen rajoittamiseksi saimaannorpan poikasten suojelemiseksi

Asetuksen tarkoituksena on kieltää verkkokalastus Saimaan vesistöalueen eräissä osissa keväisin 15.4-30.6. ELY-keskuksen mielestä vapaaehtoiset sopimukset ovat tärkein keino toteuttaa keväiset verkkokalastusrajoitukset, mutta ELY-keskuksen käsityksen mukaan valtioneuvoston asetus kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi on välttämätön. ELY-keskuksen pyytämissä asiantuntijalausunnoissa todetaan, että turvallista verkkokalastusta ei ole mahdollista harjoittaa norpan lisääntymisalueella. Asetus tarvitaan myös sopimustilanteen vakauttamiseksi.

Kalastuskielto antaa kuhalle, järvilohelle ja taimenelle rauhoitusajan, mikä ajan myötä näkyy suurempina saaliskaloina. Verkkokalastuksen rajoitus johtaa myös uusien pyyntitapojen kehittämiseen Saimaalla.

Sopimustilanne 11.3.2011:

- Sopimuksia on tehty 189 kpl 1438 km2

- Kalaveden omistajat eivät ole reagoineet asiaan syksyn 2010 jälkeen, jolloin oli luvattu tehdä sopimus 22 kpl 48 km 2

- Tavoittamattomat omistajat 83 kpl 28 km2

- Jätetty aukkoja tai kieltäydytty 32 kpl 346 km2


Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto asetuksista 11 3 2011.pdf

Lisätietoja:
Kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 040 503 8773
Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0400 853 075

 

 

MMM tiedote ja kartat verkossa:
>> katso tässä

 

Kartta Suur-Saimaan kalastusalueen verkkokieltoalue

Julkaistu 2010-08-11 13:24:03

Kartta Suur-Saimaan kalastusalueen verkkokieltoalue

>> Katso tässä

 

Esitelmät kalastuksenvalvojien infotilaisuudessa 10.3.2011 Lappeenrannassa

Julkaistu 2011-02-22 16:15:03

Kalatalouden Keskusliitto yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kalatalouskeskusten sekä Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry:n kanssa järjestivät 10.3.2011 kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuden, Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 121 hlöä.

 

Kalastuksenvalvontaa koskevat säännökset muuttuvat mitä ilmeisimmin jo toukokuussa. Muutosta koskeva hallituksen esitys on vireillä eduskunnassa.

>> tässä yhteenveto kalastuksenvalvonnan sääntömuutoksesta

 

Esillä oli myös venäjänkielinen esite kalastusluvista >> tässä esite

 

Koulutustilaisuuden avaus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen, toiminnanjohtaja Aarno Karels >> katso tässä

 

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen, kalastuksenvalvonta osana lakiuudistusta. Lakimies Riina Arffman, Kalatalouden Keskusliitto >> katso esitelmä

 

Kalastuksenvalvontaa koskevat uudet säännökset, mikä muuttuu kalastuksenvalvonnassa? Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto

 >> katso esitelmä

 

Kalastuksenvalvonta Etelä-Karjalassa - osakaskuntien, kalastusalueiden ja kalatalouskeskuksen roolit.

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen >> katso esitelmä

 

Kalastuksenvalvonta Kymenlaaksossa ja riistakamera kalastuksenvalvonnan apuvälineenä.

Kymenlaakson kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Martti Puska >> katso esitelmä

 

Kalastuksenvalvonta Kaakkois-Suomessa ja tulevaisuuden näkymät.

Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen asiantuntija, Mikko Malin >> katso esitelmä 

 

Poliisin näkemyksiä kalastuksenvalvonnasta

Etelä-Karjalan poliissa, vanhempi konstaapeli Kari Niiva >> katso esitelmä

 

Jäsentiedote 1 / 2011

Julkaistu 2011-02-22 16:13:11

 

Kalatalouskeskuksen vuosikokous

 

Vuosikokous pidetään Imatran Valtionhotellissa

keskiviikkona 13.4.2011 alkaen klo 18.00, Torkkelinkatu 2, Imatra.

Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat.

 

Kalastuksenvalvojien infotilaisuus to 10.3.2011 Lappeenrannan kaupungintalolla

Kalatalouden keskusliitto järjestää Kaakkois-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa kalastuksenvalvojien koulutustilaisuuden torstaina 10.3.2011 alkaen klo 11.00 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. Koulutustilaisuus on tarkoitettu meidän alueen kalastuksenvalvojille. Osakaskunnat voivat ilmoittaa myös omat valvojat tilaisuuteen. Ilmoittautuminen 3.3.2011 mennessä Aarno Karelsille tai Vesa Tiitiselle.

 

Nykyiseen kalastuslakiin tehdään perustuslain edellyttämät

muutokset :

 

-  Valvojan toimivaltasäännökset ja kelpoisuus

-  Kalastuksenvalvojaksi hyväksyminen ja sen peruuttaminen

-  Kalastuksenvalvojakortti ja –tunnus

-  Tarkastus- ja talteenotto-oikeus

-  Kalastuksenvalvojien koulutus ja valvonta

 

Kalatalouden Keskusliiton laatima kalastuksenvalvontaa koskeva tietopaketti osakaskunnille löytyy kokonaisuudessaan Keskusliiton nettisivuilta osoitteesta: www.ahven.net >Osakaskunnat > Kalastus yhteisellä vesialueella.

 

Tilintarkastus / toiminnantarkastus

Vuonna 2007 voimaan tulleen tilintarkastuslain siirtymäaika on päättymässä. Vanhaa lakia voidaan soveltaa vielä 31.12.2011 päättyvän tilikauden tilintarkastuksessa. Uuden tilintarkastuslain mukaan suurimmalla osalla osakaskunnista ei ole tilintarkastusvelvollisuutta.

Yhdistyksille ja asunto-osakeyhtiöille tarkoitettu toiminnantarkastus voi olla osakaskunnille järkevä vaihtoehto. Osakaskuntien tulee itse päättää, miten hoitavat taloutensa tarkastamisen siirtymäajan päätyttyä, ja tehdä sääntöihinsä tarvittavat muutokset.

 

Kala-istutukset 2011

Osakaskunnan vuosikokouksessa on hyvä suunnitella tämän vuoden kala-istutukset. Ilmoittakaa meille kalaistutustilaukset mielellään 1.4. mennessä sekä kevätistutuksia että syysistutuksia varten. Lohikalat suosittelemme istuttaa ennen kuin järvivedet lämpenevät. Tee tilaus oheisella lomakkeella. Lomakkeen löydät myös netistä, www.ekkalatalouskeskus.fi. Voitte myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse.

 

Etelä-Karjalan uudet rajajokihankkeet

Etelä-Karjalassa käynnistyvät tänä vuonna kaksi rajajokikunnostushanketta: ’yhteiset joet - yhteiset kalat’ RIFCI- hanke ja Urpalanjokialueen kunnostushanke. RIFCI- hanke toimii Soskuanjoen, Mustajoen, Rakkolanjoen ja Hounijoen valumalueella. RIFCI- hankkeen projektikoordinaattori on Ely-keskuksen iktyonomi Matti Vaittinen. Urpalanjokialueen kunnostushankkeen projektikoordinaattori on Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen palkkalistalla oleva iktyonomi Manu Vihtonen.

 

Kalatalouden Keskusliitto uusi kotisivunsa

Kalatalouden Keskusliiton uudistetut kotisivut aukesivat vuoden vaihteessa ja niihin kannattaa todella käydä tutustumassa. Sivuilta löytyy monenlaista hyödyllistä tietoa kalataloudesta, kalastuksesta ja kalan käsittelystä. Sivuilla on myös omat kokonaisuudet osakaskunta- ja kalastusaluetoiminnasta. Kotisivujen osoite: www.ahven.net

 

Lomakkeet löytyvät netistä

Olemme tallentaneet nettiin lomakkeita (sääntömalli, kokouskutsu, esityslista, toimintakertomus, tuloslaskelma), joita käytetään järjestötoiminnassa. Lomakkeet löytyvät sivuilta www.ekkalatalouskeskus.fi / osakaskunnat ja www.ahven.net.

 

Osakaskuntien yhdistäminen

Osakaskuntien yhdistymisprosessia on saatu edistettyä vuonna 2010 kolmella kalastusalueella; Suur-Saimaa, Kaakonkulma ja Ruokolahti (17 osakaskuntaa, yht. 2838 ha). Iso yksikkö on toimintakykyisempi kuin pieni yksikkö. Apuvälineitä osakaskuntien yhdistämiseen löytyy netistä osoitteesta www.ahven.net ja apua yhdistämisasioihin voi pyytää oman alueen kalatalousneuvojilta.

 


Suomen Kalastuslehti tilaukset

Lehti ilmestyy 8 kertaa, vuosikerran määräaikainen tilaushinta on 36 € ja kesto-tilaus 35 €. Lehden tilauksen voi tehdä joko kalatalouskeskuksen tai Kalatalouden keskusliiton kautta (jos teet tilauksen Keskusliiton kautta, mainitse että olet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen jäsen).

 

 

Lopputalven terveiset, Aarno Karels ja Vesa Tiitinen

 

Urpalanjokialueen kehittämishanke käynistyy

Julkaistu 2010-11-05 16:03:21

Urpalanjokialueen kehittämishanke on yleishyödyllinen hanke jonka tavoitteina ovat kalatalouden, metsästyksen, maiseman,virkistyskäytön, vesien-, ympäristön-, ja tulvasuojelun sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2010 - 31.12.2010 >> katso Urpalanjokialueen kehittämishankesuunnitelma.

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry toimii hakijaorganisaationa, hallinnoijana ja toteuttajana.

>> Katso http://www.urpalanjoki.fi/index.php?p=1

 

Urpalanjoki on ollut Suomen paras meritaimenen luonnontuotannonjoki (Hurme 1962). Urpalanjoen reitti koostuu useista järvistä ja niitä yhdistävistä joki- ja puro-osuuksista. Vesistörakentaminen, koskien perkaukset ja heikentynyt vedenlaatu ovat huomattavasti heikentäneet Urpalanjoenalueella elävien vaelluskalakantojen lisääntymistä ja vaelluksia. Urpalanjoen latvaosilla Kirkkojoessa elää luonnontilainen purotaimenkanta, joka on peruja velvoiteistutuksista. Urpalanjoen alaosan Venäjän puoleisella jokiosuudella on säilynyt joen alkuperäinen meritaimen. Lisääntyminen Venäjän puoleisilla koskilla on kuitenkin vähäistä. Suomen puoleisella alaosalla ei velvoiteistutuksista huolimatta ole saatu syntymään luonnontuotantoa.

 

Luonnontilaisen taimenkannan voimistumista Suomen puolella rajoittaa pääasiassa sopivien lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden puute ja joen alaosalla olevat vaellusesteet. Alueelle vuonna 2008 perustettu Urpalanjokialue Lohijoeksi ry on pyrkinyt aktiivisesti siihen, että alue saataisiin palautettua takaisin lohijoeksi.

 

Koskikunnostukset alueella ovat tärkeitä, sillä koskialueiden virtakutuisille kalalajeille ei ole (juuri ollenkaan) kutupaikkoja ja koskialueiden potentiaali jää nykyisellään hyödyntämättä. Myös useissa Urpalanjoen sivujoissa ja puroissa on mahdollisuuksia kunnostuksin saada lisää tuottavia poikasalueita. Kalojen luonnonlisääntyminen myös edesauttaisi osakaskuntia saamaan kalastoaan monipuolisemmaksi, luopumaan vaelluskalaistutuksista, ja käyttämään varojaan muihin tarkoituksiin. Vaellusesteiden ohittamisen myötä Urpalanjoen päämääränä voidaan pitää alueen virtavesikalastuksen edellytyksien kohentumista ja alueen vetovoimaisuuden parantumista myös uhanalaisien vaelluskalojen suojelun myötä.

 

Paikallisella aktiivisuudella ja kalatalousviranomaisten avustuksella saatiin jo aloitettua syksyllä 2010 ensimmäiset koskialueiden talkookunnostukset. Kunnostukset toteutettiin käsikunnostuksena ja sitä voidaan pitää myös ns. lähtölaukauksena Urpalanjoen vesistöjen kokonaisvaltaiselle kunnostukselle. Kaitain talkoopäivät olivat myös eräänlainen malliesimerkki kuinka virtavesiä voidaan kunnostaa sekä käytännön opiskelutilaisuus talkoolaisille, paikallisille osakaskunnille ja -yhdistyksille >> katso Urpalanjoen Kaitainkoskien kunnostustalkootyöraportti .

 

Urpalanjokialueen kehittämishankkeesta 90 % rahoituksesta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Urpalanjokialueen kunnilta (Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä). Loput 10 % pitää tulla yksityisestä rahoituksesta. Hankkeen kokonaiskustannus on 149.997 euroa.

 

Esitelmät Kaakkois-Suomen Osakaskuntapäivä, Merikeskus Vellamo, Kotka

Julkaistu 2010-11-04 08:37:38

Kaakkois-Suomen Osakaskuntapäivä, Merikeskus Vellamo, Kotka, tiistai 26.10.2010

 

Osakaskuntatoiminnan kehittäminen, järjestöpäällikkö Risto Vesa , Kalatalouden Keskusliitto >> katso esitelmä

 

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle (kiinteistörekisteriotteet, osakasluettelot, yhdistämistoimitukset jne.), maanmittausinsinööri Ursula Seppä-Nieminen, Maanmittauslaitos >> katso esitelmä


Tilintarkastuslain muutoksen vaikutukset osakaskuntatoimintaan, lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto >> katso esitelmä

 

Kalastuksenvalvonta kalastuslain uudistuksessa, järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto >> katso esitelmä

Kalastuslain uudistus, tilanne lokakuu 2010,lakimies Jenny Fredrikson ja järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto >> katso esitelmä

 

Jäsentiedote 2 / 2010 kaikille E-K:n kalatalousyhteisöille

Julkaistu 2010-09-22 23:50:42

 

ETELÄ – KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

 

Jäsentiedote 2 / 2010

 

Vuosi 2010 on tähän mennessä kalataloudellisesti ollut varsin vilkas. Valtakunnallisesti uusi kalastuslain kokonaisuudistus on ajankohtainen keskustelun aihe. Meidän maakunnan lehti-otsikoissa ovat olleet saimaannorpan verkkokieltosopimukset, Läntisen Pien-Saimaan, Simpelejärven ja Kivijärven sinileväongelmat, rajajoen kunnostukset, Kuolimon nieriä ja rapurutto. Johtuen ennätyslämpimästä kesästä, muikut ja ravut olivat syvemmällä kuin normaalisti ja monessa järvessä kuhasaaliit olivat erinomaisia. Kalatalouskeskuksessa vuosi on mennyt erilaisten kokouksien, kalaistutuksien, kala- ja rapukanta seurantojen, erilaisen neuvonnan ja isännöitsijän tehtävien merkeissä.

Lisäksi meillä on ollut tänä vuonna aktiivista nuorisokalastus-toimintaa Lappeenrannan ja Lemin ala-asteen kouluilla KalaMatti-projektin merkeissä(katso myös www.ekkalatalouskeskus.fi -ajankohtaista). Syksyllä istutetaan vielä kuhan- ja siianpoikasia. Jos osakaskunta haluaa vielä loppusyksyllä istuttaa järvitaimenta tai järvilohta ottakaa yhteyttä meihin.

 

Ankeriaanpoikasistutukset

Kalatalouskeskusliitoltä on tullut pyyntö, että ankeriaanpoikas- toimittajamme Silver Eel haluaa tietää alustavan tilausmäärän jo joulukuussa. Täten pyydämme, että osakaskunta lähettää arvion osakaskunnan tilauksesta 10. marraskuuta mennessä. Kuten viime vuonna, vuoden 2011 ankeriaat tuodaan Ranskasta. Ankeriaat pidetään karanteenissa Ruotsissa alkuvuonna. Hinta-arvio vuonna 2011 on noin 1,00 euroa / poikanen (sis. alv.). Kalat ovat istutusvalmiit touko-kesäkuussa.

 

Osakaskunnan kokouskutsu

Lehdissä on edelleen kokouskutsuja, jotka eivät täytä lain vaatimuksia kokouskutsusta. Tässä malliksi yhden osakaskunnan kokouskutsu. Kokouskutsukirjeet on postitettava ja –ilmoitus on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta. Lisätietoja osakaskuntatoiminnasta saa kirjasta ”Yhteisen kalaveden osakaskunta” KKL:n julkaisu 139. Kirjan voi tilata joka kalatalouskeskuksesta tai suoraan Kalatalouden Keskusliitosta, internetistä osoitteesta www.ahven.net. Lisäksi olemme tallentaneet nettiin lomakkeita, joita käytetään järjestötoiminnassa. Lomakkeet löytyivät sivulta www.ekkalatalouskeskus.fi / osakaskunnat.

 

Kokouskutsu (malli)

__________ osakaskunnan varsinainen kokous pidetään (aika) ——— (paikka) alkaen kello __.

Kokouksessa käsitellään osakaskunnan säännöissä määrätyt varsinaiselle kokoukselle kuuluvat asiat. Osakaskunnan kokoukselle ei sääntöjen mukaisessa määräajassa ole saatettu ratkaistavaksi muita asioita. Kokouksessa laadittu tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä (määrätty sääntöjen 11 §:ssä tai esim. seuraavasti) kunnan ilmoitustaululla, kunnes 21 päivää on kokouksesta kulunut.   Hoitokunta

 

Osakaskuntia kannattaa yhdistää

Iso yksikkö on toimintakykyisempi kuin pieni. Apuvälineitä osakaskuntien yhdistämiseen löytyy netistä osoitteesta www.ahven.net ja klikkaamalla etusivun linkkiä ”Osakaskuntatoiminta ja sen kehittäminen” Linkin takana sijaitsevat tarvittavien kokousten pitämiseen ja yhdistämissopimuksen laatimiseen sopivat mallit: malli yhdistämiskokouksen pöytäkirjasta, malli yhdistymispäätöksen pöytäkirjamerkinnästä ja

yhdistämissopimuksen mallipohja. Apua yhdistämisasioihin voi pyytää oman alueen kalatalousneuvojilta.

 

Osakaskunnalle omat nettisivut ?

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus  ry on syksyllä ottanut käyttöön uudet nettisivut, jossa on osakaskunnille tehty mahdollisuus ylläpitää omia nettisivuja. Sivuilta löytyy osakaskunnan perustiedot (yhteystiedot, lupahinnat- ja myyntipaikat, aluekartta jne). Osakaskunta voi päivittää itse sivuja ajan tasalle (tapahtumat, ajankohtaiset asiat, valokuvat jne.)  Kalatalouskeskus voi suunnitella ja tehdä yhdessä osakaskunnan kotisivut ja tarvittaessa myös ylläpitää sivuja pientä korvausta vastaan.


 

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta.  www.ekkalatalouskeskus.fi

toiminnanjohtaja Aarno Karels p. 040-5171785; kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen p. 0400-716120;

sähköposti: etunimi.sukunimi@ekkalatalouskeskus.fi.

 

 

 

 

 

Viipurinlahden meritaimen palaa Suomeen

Julkaistu 2010-08-11 13:25:11

Viipurinlahden meritaimen palaa Suomeen

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/viipurinlahden_meritaimen_palaa_suomeen_1677510.html

 

Kala-Matti opettaa lapsia kalastamaan

Julkaistu 2010-08-11 13:01:51

Kala-Matti opettaa lapsia kalastamaan

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/02/kala-matti_opettaa_lapsia_kalastamaan_1447197.html?origin=rss

 

Kala-Matti projekti peruskoulujen 4. luokan oppilaille

Julkaistu 2010-08-11 13:01:11

Kala-Matti projekti peruskoulujen 4. luokan oppilaille

Lataa PDF

 

Kalastus Lappeenrannan kalavesille vuonna 2011

Julkaistu 2010-08-11 12:56:53

Kalastus Lappeenrannan kalavesille vuonna 2011

Lataa PDF

 

Tiedote saimaannorppa ja kalastus-työryhmän raportti

Julkaistu 2010-08-11 12:56:25

Tiedote saimaannorppa ja kalastus-työryhmän raportti

Lataa PDF

 

Valtion tulee rahoittaa osakaskuntien yhdentymistoimituksia

Julkaistu 2010-08-11 12:50:23

Valtion tulee rahoittaa osakaskuntien yhdentymistoimituksia

Lataa PDF

 

Tiedote / ProAgria Etelä-Karjala ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry ovat sopineet kiistansa

Julkaistu 2010-08-11 12:49:16

ProAgria Etelä-Karjala ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry ovat sopineet kiistansa

Lataa PDF