Osakaskuntien omat sivut

» Siirry luetteloon

 

 

Osakaskuntien työkaluja

  

Kalastuslakiin ja yhteisaluelakiin tuli vuoden 2001 alussa merkittäviä muutoksia. Kahden päällekkäisen, samalla alueella toimineen organisaation, kalastuskunnan ja osakaskunnan toiminta yhdistettiin. Uudistuksen seurauksena kalastuslaki ei enää säätele kalastuskuntien järjestäytymistä, mutta muutoin kalastuskunta käsitteenä jäi edelleen kalastuslakiin. Jos samalla vesialueella oli järjestäytyneenä sekä osakaskunta että kalastuskunta, jäivät kalastuskunnan säännöt voimaan. Siltä osin kun nämä säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan yhteisaluelakia. Järjestäytyneinä osakaskuntina toimivien kalastuskuntien, joita Kaakkois-Suomen alueella on noin 500 tulisi muuttaa sääntönsä yhteisaluelain mukaiseksi. Osakaskunnan säännöt tai sääntömuutos on vahvistettava ELY-keskuksessa. Ohessa alla on Etelä-Karjalan sääntömallia. Säännöt voidaan muokata tapauskohtaisesti. Otta yhteyttä kalatalousneuvoja Vesa Tiitisellä p. 0400-716120 / vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi.
» Sääntömalli Etelä-Karjala

 

  

OSAKASKUNTIEN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN ALUEHALLINTOVIRASTOSSA

 

Yhteisaluelain mukaisten osakaskuntien sääntöjen vahvistaminen siirtyi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista aluehallintovirastojen tehtäväksi yhteisaluelain muutosten johdosta vuonna 2011. Toimintaan tulee jälleen 1.1.2013 alkaen muutos, kun tehtävä keskitetään valtakunnallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon.

 

Säännöt vahvistetaan aluehallintovirastossa hakemuksesta. Hakemuksessa tulee ilmoittaa ainakin yhteystiedot, johon päätös ja suoritemaksua koskeva lasku voidaan lähettää. Samalla aluehallintovirastolle tulee toimittaa vahvistettavien sääntöjen lisäksi jäljennös osakaskunnan kokouksen pöytäkirjasta ja selvitys päätöksen lainvoimaisuudesta. Hakemus toimitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamon Vaasaan ja sen voi toimittaa myös sähköpostilla. Asian käsittelystä peritään aluehallintovirastossa 100 euron suoritemaksu.

 

Osakaskunnalla on laaja harkintavalta päättää omista säännöistään. Koska osakaskunnat ovat hyvin erilaisia sekä kooltaan että toiminnaltaan, niillä on hyvin erilaisia tarpeita säännöilleen. Käytännössä hyvät osakaskunnan säännöt voivat siten olla hyvin monenlaiset.

 

Sääntöjä vahvistettaessa on tullut esille kuitenkin joitakin epäkohtia, joiden vuoksi sääntöjä ei ole voitu vahvistaa. Esimerkiksi usealla yhteiselle alueelle ei voida vahvistaa yhteisiä sääntöjä, vaan kullakin osakaskunnalla tulee olla omat säännöt, vaikka useita osakaskuntia hoidettaisiin käytännössä yhteistyössä. Selkeyden vuoksi säännöissä tarkoitettu yhteinen alue on syytä mainita käyttämällä kiinteistörekisteritunnusta.

 

Asioiden käsittelystä aluehallintovirastossa antaa tällä hetkellä lisätietoja:

lakimies Päivi Eskola, puh. 0295 018 533.

 

yhteystiedot:

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

PL 200

65101 Vaasa

 

sähköposti: kirjaamo.lansi(at)avi.fi

 

fax: 06 317 4817

 

 

Osakaskunnan kokous

  

Osakaskunnan kokouksesta tiedotetaan kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai siitä annetaan tieto muulla tavalla todisteellisesti. Kokouskutsu voidaan antaa myös siten että kokouksesta kuulutetaan yhdessä tai useammassa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Tärkeää on informoida niitä osakkaita jotka asuvat toisella paikkakunnalla.  Osakaskunnan säännöissä määritetään kokouskutsun menettelytapa, kuitenkin huomioiden yhteisaluelain hengen. Alla on kokouskutsu ja vuosikokouksen esityslistan malli.
» Kokouskutsu

 

» Vuosikokouksen esityslista

Osakaskunnan kokouksissa käsitellään monenlaisia asioita jotka liittyvät kalastukseen, vesiliikenteeseen, vesijättöihin ja yhteisen etuuden käyttämiseen. Päätökset eivät aina mene oikein ja osakas saattaa tuntea että oikeuksia on loukattu tai että päätös ei ole syntynyt lainmukaisesti. Yhteisaluelaki lähtee siitä että osakkaalla on oikeus pyytää oikaisua päätökseen. Koska osakaskunnan lainmukaiseen toimintaan liittyy erillaisia tiedoksiantoon ja päätösten nähtävilläpitoon liittyviä aikoja, on osakas usein niistä ymmällään. Asian ymmärtämiseksi voi tutustua asiaan oheisesta linkistä.
» Oikaisuvaatimus

 

 

 

 

 

 Osakaskunnan toimintakertomus

Osakaskunnan toiminnasta on hyvä tehdä vuosittain vaikka lyhyempikin toimintakertomus  tuloslaskelmineen. Ohessa toimintakertomuslomake pdf-tiedostona.
Toimintakertomus

 

 

 

 

 

Lisää osakaskunnan kokouksiin tarkoitettuja lomakemalleja

 

 

 

» katso tässä

 

» Osoitteenmuutoslomake

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakaskuntien yhdentyminen

 

 

 

 

Suomen laajuisesti on havaittavissa trendiä osakaskuntien yhdentymisiin. Yhdentymisistä on havaittu saavutettavan erinäisiä etuja, kuten esim. osakkaiden kalastusoikeuden laajenemista, kalastuksen ja valvonnan helpottumista, hallinnointikulujen pienenemistä, kalaveden käytön ja hoidon suunnittelun helpottumista, yms. Mikäli osakaskunnilta löytyy mielenkiintoa selvittää mahdollisuuksia yhdentymisiin, niin lisätietoa asiasta saa mm. maanmittauslaitoksesta ja kalatalouden keskusliitosta tai otta yhteyttä kalatalousneuvoja Vesa Tiitisellä p. 0400-716120 / vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi.
Lisää syventävää tietoa yhteisistä vesialueista ja niiden yhdistämisestä on kirjoittanut ansiokkaasti Tekniikan tohtori ja maanmittausinsinööri Pekka Vilska väitöskirjassaan.

 

 

 

 

 

 

Etelä-Karjalan osakaskuntien yhteystiedot

Osakaskunnat myöntävät erilaisia kalastuslupia vesialueilleen. Satunnaiset kalastajat ovat usein ihmeissään etsiessään kalastuslupien myyjää alueeltaan! Etelä-Karjalan osakaskuntien yhteystiedot löytyvät kalastusalueen sivuille.

 

 

 

 

 

Osakaskuntatoiminta ja sen kehittäminen

 

 

» Lue lisää

 

 

 

 

 

Osakaskunnissa kohti vastuullista omistajuutta

 

 

» Lue lisää

 

 

 

 

 

Kalastusluvat

Onginta ja pilkintä ovat yleiskalastusoikeuksia, joiden harjoittamiseen ei tarvita lupia. Yleiskalastusoikeutta on kuitenkin rajoitettu lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa tai TE-keskuksen päätöksellä sekä kohteissa, joissa kalastus on kielletty jonkin muun säännöksen tai määräyksen nojalla.Onkimista, pilkkimistä ja lääninviehekalastusta voidaan rajoittaa jos tietyt ehdot täyttyvät ja kalakannan turvaaminen sitä vaatii. Vesialueella, jolla tavanomaista tehokkaamman kalakannan hoidon tulosten turvaaminen, petokalojen tärkeiden kutualueiden suojeleminen tai liiallisen häirinnän estäminen taikka merilintujen pesimisen turvaaminen pesimäaikana sitä edellyttää, voi TE-keskus kieltää edelläluetellut kalastusmuodot hakemuksesta. Hakija voi olla osakaskunta, yksityinen vedenomistaja, vuokramies tai se jonka etua asia koskee.
» Viehekieltohakemus

 

 

 

 

 

Kala- ja rapu-istutukset

Mikäli vesialueelle aiotaan istuttaa sellaista kala- tai rapulajia tai -kantaa, jota siellä ei ennestään esiinny, on istuttamista varten haettava etukäteen lupa (ks. hakuohje ja lomake) TE-keskuksen kalatalousyksiköstä. Lupaa haetaan sen TE-keskuksen alueelta johon kaloja istutetaan.
» Istutuslupahakemus

Kaikista istutuksista tulee täyttää istutuspöytäkirja. Istutuspöytökirjoja saa ja ne palautetaan TE-keskukseen tilastointia varten. Mikäli jostain syystä teidän ei ole mahdollista saada käsiinne aitoa istutuspöytäkirjaa, voitte käyttää alla olevasta linkistä löytyvää pöytäkirjapohjaa, joka tulee täyttämisen jälkeen toimittaa alueenne TE-keskuksen kalatalousyksikköön.
» Istutuspöytäkirja

 

 

» Kalanpoikastilauslomake

 

 

 


Kalastusalueet

Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan alueella olevia vesiä. Nämä vedet muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen. Suomessa on kalastusalueita 226 kpl.
Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alueella on 8 kalastusaluetta. Kalastusalueiden jäseninä ovat osakaskunnat (entiset kalastuskunnat), yksityiset vedenomistajat ja muut vesialueiden haltijat.  Kalastusalueen tehtävänä alueellaan on vesialueiden pysyvän tuoton  ja kalakannan  turvaaminen. Kalastusalueen tärkein työväline edellämainitun tavoitteen saavuttamiseksi on käyttö- ja hoitosuunnitelma. Siinä määritellään ne toimenpiteet joilla kalavesiä hoidetaan.


Lainsäädäntöä

Kalastuslaki
Yhteisaluelaki
Vesilaki

 

 

 

 


Osakaskunnan työkaluja PDF -dokumenttien lukuun tarvitset ilmaisen ohjelman Adobe Acrobat Readerin, jonka voit ladata Adoben lataussivustosta

 

 

 

Osa sivun aineistoa on saatu käyttö Kymenlaakson kalatalouskeskus ry:stä, kiitokset siitä!