Ajankohtaista

»

Vuosikokouskutsu 2017 / Jäsentiedote

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2017

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2017

»

Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen

»

Itä-Suomen muikulle haetaan MSC-sertifikaattia

»

Lausuntopyyntö - Ehdotus vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueiksi

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2016

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2016

»

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä luovutti raporttinsa

»

Ahvenposti - jäsentiedote 6/2015

»

Kalastusasetus tehostaa kalojen suojelua, tiedote MMM 26.12.2015

»

Yhdellä kalastusmaksulla voi jatkossa kalastaa koko Suomessa

»

Ahvenposti - Jäsentiedote 4/2015

»

Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

»

Näytä kaikki



EKKTK:n julkaisuja

»

Loppuraportti Kaakon Jokitalkkarihanke 2014-2016

»

EKO energia Kaakon Jokitalkkari raportti 2015-2016

»

Kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuonna 2016

»

Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuraportti 2015

»

Kalastustiedustelu: Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen loppuraportti

»

Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma

»

Raportti Haapajärven poistokalastus 2011-2012

»

Pien Saimaan koetroolauksen tulokset 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen vuosiraportti 2011

»

Esitelmä Haapajärven poistokalastus Valtakunnaliset kalastusaluepäivät 2012

»

Muikku 'Jump Start' hankkeen loppuraportti

»

Matkaraportti elinkeinokalatalousmatka Hollantiin 3-10.4.2011

»

Pien-Saimaan kalaston selvitys 2009

»

Näytä kaikki

Matkaraportti elinkeinokalatalousmatka Hollantiin 3-10.4.2011

Julkaistu 2012-01-31 22:33:03

YHTEENVETO (> katso raportti)

 

Viikon aikana kävimme tutustumassa koko Hollannin kalastussektoriin. Matkalla tutustuimme Hollannin elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jatkojalostukseen, vientiin sekä tuontiin, kalan-, ravun- ja simpukan viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalatutkimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkalle osallistui 23 Itä-Suomen kalatalousalueen yrittäjää ja kalatalousasiantuntijoita. Matkan toteuttaja oli Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry.

      Aloitimme varsinaisen ohjelman maanantaina Zeelandin läänissä. Päivän aikana vierailimme piikkikampelan viljelylaitoksessa Seafarm ja simpukan viljelylaitoksessa Neeltje Jans. Teimme myös ravustusretken Veerse Meer – järvellä sekä vierailimme rapu-, äyriäis-, osteri- ja simpukkavälittäjien luona Verwijs Rapupuisto, De Meulemeester ja Le Petit Pecheur Yerseke.

      Tiistaina vierailimme Hollannin elinkeinokalastusliitossa Haagissa ja Scheveningen kalasatamassa. Iltapäivällä vierailimme Scheveningen kalatukussa, WG den Heijer kala-ja äyriästukkukaupassa, kalasavustamossa Roeleveld, sillitukkukaupassa Den Dulk ja kalakauppa ja ravintolassa Simonis.

      Keskiviikkona tutustuimme IJsselmeerjärven sisävesikalastukseen ja sisävesi kalatukkukauppaan Urkissa. Tutustuimme kuhan sertifiointi ’Zuiderzeezilver’ hankkeeseen ja teimme sisävesikalastusretken  Stavoren satamasta Afsluitdijk –padolle.

      Torstaina olimme Pohjois-Hollannin läänissä ja tutustuimme Wad  - meren kalastukseen,  Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin, Jan Rotgansin luontomatkailuyritykseen, Den Oeverin kalatukkukauppaan sekä ammattikalastustarvikeyritykseen CIV Den Oever.

      Perjantaina vierailimme IJmuidenin kalastussatamassa, kalatukkukaupassa sekä Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES. Tutustuimme myös Pefa:n Elektroniseen kansainväliseen kalatukku – toimintaan. Kävimme kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevlietin luona ja valtameren troolikalastusaluksessa Cornelis Vrolijk.

      Lauantaina tutustuimme kalastajakylä Egmond aan Zeehin, johon olimme majoittuneet viikon ajaksi. Kävimme Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KNRM), Egmond aan Zeen majakassa, 1800-luvun rantakalastusveneessä sekä tutustuimme paikallisiin rantakalastajiin ja heidän kalastus- ja savustusmenetelmiin.

      Matkan aikana saimme runsaasti uusia ideoita, käytäntöjä, toimintamalleja sekä loimme uusia kontakteja. Suurimmat erot Hollannin ja Suomen kalastussektorilla ovat Hollannin suuremmat kalasaaliin volyymit ja asiakasmäärät sekä kalakantojen seuranta ovat päätöksen teon (sisäveden kalastuskiintiöt) pohjana. Logistiikka ja tukkukauppa ovat erittäin korkealla tasolla sekä vienti vetää ympäri maailmaa. Hollantilainen yrittäjyys ja verkostoituminen alalla ovat yleistä ja helppoa, koska välimatkat ovat lyhyet ja yhteistyö toimii. Ongelmat Hollannin kalastussektorilla liittyvät ylikalastukseen, jonka takia ammattikalastajat joutuvat lopettamaan toimintansa. Vesistöjen ympäristöongelmat ovat myös Hollannissa yleisiä. Suomessa tilanne on päinvastainen. Kuten Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama totesi Hollannin kalastuslehden ’Visserijbladin’ haastattelussa ”Suomessa on liikaa kalaa ja liian vähän kalastajia” (katso liite 2).

 

Haluaisimme kiittää kaikki hollannin yhteistyökumppanit ja yritykset niitten ajasta, innostusta ja hollantilainen vieraanvaraisuus ja avoimuus, joita olemme saaneet!

 

Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston  (EKTR) rahoittama. - EU investoi kestävään kalastukseen -