Ajankohtaista

»

Vuosikokouskutsu 2017 / Jäsentiedote

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2017

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2017

»

Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen

»

Itä-Suomen muikulle haetaan MSC-sertifikaattia

»

Lausuntopyyntö - Ehdotus vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueiksi

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 2/2016

»

Ahvenposti osakaskunnille ja kalastusalueille 1/2016

»

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä luovutti raporttinsa

»

Ahvenposti - jäsentiedote 6/2015

»

Kalastusasetus tehostaa kalojen suojelua, tiedote MMM 26.12.2015

»

Yhdellä kalastusmaksulla voi jatkossa kalastaa koko Suomessa

»

Ahvenposti - Jäsentiedote 4/2015

»

Ahventen elohopeapitoisuudesta tuoretta tietoa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

»

Näytä kaikki



EKKTK:n julkaisuja

»

Loppuraportti Kaakon Jokitalkkarihanke 2014-2016

»

EKO energia Kaakon Jokitalkkari raportti 2015-2016

»

Kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuonna 2016

»

Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuraportti 2015

»

Kalastustiedustelu: Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen loppuraportti

»

Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma

»

Raportti Haapajärven poistokalastus 2011-2012

»

Pien Saimaan koetroolauksen tulokset 2012

»

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen vuosiraportti 2011

»

Esitelmä Haapajärven poistokalastus Valtakunnaliset kalastusaluepäivät 2012

»

Muikku 'Jump Start' hankkeen loppuraportti

»

Matkaraportti elinkeinokalatalousmatka Hollantiin 3-10.4.2011

»

Pien-Saimaan kalaston selvitys 2009

»

Näytä kaikki

Loppuraportti Kaakon Jokitalkkarihanke 2014-2016

Julkaistu 2017-04-03 13:05:13

Katso tästä>> Loppuraportti Kaakon Jokitalkkarihanke 2014-2016

 

EKO energia Kaakon Jokitalkkari raportti 2015-2016

Julkaistu 2017-02-02 09:10:51

EKO energia Kaakon Jokitalkkari raportti 2015-2016

Lataa PDF

 

 

Kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuonna 2016

Julkaistu 2010-08-18 14:50:45

Kalatalouskeskuksen toimintakertomus vuonna 2016

Lataa PDF

 

Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuraportti 2015

Julkaistu 2012-04-19 23:29:12

Kaukaan, Joutsenon Pulpin ja Stora-Enson tehtaiden kalataloudellinen tarkkailu


>> Katso tästä raportti

 

>> Katso tässä: Kalastaminen on osa sellutehtaan ympäristövastuuta 

 

Ohessa Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuraportti vuodelta 2013.

 

Tarkkailuraportti koostuu kalaston rakenteen, muikku- ja siikapopulaatioseurannan, vastakuoriutuneiden muikun- ja siianpoikasten tutkimuksien ja kirjanpitokalastuksen tuloksista.

 

 

 

 

Vuonna 2013 kalataloustarkkailun muikun kutukannan koetroolaussaaliit olivat noin 33 % suuremmat kuin keskimäärin vuonna 2001 – 2012. Syy siihen oli vahva vuoden 2012 vuosiluokka. Koetroolaussaaliit koostuivat 86 % vuoden 2012 vuosiluokan muikuista. Muikkuvuosiluokka 2013 on keskimääräistä heikompi.

 

Vuonna 2013 tutkittiin myös kivikkorantojen kalalajit ja merkattiin koetroolauksen saatuja lohikalat RKTL:n T- ankkurimerkillä.

 

Ystävällisin terveisin,

 

Aarno Karels, toiminnanjohtaja, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry

Liitteenä:                                          Kalataloudellinen tarkkailuraportti vuonna 2013.

 

Raportin jakelu:                                UPM-Kymmene Oyj Kaukas

                                                          Metsä Fibre Oy Joutseno,

                                                          Stora-Enso Oyj Imatra

                                                          Kaakkois-Suomen ELY-keskus/

                                                                                             vesistö- ja kalatalousyksikköt

                                                          Etelä-Saimaan alueen osakaskunnat

                                                          Suur-Saimaan kalastusalue

                                                          Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry

                                                          Alueen kunnat

                                                          Kirjanpitokalastajat

 

Kalastustiedustelu: Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Julkaistu 2014-08-13 13:44:31

>> Lue/lataa kalastustiedusteluraportti

 

 

 

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen loppuraportti

Julkaistu 2013-10-30 17:05:27

Lue/lataa loppuraportti täältä:

Urpalanjokialueen kehittämishanke loppuraportti.pdf

 

Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma

Julkaistu 2013-12-09 10:20:48

>> Lataa pdf

 

Raportti Haapajärven poistokalastus 2011-2012

Julkaistu 2013-01-23 23:36:32

> KATSO TÄSTÄ RAPORTTI

 

YHTEENVETO

 

Haapajärven kunnostus sisältää järven tilapäisen kuivattamisen, joka oli suunniteltu kestävän kaksi talvikautta ja niiden välisen ajan. Vedenkorkeutta alennettiin painovoimaisesti ja pumppaamalla vuonna 2012. Ennen järven kuivattamista tehtiin poistokalastus. Poistokalastus toteutettiin avovesi-aikana vuonna 2011 ja 2012. Poistokalastukset suoritettiin hoitokalastusrysillä ja hoitokalastusnuotalla.

Poistokalastusprojektin aikana on pyydetty yhteensä 28445 kiloa kalaa (203 kg/ha). Rysäkalastussaalis oli yhteensä 22100 kg (59,7 kg / rysä / pyyntipäivä) ja nuottasaalis 6345 kg (705 kg / nuotanveto). Tärkeimmät saalislajit olivat lahna (62,9 %), kuha (12,5 %), särki (10,7 %), ruutana (8,7 %), hauki (2,6 %), suutari (1,9 %), ahven (0,3 %), sorva (0,3 %) ja kiiski (0,2 %). Verrattuna poistokalastuksen lajikohtaisiin saalisosuuksiin, Haapajärvellä tehdyissä koeverkkokalastustutkimuksissa lahnan ja ruutanan osuudet jäivät aliarvioiduiksi ja kuhan, hauen, ahvenen ja särjen osuudet yliarvioiduiksi.

Poistokalastuksen roskakalat (lahna, särki, ruutana, suutari, sorva) haudattiin lähellä oleville ruoppausmassojen läjitysalueille. Poistokalastuksessa saaliiksi saaduista kuhista meni puolet myyntiin ja toinen puoli siirrettiin lähijärviin sekä Suurisaaren lounaispuolen kalojen säilytysaltaaseen. Näin säästettiin istutuskustannuksia tulevaisuudessa ja arvokalakanta palautuu todennäköisesti nopeammin. Kalojen säilytysaltaan vedenlaatua seurattiin vuonna 2012. Kala-altaassa oli kesän aikana havaittu happivajetta, mutta se oli kuitenkin vielä tarpeeksi kuhille. Kala-altaan happitilannetta on syytä vielä seurata jääpeitteen aikana talvella 2013.

Järveen jääneeseen veteen on arvioitu jäävän noin 2000 - 3000 kg kalaa. Kuivatetun alueen arvioitu kokonaiskalabiomassamäärä on siis noin 31.000 kg (221 kg/ha). Kalabiomassamäärän arvioinnit ennen poistokalastusta olivat välillä 200 – 400 kg / ha. Todellinen kalabiomassamäärä jäi selvästi pienemmäksi kuin oli arvioitu koeverkkokalastustulosten perusteella.

 

Pien Saimaan koetroolauksen tulokset 2012

Julkaistu 2011-04-02 21:50:09

Läntisen Pien-Saimaan koetroolausten päämääränä on selvittää alueen kalaston rakennetta ja lajien välisiä runsaussuhteita järven selkä-alueilla. Erityisesti tutkittiin muikun eri ikäluokkien esiintymistä sekä muikun kasvua, kuntoa ja kannan kehitystä. Tulevan vuosiluokan vahvuutta arvioidaan ennakkoon tutkimalla syksyn hottamuikun alueellista esiintymistä. Koetroolaukset suoritettiin Taipalsaarentien länsipuolella (Riutanselällä) ja Taipalsaarentien itäpuolella (Vehkasalonselällä). >> katso tästä vuoden 2012 raportti

 

Kuvassa PISA hankkeen ja Taipalsaaren kirkonkylän-, Haikkaanlahden-, Illukansaaren- ja Merenlahden osakaskuntien edustajat seuraamassa vuoden 2012 Riutanselän koetroolausta  

 

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen vuosiraportti 2011

Julkaistu 2012-03-28 12:09:25

Urpalanjokialueen kehittämishankkeen vuosiraportti 2011

Lataa PDF

 

Esitelmä Haapajärven poistokalastus Valtakunnaliset kalastusaluepäivät 2012

Julkaistu 2012-04-17 16:21:17

Järven kuivattaminen kalaveden hoitokeinona – esimerkkinä Haapajärven tyhjennys.

Toiminnanjohtaja Aarno Karels, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus >> Katso tässä

 

Muikku 'Jump Start' hankkeen loppuraportti

Julkaistu 2012-03-28 12:02:42

Muikku 'Jump Start' innovaatio hankkeen loppuraportti

Lataa PDF

 

Hankkeen tausta

 

Muikkua saa Suomen järvistä runsaasti. Muikun ympärille on mahdollista luoda vahvaa teollisuutta, koska tarjonta on äärimmäisen runsasta ja erittäin kestävää. Tämän tavoitteen tukemiseksi alueella on sijoitettu noin 800 000 euroa uuden irtopakastuslaitoksen kehittämiseen, joka mahdollistaisi viennin ja pääsyn uusille markkina-alueille. Tämä uusi laitos nykyisiin pakastuslaitoksiin yhdistettynä lisää pakastuskapasiteettia merkittävästi.

 

Raportissa esitetty Jump Start ohjelma on suunniteltu erityisten hankkeiden luomiseen ja valikoimiseen ja niiden toteutuksen aloittamiseen muikun myynnin ja kannattavuuden parantamiseksi (uudet ja entistä paremmat tuotteet, palvelut, markkinointi- ja myyntistrategiat, liiketoimintamallit, prosessit jne.). Hankkeessa keskitytään uuden pakastuskapasiteetin hyödyntämiseen sekä todellisten hankkeiden luomiseen, jotta etukäteen tehdyille pääomasijoituksille saataisiin parempi tuotto.

 

Jump Start ohjelmalla pyritään saamaan muikkuteollisuus pikaisesti kasvuun kehittämällä ja toteuttamalla erityisiä hankkeita muikun arvon ja myynnin lisäämiseksi, etenkin uutta pakastuskapasiteettiä hyödyntämällä.

 

Tavoitteet

Tällä hankkeella pyritään luomaan erityisiä ideoita / strategioita muikkuteollisuuden kannattavuuden parantamiseksi - muikun myymiseksi paremmalla katteella – ja aloittamaan niiden toteuttaminen käytännössä. Erityisesti keskitymme pakastettuun muikkuun. Ideat voivat tulla kolmelta eri osa-alueelta:

 

1)     Tuotannon parantamisen innovaatiot

2)     Myynnin ja markkinoinnin innovaatiot

3)     Uusien tai paranneltujen tuotteiden/palvelujen innovaatiot

 

Hankkeen toteuttajat

Muikku Jump Start -ohjelmaa johtaa Zach Sorrells, Euroopan toimintojen johtaja, Eureka! Research Internationalista. Ohjelman työpajaelementissä hyödynnämme Eureka!-asiantuntijoista koostuvaa tiimiä, joka auttaa prosessin viemisessä eteenpäin.

 

JumpStart -ohjelma on kokeiltu ja testattu liiketoiminnan kasvujärjestelmä pienille ja keskisuurille yrityksille. Sen käyttöön myöntää tällä hetkellä luvan NIST/MEP – Yhdysvaltain kauppaministeriön toimiala – heidän johtavana kasvuohjelmanaan pienille ja keskisuurille tuotantoyrityksille.

 

Hanke tehdään yhteistyössä Itä-Suomen kalatalousryhmän, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n ja paikallisten kalatalouden yrittäjien kanssa. Hankkeen vastuutaho on Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry.

 

Matkaraportti elinkeinokalatalousmatka Hollantiin 3-10.4.2011

Julkaistu 2012-01-31 22:33:03

YHTEENVETO (> katso raportti)

 

Viikon aikana kävimme tutustumassa koko Hollannin kalastussektoriin. Matkalla tutustuimme Hollannin elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jatkojalostukseen, vientiin sekä tuontiin, kalan-, ravun- ja simpukan viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalatutkimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkalle osallistui 23 Itä-Suomen kalatalousalueen yrittäjää ja kalatalousasiantuntijoita. Matkan toteuttaja oli Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry.

      Aloitimme varsinaisen ohjelman maanantaina Zeelandin läänissä. Päivän aikana vierailimme piikkikampelan viljelylaitoksessa Seafarm ja simpukan viljelylaitoksessa Neeltje Jans. Teimme myös ravustusretken Veerse Meer – järvellä sekä vierailimme rapu-, äyriäis-, osteri- ja simpukkavälittäjien luona Verwijs Rapupuisto, De Meulemeester ja Le Petit Pecheur Yerseke.

      Tiistaina vierailimme Hollannin elinkeinokalastusliitossa Haagissa ja Scheveningen kalasatamassa. Iltapäivällä vierailimme Scheveningen kalatukussa, WG den Heijer kala-ja äyriästukkukaupassa, kalasavustamossa Roeleveld, sillitukkukaupassa Den Dulk ja kalakauppa ja ravintolassa Simonis.

      Keskiviikkona tutustuimme IJsselmeerjärven sisävesikalastukseen ja sisävesi kalatukkukauppaan Urkissa. Tutustuimme kuhan sertifiointi ’Zuiderzeezilver’ hankkeeseen ja teimme sisävesikalastusretken  Stavoren satamasta Afsluitdijk –padolle.

      Torstaina olimme Pohjois-Hollannin läänissä ja tutustuimme Wad  - meren kalastukseen,  Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin, Jan Rotgansin luontomatkailuyritykseen, Den Oeverin kalatukkukauppaan sekä ammattikalastustarvikeyritykseen CIV Den Oever.

      Perjantaina vierailimme IJmuidenin kalastussatamassa, kalatukkukaupassa sekä Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES. Tutustuimme myös Pefa:n Elektroniseen kansainväliseen kalatukku – toimintaan. Kävimme kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevlietin luona ja valtameren troolikalastusaluksessa Cornelis Vrolijk.

      Lauantaina tutustuimme kalastajakylä Egmond aan Zeehin, johon olimme majoittuneet viikon ajaksi. Kävimme Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KNRM), Egmond aan Zeen majakassa, 1800-luvun rantakalastusveneessä sekä tutustuimme paikallisiin rantakalastajiin ja heidän kalastus- ja savustusmenetelmiin.

      Matkan aikana saimme runsaasti uusia ideoita, käytäntöjä, toimintamalleja sekä loimme uusia kontakteja. Suurimmat erot Hollannin ja Suomen kalastussektorilla ovat Hollannin suuremmat kalasaaliin volyymit ja asiakasmäärät sekä kalakantojen seuranta ovat päätöksen teon (sisäveden kalastuskiintiöt) pohjana. Logistiikka ja tukkukauppa ovat erittäin korkealla tasolla sekä vienti vetää ympäri maailmaa. Hollantilainen yrittäjyys ja verkostoituminen alalla ovat yleistä ja helppoa, koska välimatkat ovat lyhyet ja yhteistyö toimii. Ongelmat Hollannin kalastussektorilla liittyvät ylikalastukseen, jonka takia ammattikalastajat joutuvat lopettamaan toimintansa. Vesistöjen ympäristöongelmat ovat myös Hollannissa yleisiä. Suomessa tilanne on päinvastainen. Kuten Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama totesi Hollannin kalastuslehden ’Visserijbladin’ haastattelussa ”Suomessa on liikaa kalaa ja liian vähän kalastajia” (katso liite 2).

 

Haluaisimme kiittää kaikki hollannin yhteistyökumppanit ja yritykset niitten ajasta, innostusta ja hollantilainen vieraanvaraisuus ja avoimuus, joita olemme saaneet!

 

Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston  (EKTR) rahoittama. - EU investoi kestävään kalastukseen -

 

Pien-Saimaan kalaston selvitys 2009

Julkaistu 2010-08-18 14:49:45

Pien - Saimaan kalaston selvitys 2009

Lataa PDF

 

Lemin järvien kunnostus - hanke loppuraportti

Julkaistu 2010-08-18 14:48:07

Lemin järvien kunnostus - hanke loppuraportti

Lataa PDF

 

Elantoa täpläravusta - hanke loppuraportti

Julkaistu 2010-08-18 14:47:30

Elantoa täpläravusta - hanke loppuraportti

Lataa PDF-tiedostona